› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 69)
1 2 3 4 5 6 7

  • Hirvieläimet, juurikääpä ja ilmastonmuutos

    Lähetetty: 3.11.2012, 10:52

    Terveisiä Metsätieteen päiviltä. Teemana oli metsät ja ilmastonmuutos. Metlan Michael Müller kertoi tuloksia tutkimuksista joiden mukaan juurikääpää aiheuttavat sienet hyötyvät todennäköisesti ilmastonmuutoksesta. Roudaton korjuuaika eli tartunta-aika pitenee, sienen kasvukausi pitenee, korjuuvauriot lisääntyvät, sienet leviävät pohjoiseen. Itiölevintäisenä juurikääpä leviää tehokkaasti ilmavirtojen mukana.

    Viesti käytännön metsätaloudelle olisi, että juurikäävän torjunta kantokäsittelyllä on ulotettava pohjoisemmaksi. Lisäksi torjuntaan ja metsänuudistamiseen olisi saatava uusia ratkaisuja.

    Käytössä olevien puulajien kysymys ja uudistamistapakysymys ovat ratkaisua vailla, erityisesti männyn tyvitervastaudin kohdalla, kun karummilla kasvupaikoilla puulajivalikoima on rajallinen. Jos hirvieläimiä on liikaa, ei juurikääpäalueen puulajin vaihto eli istuttamalla onnistu.

    Kysymys kuuluu, mitä uudistamisen vaihtoehtoja meille jää jäljelle: kylvö, luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus?

    Tekijä
    A.Jalkanen
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsäkupsa 7.11.2012, 16:56

    Etelä-Savossa metsästäjät hiljalleen ukkoutuvia,sydän vikaisia papparaisia.Nuoria vähänlaisesti,myös metsänomistajat porukoissa huvenneet.Pääasiassa tontinomistajia,harvalla metsätalous toimeentulon selkärankana,eläkeläisviljelijät mielestään maanomistajia,muut maattomia.Lienee jätettävä joissain paikoissa metsänuudistaminen herran haltuun.

    jees h-valta 7.11.2012, 17:59

    MJO oikeassa. Aktiivimetsästäjistä ei voi edes mainita samaan aikaan noiden notkujien.

    suorittava porras 7.11.2012, 20:32

    Maanomistajan oikeus liittyä hirviporukkaan(=osallistua hirvien vähentämiseen ja kannan arviointiin) on käytännössä läpihuutojuttu . Sen sijaan maattoman metsästäjän pääsy seurueeseen on valitettavasti useissa tapauksissa ylivoimaista.

    Seurue , jossa metsästän olisi kuihtunut jo aikoja sitten , jos joukkoon ei olisi otettu aktiivisesti hyvämaineisia ja yhteistyökykyisiä metsästyskumppaneita. Nyt tilanne on sellainen , että vain yksi metsästäjä omistaa maata . Halukkaita maanomistajia on haettu kissojen ja koirien kanssa , mutta kaikki ovat kiireisiä eivätkä vähääkään kiinnostuneita aikaa vievästä metsästyksestä. Vaikka porukka koostuu muista , kuin maanomistajista , on hirvitiheys alueellamme tällä hetlkellä jo alle 1 yksilö/1000ha , vaikka se vielä vuonna 2000 oli lähempänä kymmentä.

    Toistankin jälleen kysymyksen : Onko maanomistajavetoisen vai maattomien metsästäjien seurojen hirvenmetsästys lähempänä palstalaisten tavoitteita? Kumpien alueilla hirvitiheys on OIKEASTI alhaisin.

    Anton Chigurh 8.11.2012, 08:36

    Muita kuin maanomistajia on tietenkin enemmistö, siitähän nämä ongelmat johtuvat. Vaihtelee hivenen, mutta luokkaa 60000-80000.

    mehänpoika 8.11.2012, 09:40

    Tämän viestiketjun tarkoituksena on ilmeisesti parantaa metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä otsikossa mainittujen kolmen pahan ongelman osalta. Hirvieläimet ovat heikentämässä myös juurikäävän aiheuttamien puulajivalintaongelmien voittamisessa. Samoin ilmastomuutoksen epäedulliset vaikutukset tulevaisuuden kuusikoiden kehitykseen kohdistuvat monesti hirvien aiheuttamaan puulajivalintaongelmaan ja siitä aiheutuviin kaarnakuoriaisten tuhoille alttiiden kuusikoiden lisääntymiseen.

    Kun hirvikanta saataisiin pysyvästi huomattavasti alemmalle tasolle, voisivat juurikääpä- ja ilmastonmuutosongelmatkin osittain vähentyä. Hirviongelma ei siten ole mikään metsiämme vaivaava erillinen ongelma, vaan se on koko yhteiskuntaa vaivaava ongelmien aiheuttaja eli perusongelma. Se ei korjaannu hirvestykselle sielunsa myyneiden kirjoittajien hirvenmetsästyksen kiemuroiden ja ilojen selittelyllä tai taimikoiden hoitotason moittimisella. Sellaiset tarinat tietysti uppoavat hyvin sellaisiin metsänomistajahirvestäjiin, joista jotkut ehkä vähemmän ymmärtävät taimikoiden merkityksestä jälkipolville.

    Näyttäisi siltä, että metsästyksen ylin johto käyttää hyväkseen metsänomistajien tiuetämättömyyttä metsätaimikoittensa merkityksestä. Teetetään vain metlan toimesta pelkkiä kirjekyselyjä sopivasta hirvitiheydestä, mutta jätetään valistustyö taimikoiden merkityksestä metsänomistajille ja yhteiskunnalle tekemättä. Hyvin moni metsänomistaja jo ikänsä puolesta on sellainen, joka ei pysty tai katso vaivan arvoiseksi käydä katsomassa vuosittain taimikkoaan talven hirvisyönnösten jäljiltä.

    suorittava porras 8.11.2012, 10:17

    Jos ei pysty seuraamaan , mitä omassa metsässä tapahtuu , puhumattakaan siitä , että tekisi sen metsän eteen jotakin , on viisainta siirtää metsäomaisuus pystyvämmille.

    Hirvi on ”luojan” lähettämä vitsaus niille , jotka ovat syystä tai toisesta kykenemättömiä huolehtimaan metsänsä uudistamisen ja hoidon vaatimista toimenpiteistä. Hirven jäljet taimikossa on merkki siitä , että jotakin olisi tehtävä. Jos taimikko jää hoitamatta , luulisi kirvelevän paljon enemmän huomata tekemättömyyden vaikutukset vasta 40 vuoden kuluttua tai myöhemmin .
    Paras apu hirviä ja tuholaisia vastaa on huolehtia metsän kunnosta koko kasvukierron ajan. Mahdollisen ilmastonmuutoksenkin hoidettu metsä kestää paremmin.

    Ja se juurikääpä… Mikään syy ei pakota enää tänä päivänä käyttämään kasvupaikalle vähemmän sopivaa puulajia. Ei edes hirvi. Kesäaikainen rehevien maiden energiapuusavotointi edistää juurikäävän leviämistä varmasti . Tämän vaihtoehdon suosiminen saattaa johtaa arvaamattomiin seurauksiin .

    jees h-valta 8.11.2012, 10:38

    Kerrankin suorittavan kanssa samaa mieltä että kasvupaikalle sopivaa puuta voi ja PITÄÄKIN istuttaa. (Kunhan muistaa hyvissä ajoin tilata Riistakeskukselta aidat ympärille).

    mehänpoika 8.11.2012, 11:39

    On kohtuutonta edes ajatella, että metsänomistajien pitäisi joka kevät tehdä pitkiä ja vaarallisia matkoja (hirvikolaririski) metsäpalstalleen yksinomaan tarkastamaan, mitä vahinkoa ovat hirvet nyt tehneet taimikoille. Edellisten talvien hirvituhojen jäljiltä on varmaan monelta metsänomistajalta motivaatio ko. tarkastukseen ja myös hoitotyöhönkin kokonaan kadonnut.

    Hirvituhon kohdanneen taimikoiden hoidosta liian tiheä hirvikanta tekee hyvin usein metsänomistajille todellisen painajaisen. Onneksi lakien laatija ei vielä ole säätänyt metsänomistajille velvotteita hirvituhojen johdosta kehityskelvottomaksi menneen taimikon hoitamiseksi kehityskelpoiseksi. Siitä monesti tulisi metsänomistajalle vain uusi lisärasite, koska hirvituhoilla on taipumus säännönmukaisesti uusiutua samalla alueella. Usein vain tyhjä työ ja kustannus jäävät palkaksi.

    Vuoden 2000 tienoille sattuneen hirvikannan säätelemätön kasvu on vielä kaikkien metsänomistajien muistissa, joilla oli siihen aikaan hirvituholle alttiissa kehitysvaiheessa olevia männyn ja koivun taimikoita. Silloin hirvikannan säätelijät puhuivat hieman yli 100 000 hirven talvikannasta. Vasta myöhemmin on selvinnyt hirvikannan olleen 1,5 kertainen aiemmin virallisesti ilmoitettuun verrattuna. Tällaista tilannettahan ei hirvipiirien mukaan pitänyt koskaan tulla

    Tälle syksylle on leikattu hirvien pyyntilupia kolmasosa edellisestä vuodesta. Se voi hyvinkin olla alku seuraavaan säätelemättömään hirvitilanteeseen. Nykyisistä hirvilaskennoista ei ole mitään todellista hyötyä. Tarkempi hirvilaskenta vaatisi mielestäni moninkertaisesti pienemmän hirvikannan. Pyyntiluvista vapaa hirvien metsästys olisi ainoa keino hirvihaitoista pääsyyn.

    MJO 8.11.2012, 16:26

    Seuraavaksi Mehänpoeka vaatisi aseiden hankinnan lupavapaaksi, koska ”metsästäjät” eväävät häneltä aseenkin hankinnan 😀

    mehänpoika 9.11.2012, 08:36

    Huomio MJO! Mitä uudistamisen vaihtoehtoja meille jää jäljelle juurikäävän saastuttamien kuusikoiden ja ilmastomuutoksen tuhoamien kuusikoiden uudistamiseen? Kylvö, luontainen uudistaminen vai jatkuva kasvatusko olisivat vaihtoehdot?

    Mielestäni esimerkiksi heinettyville juurikääpäalueille pitäisi saada hirvien suhteen sellaiset olosuhteet, että rauduskoivua tai mäntyä uskaltaisi metsänomistaja ilman aitaamisia täysin turvallisesti käyttää uudistamismenetelmänä.

    MOJ:n keksimät ”aseiden hankinnat” eivät kuulu tämän otsikon alle millään tavoin.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 69)
1 2 3 4 5 6 7