› Keskustelut › Harrastukset › Hirvieläintilanteen päivitystä

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 196)
1 2 3 … 5 6 7 … 18 19 20

  • Hirvieläintilanteen päivitystä

    Lähetetty: 28.12.2020, 10:36

    Merkitty: 

    On kulunut kaksi kolmivuotiskautta, jolloin alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet hirvitiheystavoitteet 59:lle hirvitalousalueella. Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa saman ajan, kuusi vuotta ja sähköinen hirvitiedon keruujärjestelmä viisi vuotta. Aika tuntuu riittävältä uuden systeemin sisäänajoon, joten lienee sopiva kohta tarkastella saavutettuja tuloksia.

    Valtakunnallinen talvikantatavoite on ollut 76 000 ja määrän pitäminen 68 000 – 85 000 hirven välillä, hirvitiheyden vaihdellessa eri hirvitalousalueiden välillä.

    Luken riistahavainnot.fi sivuston hirvitietotaulukosta laskien alla olevasta kuvasta puuttuvan vuoden 2015 hirvimäärä on 105 000. Tämän vuoden (2020) arvio tulee maaliskuussa.

    Ensimmäisen kolmivuotiskauden (2015-2017) ajan hirvimäärä on pysytellyt. 102 000 – 105 000 haarukassa.

    Toisen kolmivuotiskauden (2018-2020) osalta ei ole vielä tarkkoja määriä saatavissa, mitään merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Oletetaan, että Luken takaisinlaskenta tarkentaa määriä ylöspäin noin 15 000, kuten edellisellä jaksolla. Reaaliaikaiset arviot ovat olleet 86 500 vuonna 2018 ja 87 200 vuonna 2019. Suurella todennäköisyydellä hirvikanta on ollut toisella kolmivuotiskaudellakin noin 100 000.

    Keväällä alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet kolmannelle kolmivuotiskaudelle ja aloitetaan syksyn pyyntilupien hakuprosessi. Sitä odotellessa kannattaisi perehtyä taustamateriaaliin ja mitä on odotettavissa. Käytettävissä olevat luvut viittaavat siihen, että maaliskuussa saamme lukea, että tavoitehaarukkaan on päästy, eli hirvimäärä on pudonnut alle 85 000:n. Todellisuus on kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä toinen.

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • jees h-valta 3.1.2021, 08:17

    Tuo alikasvoksen syöttäminen hirville on joillekkin aivan ok kun ei ymmärrä että sitä voidaan hyödyntää (kuten minä) esim. avohakkuun suojapuustona seuraavaa puusukupolvea kevään voimakkaalta auringon porotukselta ja hallojen tuhoiltakin. Kun tuossa Koirakorven tien varressa ollaan ehkä pikkasen suojassa hirvien pahalta tuholta siinä pääsi hieskoivuvitelikko nousuun ja harvensimme sen jo ennen hakkuuta sopivaan kasvutiheyteen. Päätehakkuu vei tietysti siitä osansa mutta aika mukavan kattava koivikko jäi valmiiksi kasvuun. Sen alla on paikoin istutettu männikkö, parhaissa paikoissa ei mitään koska puusto täysin kattava. Ei ainakaan mäntyjen alkuunlähtöä sovi moittia, senverran terhakkaana ne kasvaa nyt. Oksia hennostava vaikutus lienee vain hyväksi tulevina vuosina. Istutusmäntyhän tuppaa vään turhan vahvaoksaiseksi turilaaksi vapaassa kasvussa. Hirvet ovat ainoa uhka mutta sitä seuraan tarkasti koska tienvierupalsta ja helppo pysyä hereillä siinä. Jos ei muu auta vedetään aita ympäri kuten hiukan kauempana tiestä olevalla kuviolla heti aluksi laitoin. Sotkeminenkaan ei sovi minulle.

    A.Jalkanen 3.1.2021, 10:02

    Jaahas. Jos lukisit jees h-v Tapion metsänhoito-ohjeet edes kerran läpi. Mänty on valopuu, ja kun kasvatat sitä lehtipuuston alla, teet siitä oikein himoravintoa hirville. Männyn laatukasvatus tapahtuu niin että alkutiheys on suuri, mutta lehtipuu ei saa joitakin säästöylispuita lukuun ottamatta koskaan varjostaa mäntyä.

    Metsuri motokuski 3.1.2021, 12:16

    No joo. Kyllähän nuo jessen hoitometodit ovat hieman erikoiset. Mutta eipä siinä mitään kun itse on tyytväinen eikä tapa yleisty.

    Jos tavoitteena on kuitupuun kasvatus niin voi toimia hyvinkin.

    jees h-valta 3.1.2021, 18:34

    Laatutukin kasvatus on tavoitteena mutta teen sitä aivan omalla metodilla kuten tähänkin asti. tapion taskudokkarit saavat olla niitä varten jotka hallitsevat vain kirjallisen ohjeistuksen toteutuksen. Kun eivät muuhun pysty. Seuraavakin päätehakkuuala on jo mäntyjen alta koivutettu valmiiksi. Ja harvennettukin jo sopivaan kasvutiheyteen. Enkä yleensäkään kasvata mitään hirviä ajatellen. Ne minä osaan jo hoidella pois riesoista.

    Gla 3.1.2021, 19:20

    Täytyy muistaa, että Jessellä on enemmän valinnavaraa kuin muilla siksi, että on varautunut rakentamaan sähköaidan kuvion ympärille hirvieläintuhoja torjumaan. Varjossa kasvavien männyntaimien maistuvuus ei siis ole ongelma, kuten normaalisti.

    Kirjaviisaudesta sen verran, että mänty kärsii herkästi varjostuksesta ja se tieto löytyy jo yli 100 vuotta vanhasta kirjallisuudesta. Minulla ei riitä pokka alkaa haastaa näin vakiintunutta tietoa puulajien ominaisuuksista. Nuori taimi saattaa vielä kasvaa, mutta pian se alkaa varjosta kärsiä. Samalla runkoon alkaa tulla mutkaa yms. laatua alentavia juttuja ja jos sattuu satamaan lunta vähänkin enemmän, lopputulos on surullinen.

    Katselin vielä kuvaasi kohteesta ja siinä perustelit koivuja lähinnä suon kuivattamisella. Edelleenkään ei heikosti kasvava 20 m3/ha koivikko suota kuivata, kun kirjallisuuden mukaan puustoa pitäisi olla yli 100 m3/ha. Tässäkään ei siis kannattaisi keksiä pyörää uudestaan. Nyt kuitenkin puhut auringolta ja hallalta suojaamisesta. Ehkä alavalla suolla sitten sellaisia halloja esiintyy, että mänty siitä ottaisi nokkiinsa. Estääkö koivikko sen, se onkin toinen juttu. Tai koivikko, johon alkaa lehdet puhjeta joskus vapun jälkeen, kevätauringon porotukselta. En ole kuullut, että valopuu olisi valosta kärsinyt.

    Toki sopivan lievä varjostus oksaisuutta lieventää, mutta toisaalta varjostus vie myös mäntyjen kasvua. Koivikko, jossa on nyt 20 m3/ha ja joka tuossa kasvaa 3 m3/ha/vuosi (koivuja ei ole kattavasti kaikkialla ja ne ovat alikasvoksena kituneita yksilöitä), tarjoaa hakattavaa 10 vuoden päästä (ennusteesi koivujen poistosta) 50 m3/ha. Saat siitä pystykaupalla 10 €/m3 eli 500 € miinus verot eli 350 € jos jonkun toisen leimikon kylkeen tuon saat ujutettua eli ylipäätään myytyä. Hintaan sisältyy 15% vaurioituneita mäntyjä + ajourat koko kuviolle.

    Ymmärrän kaksijaksoisen kasvatuksen luontaisena eli koivujen alle kuusta, mutta en valopuuta alemmassa jaksossa.

    Timppa 3.1.2021, 21:13

    Niille männyille käy niin, että ne saattavat kasvaakin jonkun aikaa.  Valopuita, kun ovat, niin pyrkivät valoon.  Ottavat riskiä.  Tekevät kaikkensa.  Pitää saada latvus sinne suurempien puiden yli.  Yrittävät selviytyä pienellä latvuksella ja ohuella rungolla.  Lopulta tulee noutaja.  Joko puu kuolee pystyyn, kun energia loppuu tai sitten lumi taittaa sen.  Voit Jesse tehdä tilastoa kumpaako on enemmän.

    mettämiäs 3.1.2021, 21:14

    ”tapion taskudokkarit saavat olla niitä varten jotka hallitsevat vain kirjallisen ohjeistuksen toteutuksen. Kun eivät muuhun pysty.”

    Jees on kyllä mahtava tyyppi!

    jees h-valta 3.1.2021, 21:22

    Ei niitä koivuja sieltä minään pystykauppana lähdetä poistamaan. Siinä tulee liikaa tuhoa. kaikin paikoin ei edes tarvitse koska osa alueesta onkin jätetty puhtaasti koivun alaksi. Eli harvennusta niillä kohdin. Kyllä mäntyjen vointia seurataan koska on lähikohteesta kyse ja helppo reagoida nopeasti jos näyttää männyillä kasvuongelmaa tulevan. Se on kaksivaihekasvatusta joka onnistuu näilläkin puulajeilla mutta ei kovin tehometsätalouden toimilla vaan aivan omatoimikasvatuksena. Ihan omilla säännöillä! Timpan arvioon voin senverran kertoa soraääntä että olen kyllä kovinkin altavastaajana olleita mäntyjä pelastanut kasvuun ja elpyvät kyllä muutamassa vuodessa hyvään kasvuun. Latvuksesta ei montaa vihreää oksaa kaikissa ole ollut. Sitä on joillain pahemmilla hirvilaoilla vain pitänyt tehdä että saa jokusen männyn joukkoon sekapuustoon. Lähellä Koirakorven tietä on samoin tehty kuusen kanssa. Kuitukokoisen kuusikon sekaan muokattiin ja laitettiin männyn taimet myös. Kyllä nekin kasvuun selvitetään. Tämä kaikki nk. päätehakkuualueen uudistuksena. Ihan ison firman siunauksella. Kaivuri tönki mättään sinne mihin sai. Hiukan mutisi ettei aivan joka paikkaan päässyt mihin olisi mättään saanut. Minä kyllä istutin nekin. Muokkaamattomaan niissä kohdin. Muutama vuosi sitten tein saman toimen aiempaan nk. päätehakkuuseen johon jätettiin minun ohjeilla kuusisaarekkeita kasuun. Ne ohjeet annoin suoraan motolle.

    suorittava porras 3.1.2021, 22:11

    Jesse on keksinyt oivan keinon säännöstellä tuotantoa. Noilla eväillä saadaan hakkuukertymää vain kolmannes ja korkeintaan puolet siitä ,mitä tapion ohjeilla keskimäärin . Ei valitettavasti ole kuitenkaan ainoa laatuaan. Koivikon alle tukehtuneita männiköitä riittää. Tosin helppoa ei ole kuusillakaan ,jos ympärillä rehottaa tuhansien koivuraippojen viidakko.

    jees h-valta 4.1.2021, 04:49

    Pitää toiminnot ideoira niin että ottaa oman metsätalousaikansa huomioon. Jos minä alan vetää maata täyspaljaaksi en sieltä enää hyödy eläissäni mitään. Nyt sensijaan saan ehkä koivut vielä hyödynnettyä hankintapuuna omana elinaikana. On kyllä kummaa ettei tällaista ajattelua juurikaan esiinny vaan kaikki tehdään kirjanoppineena fariseuksena. Kaavaa tappavaan tahtiin vaikka tietää kuinka itse putoaa matkasta. Lisäksi näissä koivikoissa on etuna se että ne saa poistettua ajamatta juurikaan mäntyjen joukkoon. Eli lähitelous suoraan Koirakorven tielle. Traktorilla. Lopputulemana jää vielä osassa alaa kaunis koivumetsä julkiselle tielle. Käyttäkää päätänne ja jättäkää ne opukset vähemmälle. Tulee metsätalouden toimista paljon innostavampia. Ja Glalle, osassa aloja eli juuri aitaamassani on pintaa lähellä vesi hyvästä ojituksesta huolimatta ja siinä koivujen kuivatusvaikutuskin on ajatuksena ollut. Se on kuitenkin vaatimattomasti koivupitoinen parhaaseen alaan nähden.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 196)
1 2 3 … 5 6 7 … 18 19 20