Lisäksi pitäisi tarkastella, kuinka hyvin hirvitalousalueittaiset hirvikannan arviot pitävät paikkansa. Voisi olettaa, että uusimmat arviot ovat vähintään saman verran aliarvioita kuin valtakunnalliset luvut? Niiden epätarkkojen kanta-arvioiden avulla sitten tarkastellaan, osuiko ARN:n asettama tavoite yhteen toteutuneen kannan kanssa. Alueellisiin lukuihin voisi siis tehdä varmuuden vuoksi jo korjauksen etukäteen, tai ainakin katsoa, toteutuiko tavoite jos korjattu luku osoittautuukin myöhemmin oikeammaksi.

Seuraavan kolmivuotiskauden tavoite tulisi olla se että jokaisella hirvitalousalueella

1. asetettaisiin tavoitteet niin, että myös sidosryhmät hyväksyvät ne, ja että

2. seuraavalla 3-vuotiskaudella päästäisiin kannan määrällisiin ja rakenteellisiin tavoitteisiin.

”Kuudessa vuodessa havainnot ovat vähentyneet kuvan mukaisesti. Ei tunnu uskottavalta, että näin lyhyessä ajassa metsästystavat tai metsästäjien huomiokyky olisi muuttunut niin paljon, että hirviä havaittaisiin noin paljon vähemmän.

Syyllinen löytynee sähköisestä hirvitiedonkeruun järjestelmästä tai sen käytöstä. Joko tapahtuu virheellistä tiedon syöttöä, tiedon korjausta tai järjestelmässä on ohjelmointivirheitä. Näyttäisi, että Luke:lle menevät havaintotiedot ovat virheellisiä. Luulisi, että viidessä vuodessa olisi opittu käyttämään järjestelmää ja mahdolliset virheet huomattu, joten todennäköisimmältä tuntuu, että tiedonkeruujärjestelmä hukkaa havaintotietoja.”

Ei se järjestelmä mitään tietoja hukkaa. Jos  vuosien 2012-2015 välisen ajan kaatomäärät olivat keskimäärin 33500/vuosi ja sitä seuraavina(-16-20) vuosina 53200 yksilöä/ vuosi eli 20 000  enmmän vuotta kohti,  vähenevät havainnotkin varmasti. Jokainen kuollut elukka lasketaan havainnoksi ennen saaliiksi kirjaamista.

Jotkut seurat olivat jopa jättäneet virheellisesti kaadetut eläimet pois havaintojen listalta vielä vuosikymmenen puolivälissä. Virheen laajuudesta ei ole tietoa , mutta paimenkirje asian tiimoilta saatiin. Nykyisin järjestelmä muistuttaa oikeasta käytännöstä. Nykymuodossa tietojen kirjaaminen on varmasti tarkempaa , kun paperiversioiden aikaan. Tuolloin muisteltiin monesti epätoivoisesti ja vaihtelevalla menestyksellä syksyn tapahtumia , kun havaintokortin viimeinen jättöpäivä oli käsillä. Nyt tiedot kirjautuvat välittömästi tapahtumahetkellä tai viimeistään päivän päätteeksi ja ovat kaikkien käytettävisssä jo seuraavana päivänä. Vanhan käytännön mukaan vasta seuraavana vuonna.

Se , mikä näyttää pysyvän vakaana , on naaraiden säästäminen , kun epäilys hirvikannan alenemisesta alkaa vaivata. Naaran sijaan ammutaan uros ja, jos vasoja on niukasti , pyyntilupa käytetään uroshirveen kahden vasan asemasta.Omalla hirvitalousalueellani uroksia on kaadettu 200 kappaletta suositusta enemmän ja naaraita 30 kappaletta suosituksia vähemmän . Vasojen määrä oli äsken numerolleen sama suosituksiin nähden. Vaikuttaa vahvasti siltä , että pankkiluvilla on kaadettu vain uroksia ja kaadettujen hirvien kokonaismäärä ylittää 160:llä sunnitteessa esitetyn määrän. Tämä siis K-S 2:lla. Oman rhy:n alueella uros/naaras suhde on 50/50% , mutta vasoja ”puuttuu” vielä 20 yksilöä suunnitellusta määrästä ja taitaa jäädä puuttumaankin.

Jaha.

Kahden vasan luvalla ammutaan uros. !

Olihan se sellainenkin sääntö olemassa muutama vuosi sitten mutta  vuosi sitten  ssemmoista lupaa ei  ollutkaan. Meilläkin muutamat halusivat tuota tapaa jatkaa vanhasta muistista.  Piti ihan pomon paperista näyttää että ei ole luvallista. Päättyvän kauden sääntöä en tiedä kun pidin välivuoden.

Jos ei halua lisääntyviä yksilöitä ampua niin ainahan voi kääntää selän sinnepäin mitä ei pidä nähdä.

Näillä kulmilla hirvet eivät ole tänä syksynä mellastaneet, eikä jälkiäkään ole oikeastaan näkynyt.