Visalle totean ,että suorittava kulkee ihan omia latujaan ja omilla ansiansioillaan. Pyrin vain oikomaan pahimpia väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. Kiitettävästi ovat palstalaiset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta oppineet tietoa hakemaan oikeista paikoista. Tieto on ollut olemassa ihan julkisessa muodossa mutta polku tiedonlähteille hukassa. Hirvien kohdalla tiedot löytyvät yleisellä tasolla rhy-tasolle asti ja seurakohtainen tilanne selviää kysymällä paikallisen seuran jäseneltä tai tiedottajalta.

Valkohäntien kohdalla ollaan tiedon hankinnassa vasta alkutaipaleella , kun havaintoja on kirjatu ainoastaan kuluneelta kaudelta. Ei ihme ,että aiemmissa arvioissa on ollut runsaasti toivomisen varaa. Yllätys on seurannut toistaan. Kova työmaa on edessä saada asiat kuntoon sillä puolella, vaikka jotkut ovat metsästäneet jo nyt maitohapoille joutumisen rajoilla. Ilman laajaa hyvin organisoitua toimintaa tilannetta ei saada hallintaan.

Alunperin aloitin ottamaan kantaa hirviasioihin sen vuoksi ,että olin todennut vuosien saatossa hyvin hoidettujen taimikoiden selviävän vähemmillä hirvivahingoilla hoitamattomiin verrattuna. Tarkoitus oli kannustaa tekemään hoitotyöt ajoissa lisäkannusteena hirvituhojen väheneminen. Pikkuisen lähti tarina rönsylemään alkuperäisestä tarkoituksesta? On myös käynyt ilmi ,että hivivahingot ovat yllättävän ”laaja” käsite joidenkin ajatusmaailmassa. Kaikki negatiivinen metsässä tapahtunut/tapahtumaton on lisätty hirvien syntilistaan. Myös se ,että toiset eivät hysteerisinä uskalla istuttaa sitä tai tuota puulajia ,kun hirvi tuhoaa kaiken atomipommin lailla. Tosiasiassa oikeilla menetelmillä ja oikealla ajoituksella kaikkia puulajeja voi kasvattaa sille sopivalla maapohjalla nykyisen hirvimäärän vallitessa lähes joka kolkassa….no tarinaa on piisannut….

Ra-koivun istutus metsäalueille ei onnistu juuri missään kolkassa ilman mittavia suojaustoimenpiteitä, aitaamista yms.   Siitähän on ollut juttua aiemminkin, että kannattaisi ehkäistä arvokkaiden istutusten tuhoja rahoittamalla aitaus ym. kulut vaikka riistanhoidon edistämisvaroista, koska kannanhoito ei tuota riittävää suojaa metsän kasvatukselle.   Taimikkotuhokorvauksiinhan menee vain murto-osa niistä siihen varatuista varoista.

Ehkä visakallon ja puukin alueilla on niin että liian voimakas hirvieläinkanta aiheuttaa ongelmia männyn ja koivun kasvattamiselle.  Meillä ei näin pahoja ongelmaa ole vaikka hirvimäärä on 3,5 /1000 ha. Meillä on mm metsähallituksella ja metsäyhtiöillä erittäin hyviä kasvavia männiköitä. Mutta on myös tuhoutuneitakin. Tuossa 4 tien varressa on tosi pahoja tuhoja ja valitettavasti yksityismetsissä. Sen voi sanoa että tuolta metsänomistajalle ei hymyä tule.

Olen joskus kirjoittanutkin että taimikon syönti ei ole totaalista niin että kaikki syödään. Jotkin alueet syödään useampaan kertaan kun toiset taas säästyvät vaikka etäisyyttä on hyvinkin vähän.  En tiedä onko tuo 2,5 -3,5 /1000 ha vieläkään oikea kun hirvieläin on tapana laumaantua talveksi ja palata samoille alueille useaksi vuodeksi. Meillä on juuri tällaisia alueita. Vähäisetkin hirvet laumaantuvat ja ilmestyvät samoille alueille niin kauaksi aikaa kun syötävää piisaa. Sama koskee koivun kasvatusta.  Hyviä koivikoita on edelleen varsinkin peltojen metsityksessä syntyneitä.

Meillä tuli siinä joulukuun puoli välissä. Loput luvat hoidettiin tuosta porukasta. Yleensä vapun aikaan palaavat kesäalueille. Meilläkin tuo talvialue on vasta ilmaantunut parin kolmen vuoden aikana. Sitä ennen menivät ohi. Uskon että syy on siinä että MH ja MG on hakannut paljon viime vuosina ja nuoria metsiä on tullut tilalle. Samoin ilmeisesti vanhat alueet ovat kasvaneet niin pitkäksi että syötävää ei enää löydy.

En halua vähätellä murheita niillä kulmilla ,mutta en myöskään halua lietsottavan hysteriaa muualle Suomeen. Täällä kasvaa mänty ihan mallikkaasti. Hyvän metsänhoidon vaikutukset hirvieläinvahinkoja vähentävänä tekijänä on tunnustettu ihan yleisesti.

Olisiko syytä keskittää voimavarat sinne , missä tarve ongelman ratkaisemiseksi on suurin ja neuvotella alueiden metsästysporukoiden tahtotilaa mieleisempään suuntaan. Ilman yheistyötä tilanne tuskin muuttuu miksikään .