Keskustelut Harrastukset Hirvieläintilanteen päivitystä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 196)
  • Hirvieläintilanteen päivitystä

    On kulunut kaksi kolmivuotiskautta, jolloin alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet hirvitiheystavoitteet 59:lle hirvitalousalueella. Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa saman ajan, kuusi vuotta ja sähköinen hirvitiedon keruujärjestelmä viisi vuotta. Aika tuntuu riittävältä uuden systeemin sisäänajoon, joten lienee sopiva kohta tarkastella saavutettuja tuloksia.

    Valtakunnallinen talvikantatavoite on ollut 76 000 ja määrän pitäminen 68 000 – 85 000 hirven välillä, hirvitiheyden vaihdellessa eri hirvitalousalueiden välillä.

    Luken riistahavainnot.fi sivuston hirvitietotaulukosta laskien alla olevasta kuvasta puuttuvan vuoden 2015 hirvimäärä on 105 000. Tämän vuoden (2020) arvio tulee maaliskuussa.

    Ensimmäisen kolmivuotiskauden (2015-2017) ajan hirvimäärä on pysytellyt. 102 000 – 105 000 haarukassa.

    Toisen kolmivuotiskauden (2018-2020) osalta ei ole vielä tarkkoja määriä saatavissa, mitään merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Oletetaan, että Luken takaisinlaskenta tarkentaa määriä ylöspäin noin 15 000, kuten edellisellä jaksolla. Reaaliaikaiset arviot ovat olleet 86 500 vuonna 2018 ja 87 200 vuonna 2019. Suurella todennäköisyydellä hirvikanta on ollut toisella kolmivuotiskaudellakin noin 100 000.

    Keväällä alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet kolmannelle kolmivuotiskaudelle ja aloitetaan syksyn pyyntilupien hakuprosessi. Sitä odotellessa kannattaisi perehtyä taustamateriaaliin ja mitä on odotettavissa. Käytettävissä olevat luvut viittaavat siihen, että maaliskuussa saamme lukea, että tavoitehaarukkaan on päästy, eli hirvimäärä on pudonnut alle 85 000:n. Todellisuus on kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä toinen.

  • mehänpoika

    Metsäkupsan kulmilla on ihanteellinen hirvikanta. Samanlainen tilanne myös kaikkiin naapurivaltioihin palvelisi pitemmällä tähtäimellä hiilinieluja ja puuntuotantoa.

    Visakallo

    Taitaa olla pitkälti niin, että hirvihavaintojen väheneminen johtuu havaitsijoiden vähentymisestä. Siellä missä hirvet asuvat, ei juuri ihmisiä enää asu. Hirvialueilla toimivien puunkorjaajien ja satunnaisten autoilijoijenkin on keskityttävä enemmän muuhun kuin hirvihavaintojen tekoon. Metsäsuunnittelijat ja puunostajat käyvät yhä vähenmmän maastossa. Meistä raivaussahatöitä tekevistäkin suurin osa on nykyisin aivan muualta kuin sieltä missä ne raivattavat metsät sijaitsevat.

    Timppa

    Muistutan Timpaa tilanteesta 7 vuotta sitten. Vaikka oli neljä huippukoiraa käytössä , oli tyhjiä viikonloppuja. Sitten vedettiin henkeä muutama vuosi monien muiden toimiessa samoin. Hirvien määrän suhteen käytiin toteamassa ,missä on perälauta.

    Tätähän juuri tarkoitin, kun kirjoitin havaintojen antamasta hirvitilanteen virheestä.  Tilanne näyttää siihen asti hyvältä, kunnes koirat ovat löytäneet sen viimeisen hirven.  Sitten onkin vain eioota.  Sitten aloitetaan kasvattaa hirvikantaa.  Nyt havainnot eivät vuorostaan reagoi riittävän tehokkaasti kannan lisääntymiseen.  Mennään vuorostaan yli tavoitetiheyden.

    Katselin Keski-Suomen tilastoja, joissa päiväkohtaista saalista on saatu metsästäjiä ja porukoita kohti selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina.  Se on mielestäni selvä indikaattori siitä, että kanta on laskenut voimakkaasti edellisistä vuosista.  Toivottavasti ei käty niin, että pelästytään ja vähennetään liikaa metsästystä.  Nyt pitäisi toimia niin, että supistetaan metsästystä vain siellä, missä kanta on laskenut selvästi tavoitetiheyteen ja jatketaan entiseen malliin muualla, jolloin lopulta pääsdtään tasaiseen kohtuulliseen hirvikantaan

    Planter

    Ajattelin pysyä kahdessa viimeisessä kolmen vuoden jaksossa, jolloin hirvikannan hoitosuunnitelma ja sähköinen hirvitiedonkeruu ovat olleet voimassa. Pitää nyt kuitenkin korjata virheelliset tiedot.

    ”Ei se järjestelmä mitään tietoja hukkaa. Jos vuosien 2012-2015 välisen ajan kaatomäärät olivat keskimäärin 33500/vuosi.”

    Johonkin havaintoja häviää, koska hirvimäärä ei seuraa havaintomääriä, kuten ensimmäiselle sivulla on esitetty.

    En tiedä mistä tuo saalismäärä on otettu, mutta se ei pidä paikkaansa.
    Esimerkiksi riistahavainnot.fi sivuston saalimäärä taulukoiden tiedot perustuvat vuoteen 2015 asti hirvihavaintokorttien tietoihin. Luke on poiminut saalismäärät havaintokorteista ja niistä on vain 80-85% toimitettu Lukelle. Saalimäärät ovat siinä 15-20% liian pienet.
    Pakollisista saalisilmoituksista ko välille laskettu saalismäärä on keskimäärin yli 40 000. Oikeat tiedot voi poimia riistakeskuksen tiedotteista tai vanhalta riistaweb sivustolta.

    ”Taitaa olla pitkälti niin, että hirvihavaintojen väheneminen johtuu havaitsijoiden vähentymisestä. Siellä missä hirvet asuvat, ei juuri ihmisiä enää asu.”

    Hirvikannan arviointiin käytetään ainoastaan seurojen metsästyspäivien aikana tehtyjä hirvihavaintoja, muilla havainnoilla ei ole arvioinissa merkitystä. Metsästyspäivissä ja metsästäjämäärissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta ja havaintoja/päivä skaalaa havaintomäärät käytettyihin metsästyspäiviin.

    https://riista.fi/wp-content/uploads/2017/08/Oma-riista-ohje-mets%C3%A4styksenjohtajille_2017.pdf

    Keski-Suomessa on ilman muuta suurimmat kannan heilahtelut ja vaikeimmin hallittava kanta, koska siellä on maan suurin naaras/uros suhde.

    mehänpoika

    Tasaiseen ja kohtuulliseen hirvikantaan on aina hirvimiehet puheissaan pyrkineet. Milloinkaan siihen ei ole päästy kuin puheissa. Totuus on paljastunut vasta talven jälkeen.

    Timppa

    Kuten tuolla aimmin kirjoitin, niin hirvimäärät ja havainnot eivät ole suoraan verrannollisia.  Virhe kasvaa mitä pienempi hirvikanta on.   Hirvionnetomuudet tammi-elokuussa ja hirvikanta ovat aika hyvin verrannollisia.

    Myös saalis mies-tai seuruepäivää kohden kertoo aika luotettavasti kehityksen suunnan.

    Nuo Luken talvikanta-arviot eivät myöskään kerro ainakaan absoluuttista määrää.  Toki kehityksen suunnan.

    Itse edelleen uskon, että Keski-Suomen hirvikanta on laskenut.  Mille tasolle, sitä en eikä kukaan muukaan osaa luotettavasti sanoa.

    A.Jalkanen

    Kun kannanarviointi on niin vaikeaa, voitaisiin tavoitteita asettaa ARN:ssa myös muille mittareille – ei pelkästään hirvikannalle per 1000 hehtaaria maata. Hyviä mittareita olisivat esimerkiksi edellä mainittu alueen kolarien määrä suhteessa ajosuoritteeseen ko. vuonna, tai alueen hirvivahinkoilmoitusten ja korvaushakemusten määrä.

    Kuitupuunkasvattaja

    Hirvivahinkoja kärsineiden olisi kai alettava ilmoittamaan kaikki todelliset vahingot. Nykytilanteessa pitäisi vain kieltäytyä maastotarkastuksesta. Eli vahingot kuitenkin tilastotuisivat.

    Siihen ei MMM:n osaaminen vielä riitä, että osattaisiin laskea hirvivahinkojen määrä  tulevaisuuden puuraaka-aineelle. Siihen tarvittaisiin vielä metsäteollisuuden ja valtiontalouden tarkastusviraston apua.

    Planter

    ”Kuten tuolla aimmin kirjoitin, niin hirvimäärät ja havainnot eivät ole suoraan verrannollisia..”

    Kysymyksiä herättikin, miksi ne voivat olla kääntäen verrannollisia. Vaikka hirvimäärä kasvaa tai pysyy samana, niin havainnot vähenevät kymmeniä prosentteja.

    Kolarien määrä on mukana Luken hirvikanta-arviossa.

    Voidaan tietysti ehdottaa parannuksia, mutta eivät ne mitään vaikuta. Ei ole mitään vaikuttamismahdollisuutta.

    Mahtaisiko Timppa ymmärtää näistä kahdesta kuvasta miten systeemi toimii. Systeemi, joka pitää koko maan keskimääräisen hirvitiheyden 3,5 /1000 ha yläpuolella.

    Tässä on kuva hirvitalousalueeltasi vuoden 2017 jahdin jälkeen. Hirvinkata on jyrkästi putoamassa. Seuraava syksyn jahti suunniteltiin ja luvat anottiin/myönnettiin sen perusteella, että hirvikanta oli pudonnut.

    kses

    Planter

    Tämä kuva on kahden vuoden päästä 2019 jahdin jälkeen. Luken takaisinlaskenta on korjannut 2016 ja 2017 määriä reippaasti ylöspäin. 2016-2017 luvat myönnettiin liian pienen arvion perusteella ja 2016-2017 kanta lähtikin nousuun. Tämä kun toistuu vuodesta toiseen ei koskaan päästä tavoitteeseen.

    kses1

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 196)