Tuo suorittavan ”kiihkottomuus” näyttää olevan muiden faktojen väistämistä ja vain oman ”totuuden” samaa jankutusta ketjusta toiseen.

Kannattaa kuunnella metsäradiosta osio:

”kenen ehdoilla säädetään hirvikantaa”.

(löytyy tuon glan linkin takaa)

Pientä täsmennystä:

Ilmaisuni jahdin lopettamisesta kesken oli hieman epätarkka. Totta kai jahtia jatketaan siellä , missä on hirviä . Jos tilanne on kuitenkin sellainen , että hirvitiheys on 0, ? yksilöä /1000ha lienee GLAkin sitä mieltä , että jahtia ei ole tarpeellista jatkaa.
Arvostamani Kärkkäinen puhuu pääosin asiaa , mutta tietämys metsästystoiminnan yksityikohdista ja tämän päivän toiminnasta ei ole aivan ajan tasalla. Esimerkiksi toimet hirvikannan leikkaamiseksi olivat aktiivisia nimenomaan riistahallinnon taholta . Metsästäjät ja yksityiset maanomistajat eivät olleet läheskään yhtä innokkaita , kun hirvien tehometsästys alkoi.

Kanta-arvioiden oikeellisuus 70- luvulta aina 2000-luvun alkuun on ollut hyvinkin kyseenalainen. Vasta viime vuosina tarkkuutta on saatu parannettua. Tosin edelleenkin ollaan metsästäjien hankkiman tiedon varassa. Maanomistajat voisivat varsin hyvin täydentää näitä tietoja hirvien esiintymisestä esim . riistakameroita sijoittamalla ja vahinkokohteista tiedottamalla. Näin saataisiin arvioinnit lähemmäs totuutta.

Metsästysseurueiden ilmoitukset hirvien esiintymisestä voivat valitettavasti olla hyvinkin itsekkäistä ajatuksista kumpuavia. On totuttu ylenpalttisen runsaisiin saaliisiin ja varmuuden vuoksi ilmoitetaan hirvikanta ”riittävän” suureksi , että tulevana vuonnakin päästään jahtiin. Eri asia kuitenkin on , mahdollistaako hirvien todellinen määrä jahtiin ryhtymisen.

Se hirvikannan rjähdys alkoi jo 90 luvulla , arviointi vain ei ollut ajan tasalla. Jo 80 luvun puolessa välissä toimiessani koiranohjaajana jahti päättyi viimeistään marraskuun puolessa välissä . Pyyntilupia oli enemmän kuin viime vuosina ja käytössä oli vain yksi koira ja mies saattelemassa hirviä passimiesten tähtäimeen.

Nyt jahtikausi kestää kolme kuukautta (vieä 90 luvulla 2 ) . Koirien käyttö on yleistynyt ja niiden käyttö on erittäin tehokasta paikannusvälineiden ansiosta. Koirien , niiden ohjaajien ja metsästäjien liikkeistä on mahdollista saada reittikartat ja havainnot reitin varrelta varsin nopeasti sähköisesti tallennettaviksi.

Jahdin suunnittelussa tästä on merkittävää hyötyä. Jahdin johtaja tarvitsee periaatteessa vain toimivan läppärin ja puheliyhteyden , joilla hän pystyy ohjaamaan tehokkaasti jahdin etenemistä vaikka kotisohvalta käsin.

Kun punainen ”täppä” syttyy haukun merkiksi metsässä kulkevan koiran sarakkeeseen , voi passituksen ohjata sopiviin paikkoihin lähistölle odottelemaan saalista. Tänä syksynä vain noita punaisia pisteitä ruudulla on ollut huomattavasti viime vuosia vähemmän . Koiria ja metsässä kulkevia miehiä on kuitenkin 4 kertainen määrä 80-90 määrään verrattuna ja laatukaan ei ole ainakaan huonontunut.
…että tästä vain päättelin , että hirviä on hyvin vähän ….40 vuoden kokemuksella.

No tuo autoilu johtuu usein siitä , että koira on kohdannut ns. nonstop otuksen , joka saattaa painella kymmenenkin kilometriä tai useita pysähtymättä koiran haukuttavaksi. Raju spurtti ja tämän jälkeen vauhdin kiihdyttäminen , kun koiran läähätys alkaa tulla liian liki. Siinä on monesti koiramiehellä ja avustavilla ”koppareilla” kiire , kun koiran reitti suuntautuu tietä kohden . Kukaan ei halua hirvikolareita eikä arvokkaan koiran joutumista törmäyskurssille auton kanssa.

….lillukanvarsiin sotkeuduttiin jälleen kerran , muutta lukekaa se Kontron pääkirjoitus . Siinä ei ole mainittu hirvistä halaistua sanaa. On varsin omituista , että joidenkin mielestä sanoma on epäuskottava pelkästään sen vuoksi , että sattuu harrastamaan hirvenmehtuuta.