EU on kieltämässä hirvikorvausten maksun valtioltamme joten ainut toimiva ratkaisu on hirvikannan raju alasajo joka on aloitettava samaan syssyyn tämän sanktion voimaantultua.
Suomen olot poikkeavat aika lailla verrattuna muuhun Eurooppaan.
Meillä on metsää yli neljä hehtaaria jokaista kansalaista kohti.
Se on moninkerroin enemmän kuin muissa maissa.
Esim. Saksassa on yli 80-miljoonaa asukasta samalla pinta-alalla kuin Suomi.
Hirvien yhä suuremman alimetsästyksen vaara on todellinen, jos kustannukset nousevat liikaa.
Miten hirvikannan kurissapito silloin järjestettäisiin?
Pitkäparta:
””Hirvilupamaksujen täytyy nykymenolla kolminkertaistua, jos kemera loppuu.””
– Kemeran vähentymiseen tai loppumiseen vaikuttanee eniten valtiontalouden heikko tila. Mahdolliset tuet voivat tulevaisuudessa suuntautua aivan toisiin kohteisiin kuin mihin on totuttu. Metsien uudet liiketoiminnot, esim. metsien virkistystoiminnan kehittäminen, ovat Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050:n ja Kansallinen metsäohjelma 2015 mukaan jopa etusijalla.
Jos Suomen hirviasioista vastaava viranomainen (MMM) todella hyväksyy EU:n antaman kiellon hirvivahinkojen korvaamisesta metsänomistajille, merkitsee se muutosta hirvipolitiikkaan. Hirvien pyyntilupamaksut ovat jo pitkään olleet melko alhaisella tasolla, mutta suurta korotusta tuskin olisi tiedossa. Pyyntilupamaksut ovat yleensä riittäneet yksityismetsien hirvivahinkoilmoitusten katteeksi.
Jos EU:n ko. kieltoa ei haluta kunnioittaa, voinee asian hoitaa kansallisten lakien mukaisesti kuten tähänkin asti. Nykyisessä tilanteessa ehkä MMM on myöntyväinen EU:n kieltoon. Voipihan asia olla niinkin, että MMM itse on taas pyytänyt EU:lta ko. nootin. Jatkona voisi olla vaikka pyyntiluvista luopuminen hirvenmetsästyksessä, ikäänkuin EU:n pakottamana…
Puun takaa: ”Hirvien yhä suuremman alimetsästyksen vaara on todellinen, jos kustannukset nousevat liikaa.”
Olen samaa mieltä suorittavan kanssa siitä, että kustannuksia ei pidä lisätä, vaikka korvaukset nykymuodossaan loppuisivatkin. Mutta jos mainitsemasi skenaario toteutuisi, eiköhän siihen jokin luonnonhoito- tai liikenneturvallisuushankkeen rahoituslittera saataisi auki. Koomista sinänsä, jos vahinkoa kärsiviltä leikataan korvaukset pois ja rahat kanavoidaan vastuulliselle osapuolelle.
Minun käsitykseni mukaan kemerasta ei makseta hirvituhosta (tai valkohäntäpeura) johtuvan uudelleen viljelyn kustannuksia. Ne maksetaan nimenomaan hirvituhokorvauksena. Metsänviljelyn kuluja maksetaan muiden luonnontuhojen osalta kemerasta, esimerkiki myyrätuhot.
#### Hirvivahinkokorvaukset maksetaan lupamaksuista, mutta siitä johtuvan uuden metsän perustaminen maksetaan kemerasta, ei hirvilupamaksuista. Tämän on aikanaan metsästäjät saaneet ajettua läpi. Nyt se loppuisi ja tarkoittaisi lupamaksuihin suurta korotusta tai hirvipolitiikan suurta muutosta. Hirvistä tulee todennäköisesti maanomistajan omaisuutta niin kuin keski-euroopassa ja on itse tai metsästysoikeuden vuokraaja vastuussa vahingoista.
Lähetetty: 8 h, 3 min sitten
Lähettäjä: Pitkäparta ####
Hyvä täsmennys.
Ei tuo omistajuus asiakaan olisi oikeastaan hassumpi. Koville varmaan ottaisi kyllä. Kuulen jo korvissani hirveän ulinan ja kiväärinlukkojen rasahdukset, jos joku vakavasti otettava (ei siis V.Niinistö tai O. Tynkkynen) uskaltaa esittää.
Ennakkopäätöksen makua kyllä olisi. Voisi alkaa hillasoiden omistussota. Nythän marjarosvot on saanut kuriin vain käymällä yöllä suolla niittohommissa.
Esimerkiksi Saksassa maanomistaja on vastuussa riistaeläinten tuhoista ja jos hän on vuokrannut metsästysoikeuden, niin tyypillisesti vuokrasopimukseen on kirjattu miten menetellään.
Metsästysoikeus on Saksassa ”arvotavaraa”. Yleinen käytäntö on, että ulkopuolinen arvioitsija tekee arvion. Tuhoja on metsissäkin, mutta isot rahat liikkuvat peltoviljelyssä. Villisioille esimerkiksi maissi on kuin huumetta. Peltolohko voi mennä ns. päreiksi jos iso lauma pysähtyy siihen. Ymmärtääkseni viljelijät ovat korvaustasoon kuitenkin tyytyväisiä. Tuhot arvoidaan puolueettomasti ja korvaukset ovat sellaisella tasolla, että viljelijät ovat tyytyväisiä.
Luonnollisesti metsästys on Saksassa melkoisen kallis harrastus. Ja riista kannat vahvat ja tuhoja on paljon. Tilanne on kuitenkin tasapainossa, metsästysoikeuden vuokraajia on jonoksi, vuokrahinnat määräytyvät markkinoilla ja tuhot korvataan täysimääräisesti. Tällaiseen systeemiin Suomessa tuskin mennään, meillä ei villisikaa (onneksi) ole eikä paljon kauriitakaan. Hirvi ja peura liikkuvat isolla alueella.
Mitenkäs sitten jos se hirvi on suden sisällä – kuuluuko susi maanomistajalle – vai pitääkö odottaa kunnes hirvi tulee luonnollista tietä pois sieltä?
Kahdet hirven jäljet oli tuossa kilometrin päässä – ja kahdet suden jäljet vieressä – suunta sama.Olisiko vähennys puun myyntituloista
otettava kans tapetille? Raato palstalla ja pari eri tonnia sais kuitata päältä pois….?
For Scots pine the concern is to produce trees with high timber quality and the survey method used is designed to account for the types of browsing that is expected to affect timber quality. Increasing the number of pines ha–1 may be a more efficient way of reducing damage proportions compared to reducing the moose population, according to results from this study. The amount of deciduous species seems to be of less importance unless the deciduous trees are overtopping pine, in which case damage levels increase.
The results regarding birch shows that, at the spatial scale used in this survey, a reduction of the moose population or other measures to protect birches from browsing are the most efficient way to reduce browsing damage.
For aspen, the main focus in management is that browsing may reduce the recruitment of mature trees, important for conservation. Although browsing may play a role, most studies conclude that silvicultural practices and the absence of forest fires seem to be the main causes of changes in aspen abundance.
Suomeksi. (Korjattu 26.2.) Männyn kannalta hirvituhon välttämisessä auttaa kirjoittajien mielestä eniten männyn mahdollisimman korkea runkoluku ja se että lehtipuuta ei päästetä etukasvuiseksi. Koivun kasvatuksessa auttaa vain hirvien määrän vähentäminen.
Mitä puhtaampi haavikko, sitä varmemmin se tulee syödyksi. (Tosin haavan määrä aineistossa oli pieni joten tulokset eivät ole tältä osin kovin varmat.) Kirjoittajat ovat huolissaan suurten haapojen puuttumisesta metsäluonnosta, mihin vaikuttaa hirven laidunnuspaineen lisäksi metsänhoito ja metsäpalojen puuttuminen. Niin meilläkin.
Kemera viime vuonna 60 miljoonaa euroa,pienpuun energiatuki näppi 20 miljoonaa,hirvituhokorvaukset 1,3 miljoonaa – ulkoa tuotava energia13 miljardia.
Eilisestä Kalevasta sivulta 2 otettu nuo luvut . Vapon herra Jyväskylästä kertoi telkkarissa tuon 13 tuhatta miljoonaa.
Mainittakoon vielä että valtio sai hirviluvista 2013 – 5,4 miljoonaa
euroa – eli nettosi siivun itsekkin.
”Kemerasta on maksettu tuhotaimikoiden uusiminen.”
Onko tämä Pitkäparran väite tietoa vai mutu-tietoa?
Olen kysellyt MMM:stä kemera-tukien luonnontuhometsityksiin käytettävien varojen jakautumisesta eri tuhoille, mutta asiaa ei ole tilastoitu vielä. Se olisi jo mahdollista koska kemera-tietokantaan on merkitty tuhonaiheuttaja tietääkseni v. 2010 lähtien. Ennen kuin tämä tilasto julkaistaan, eri tuhonaiheuttajien kontolle laitettavien kustannusten kokonaismäärää ei tiedetä. Edes metsitysten osalta, ja tähän tulee vielä lisätä lievempiä vahinkoja ja laatutappioita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.