› Keskustelut › Harrastukset › Hirvieläintilanteen päivitystä

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 196)
1 2 3 … 15 16 17 18 19 20

  • Hirvieläintilanteen päivitystä

    Lähetetty: 28.12.2020, 10:36

    Merkitty: 

    On kulunut kaksi kolmivuotiskautta, jolloin alueelliset riistaneuvostot ovat asettaneet hirvitiheystavoitteet 59:lle hirvitalousalueella. Hirvikannan hoitosuunnitelma on ollut voimassa saman ajan, kuusi vuotta ja sähköinen hirvitiedon keruujärjestelmä viisi vuotta. Aika tuntuu riittävältä uuden systeemin sisäänajoon, joten lienee sopiva kohta tarkastella saavutettuja tuloksia.

    Valtakunnallinen talvikantatavoite on ollut 76 000 ja määrän pitäminen 68 000 – 85 000 hirven välillä, hirvitiheyden vaihdellessa eri hirvitalousalueiden välillä.

    Luken riistahavainnot.fi sivuston hirvitietotaulukosta laskien alla olevasta kuvasta puuttuvan vuoden 2015 hirvimäärä on 105 000. Tämän vuoden (2020) arvio tulee maaliskuussa.

    Ensimmäisen kolmivuotiskauden (2015-2017) ajan hirvimäärä on pysytellyt. 102 000 – 105 000 haarukassa.

    Toisen kolmivuotiskauden (2018-2020) osalta ei ole vielä tarkkoja määriä saatavissa, mitään merkittävää muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut. Oletetaan, että Luken takaisinlaskenta tarkentaa määriä ylöspäin noin 15 000, kuten edellisellä jaksolla. Reaaliaikaiset arviot ovat olleet 86 500 vuonna 2018 ja 87 200 vuonna 2019. Suurella todennäköisyydellä hirvikanta on ollut toisella kolmivuotiskaudellakin noin 100 000.

    Keväällä alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteet kolmannelle kolmivuotiskaudelle ja aloitetaan syksyn pyyntilupien hakuprosessi. Sitä odotellessa kannattaisi perehtyä taustamateriaaliin ja mitä on odotettavissa. Käytettävissä olevat luvut viittaavat siihen, että maaliskuussa saamme lukea, että tavoitehaarukkaan on päästy, eli hirvimäärä on pudonnut alle 85 000:n. Todellisuus on kuitenkin erittäin suurella todennäköisyydellä toinen.

    Tekijä
    Planter
    Teema Harrastukset Harrastukset
  • Visakallo 19.3.2021, 19:39

    Suorittavan on syytä lopettaa puheet hysteriasta. Sellainen on epäasiallista ja osoittaa vain, ettei tunne olosuhteita oman alueensa ulkopuolella riittävästi. Mitä olen näitä keskusteluja nämä vuodet seurannut, ei suorittavalla näytä olevan hallussaan mitään sellaista erityistä tietoa, mitä ei olisi joillain muillakin. Koko valtakunnan ohjeistaminen täällä palstalla ei siten vastaa tarkoitustaan.

    suorittava porras 19.3.2021, 20:01

    Metsänhoito ei ole rakettitiedettä. Metsästysasioissa muutamat palstalaiset räksyttävät aivan väärä puun juurella. Paikallinen tahtotila ratkaisee. Jos sitä ei saada paikan päällä aikaiseksi , jäävät tulokset laihoiksi ,kuten on nähty.

    jees h-valta 19.3.2021, 20:23

    Suorittava vain kovasti korostaa metsästäjien ylivertaista paikallisdiktatuuria. Ihanteensa hänelläkin. Tosiasia on kuitenkin että jos asiaan aletaan oikeasti puuttua myös MTK:n herätyksellä on varmaa että konstivalikoima laajenee. Olihan näitä tuhontoja ja ongelmien korjauksia jo esim. merimetsoissa, naakoissa, valkoposkihanhissa, citykaneissa jne. Jos oikea tahtotila poliittisella tasolla löytyy voidaan köykäisesti ohittaa koko riistakonserni alusta loppuun.

    Gla 19.3.2021, 21:02

    Arvasin, ettei Suorittavalla ole kykyä ottaa kantaa kommentteihini.

    suorittava porras 19.3.2021, 21:22

    Gla:n pienellä tilalla riittää ,kun paikkaan mieltynyttä hirvinaarasta ei saada hengiltä. Vaikeammaksi homma käy ,jos vasatkin jatkavat eloaan samoilla nurkilla ja seuraavana vuotena onkin perhe kasvanut jälleen. Jossakin sen lisääntyvän kannan on elettävä. Kesällä hajallaan ,talvella isommissa ryhmissä . Sopivan ravinnon määrä ratkaisee ,missä. Maanomistajan ja metsästäjien yhteistyöllä nämä paikalliset pulmat ratkotaan . Työkalut on olemassa ,jos yhteinen tahtotila löytyy. Merta edemmäs ei tarvitse lähteä kalaan.

    mehänpoika 19.3.2021, 22:06

    Ylisuurina pidetyistä hirvikannoista syntyneet ”pulmat” eivät todellakaan ole Suomessa missään ”paikallisia”. Se pitäisi viimeistään tässä vaiheessa ruveta ”suorittavan portaankin” pikkuhiljaa ymmärtämään.

    Liikahirvistä eli hirviorganisaation pyyntilupapolitiikasta aiheutuneet haitat ovat jo pitkään aiheuttaneet Suomen metsien kuusettumista. Samoin on tapahtunut läntisissä naapurimaissamme.

    Kuusettuminen puolestaan vaikeuttaa ilmastomuutokseen sopeutumista. Nimittäin ilmaston lämmetessä kuusi on mäntyä ja koivua arempi metsätuhoille, joita tapahtuu kohta lisääntyvästi.

    Hyönteis-, sieni- , kuivuus ja myrskytuhot sekä metsäpalot ovat ilmaston lämmitessä kuusikoiden riesana. Näissä kohteissa hiilen sitoutuminen estyy ja metsistä tulee päästölähteitä.

    Näitä asioita ei ehkäistä paikallisella sopimisella. Ne ovat suuren luokan pulmia. Tähän asti hirvikannan paisuttajat ovat päässeet kuin koira veräjästä. ”suorittavan portaankin” olisi vihdoin tarpeen ryhtyä puhumaan asiaa hirvenmetsästäjien aiheuttamista ongelmista. Itse hirvi on syytön.

    Gla 20.3.2021, 02:19

    Kerrotko Suorittava, miltä tuntuu metsäalan ammattilaisena olla täysin ulkona todellisuudesta?

    ”Gla:n pienellä tilalla riittää ,kun paikkaan mieltynyttä hirvinaarasta ei saada hengiltä.”

    Hirvi ei tilarajoista välitä. Tuolla on usean kilometrin säteellä joitain yksittäisiä alueita lukuun ottamatta kaikki vuokrattu. Paikallinen seura on aktiivinen, mutta sen 3 hirveä nekin sinne jättää. Mistä päättelit, että maillani asustaa hirvinaaras, jota ei saada hengiltä?

    ”Vaikeammaksi homma käy ,jos vasatkin jatkavat eloaan samoilla nurkilla ja seuraavana vuotena onkin perhe kasvanut jälleen. Jossakin sen lisääntyvän kannan on elettävä. Kesällä hajallaan ,talvella isommissa ryhmissä . Sopivan ravinnon määrä ratkaisee ,missä.”

    Ja sopivaa ravintoa löytyy koivutaimikosta. Tuolla palstalla ei hoitorästejä ole. Tilaston mukaan hirvikanta on pysynyt suht vakaana, kiitos aktiivisen seuran.

    ”Maanomistajan ja metsästäjien yhteistyöllä nämä paikalliset pulmat ratkotaan . Työkalut on olemassa ,jos yhteinen tahtotila löytyy.”

    Montako kertaa olen yhteistyöstä sinulle kertonut? Missä mielestäsi yhteistyö ei toimi?

    Olen samaa mieltä yhteistyön merkityksestä. Kuten kerroin, alueen metsät on vuokrattu, sidosryhmäkuulemisissa esitetty toive metsästyksen lisäämisestä ja tietoa metsästäjillä alueen tilanteesta tuntuu olevan. Miksi taimikot silti syödään? Mitä muuta voin tehdä? Nyt jos sinulla ei ole muuta tarjota kuin paikallista yhteistyötä ja minun maillani piileskeleviä hirviä, sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko jatkat itsesi nolaamista tai sitten myönnät tilanteen olevan pielessä. Syyt tilanteeseen on niin moneen kertaan täällä todettu, ettei niitä ole tarvetta enää kerrata.

    Visakallo 20.3.2021, 06:47

    Gla kirjoitti 100% täyttä asiaa. Jos tämä kaikki mitä Gla ja monet muut tekevät, on suorittavan mielestä vain hysteriaa, tietämättömyyttä, osaamattomuutta, yhteistyökyvyttömyyttä, saamattomuutta, jne, niin ehkä suorittavan on parasta jäädäkin muiden yläpuolelle paistattelemaan päivää sinne Keski-Suomen korkeinpaan virtuaali-ampumatorniin!

    suorittava porras 20.3.2021, 15:54

    Jos nykyinen tahti ei miellytä ,pitää tarttua itse toimeen. Olen kuitenkin havainnut hirviasioita arvostelevat sen verran kädettömiksi tarttumaan aseeseen ,että olen tarjonnut hirvituhojen vähentämiseksi metsänhoitoa tukevia keinoja. Nimimerkin ”metät kunnossa” kohdalla olen todennut pyrkimystä hoitaa hirviongelmaa myös omakätisesti. Toisia tuntuu vaivaavan se kädettömyys.

    Ymmärrän visakallon tuskan ,kun kemerakin on joiltakin osin katkolla. Sehän on ollut alunperin tarkoitettu taimikoiden huonosta hoidosta johtuvien vahinkojen paikkaamiseen työkustannusten osalta eli edellyttänyt puutteita taimikonhoidossa . Visakin on väittänyt metsiensä olevan hyvässä kunnossa. Kuitenkin on käytetty yhteisiä varoja rästihommien paikkaamiseen. Jos rästejä ei ole ollut ,tukia on nostettu väärin perustein. Hirvi puolestaan viihtyy taimikoissa ,joissa on runsaasti syötävää ,siis rästikohteilla.

    mehänpoika 20.3.2021, 16:27

    ”suorittava”: ””Kuitenkin on käytetty yhteisiä varoja rästihommien paikkaamiseen””. Jne…

    – Turhaa saivartelua suorittavalta! Taimikko kun voi muuttua rästikohteeksi yhden kasvukauden aikana, jos vesottuminen on runsasta. Monesti ainakin luontaisissa männyntaimikoissa joudutaan hirvisyönnösten pelossa torjumaan vesakoita 1, jopa 2 ylimääräistä kertaa. Siitä aiheutuu turhia kustannuksia, mikä alentaa työn tuottavuutta. Tätä ei hirvimies ajattele.

    Kaikista suurimmat vahingot ja menetykset metsänomistajille ja kansantaloudelle aiheutuu kemera-avustusten turvin peratun ja sittemmin hirvien syömiksi tulleiden taimikoiden hirvituhoista. Näitä ei MMM katso aiheelliseksi tutkia, mutta karkean arvion mukaan liikutaan ehkä 30 % kemera-tuetuista männyn taimikoista.

    Ei vieläkään ole selvitetty hirvitalouden yhteiskunnallisia vaikutuksia kuin hyötyjen osalta. Hyödyissä on mukana mm virkistysarvo ja yhteisöllisyys, joilla tiheiden hirvikantojen ylläpitoa on perusteltu.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 196)
1 2 3 … 15 16 17 18 19 20