HIRVIELÄIKANNAN MÄÄRÄN PIENENTÄMINEN ON SUURI ILMASTOTEKO

Tämä aihe sisältää 116 vastausta, 19 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 3 vuotta, 4 kuukautta sitten MaraKet toimesta.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 116)

1 2 3 … 10 11 12

HIRVIELÄIKANNAN MÄÄRÄN PIENENTÄMINEN ON SUURI ILMASTOTEKO

Lähetetty: 14.7.2021, 08:54
Merkitty: ilmastonmuutos

EU:n komitean kaavailema metsästrategia tunnustaa metsien suuren merkityksen ilmastomuutoksen hillinnässä. Runsaan hirvieläinkannan aiheuttamasta kuusettumisesta johtuvaa monimuotoisuuden vähenemistä ja lajikatoa ei ohjelmassa tunnusteta. Niinpä niitä pidetäänkin strategiassa lähinnä käytettyjen metsänhoitomenetelmien aiheuttamina. Esim. avohakkuita ja aukon kokoa halutaan nyt voimakkaasti rajoittaa.

On kuulunut sellaisiakin huhuja, että metsien sosiaaliseen kestävyyteen luokiteltu hirvieläinten metsästys siirrettäisiin kokonaan EU:n hallintaan. Se varmasti sopisi hyvin myös Suomen ja Ruotsin metsästysjärjestöille, joilla on nyt erityisiä paineita eläintensä säätelyssä. Ei haluta enää lisää julkista arvostelua.

Tekijä
mehänpoika

Teema Metsänhoito

A.Jalkanen 14.7.2021, 18:05

Hirvituho kuusentaimikossa

http://www.youtube.com/watch?v=ESOw0KOQuTM

Haba 14.7.2021, 18:35

Näyttää siltä että porukasta 2 metsästää ja loput asiantuntijat haukkuu? Kannattaisikohan sille tehdä jotakin? Olemmehan tästä samaa mieltä.

Metsuri motokuski 15.7.2021, 13:24

Olisko haba jotain ideaa asian hoitamiseksi. ?

Visakallo 15.7.2021, 13:30

Haba on vain kommentaattori. Hän ei vastaa kysymyksiin.

Visakallo 15.7.2021, 14:14

MaraKet taitaa tuntea tämän Haban ihan henkilökohtaisesti?

mehänpoika 15.7.2021, 14:15

”Kuusettuminen on metsänomistajan oma asia”, kertoo suorittava porras sivulla 1.

Hän kitjoittaa hirven metsästykseen liittyvistä vahingoista harrastuksensa turvaamiseksi. Hänen mielestä metsänhoitoon liittyvät hirviongelmat ovat metsänomistajan itsensä aiheuttamia. Esim. taimikonhoito on myöhässä tai tekemättä. Liikenteessä hirvikolarin ajanut on ajanut liian kovaan, vaikka liikennemerkki on varoittanut hirvistä, jne.

Oliskohan ryhdyttävä hirvivahinkojen osalta kirjoittamaan todellinen vahingonaiheuttaja näkyvämmin. Esim. näin: Hirven metsästäjät kaatolupapolitiikallaan lisäävät kuusettumista, ja ovat siten syyllisiä monimuotoisuuden heikkenemiseen ja hiilinielujen hupenemiseen.

suorittava porras 15.7.2021, 14:48

Mehänpoika ei ota huomioon vaihtoehtoa ,että ei metsästettäisi. Hirvet lisääntyvät tällöin ilman rajoituksia. Kuka sitten on syyllinen ? Ruokintaa hirvien kohdalla on myös turha väittää kannan kasvun syyksi. Elukat aterioivat siellä missä on runsaasti luonnonvaraista syötävää. Siis esimerkiksi huonolle hoidolle jääneissä taimikoissa. Tämän ovat vahinkoja tarkastaneet viranomaiset todenneet ja reklamoineet mahdollisen hirvituhon ohella liiasta lehtipuusta alueella. Ratkaisu tähän löytyy maanomistajan osaamisesta.

Siitä ei voi ketään syyttää ,että ei tapa tarpeeksi luonnon eläimiä. Kohtuus siinäkin. Nyt ollaan hirvikannan suhteen suurimmassa osassa maata tavoitetasolla ,joten pulinat pois.

Gla 15.7.2021, 14:56

Otsikossa puhutaan hirvieläimistä. Minulla on syöty taimikko jo toiseen kertaan. Aukko, kääntämätästys/naveromätästys, istutus, tie kuvion läpi ja syönti. Ei vesakkoa. Mitä tein väärin?

Pulinat pois, jos suurin osa on ok? Päteekö sama ennakkoraivauksiinkin tai muihin leimikon virheisiin? Kone töihin ja vain virheetön työ hyväksytään.

Puuki 15.7.2021, 15:19

Metsäkauriit ja ainakin yksi metsäpeura oli kulkeneet tuoretta (kevättalvella tehty) uraa pitkin juomassa lammen rannassa vettä. Ko- ja kuusen istutukset rannassa oli ainakin toistaiseksi säästyneet syönniltä eikä olleet talloneetkaan taimia. Kesällä löytyy paljon muutakin kevyempää evästä kuin kuusen latvoja kauriille. Niille ei kelpaa kova timoteiheinäkään edes talvella vaan pitää olla pehmeämpää. Ruokapulassa kevättalvella yleensä syövät sitten jonkin verran kuusentaimien latvojakin. Metsäpeurat syö jäkälää ja puista luppoa talvella, joskus harvoin saattavat kuoria männyn taimenkin jos ei muuta löydy.

E-Suomessa on aika paljon kuuselle jouduttu istuttamaan myös mänty- ja ra-koivumaita. Määristä ei ole tarkempaa tietoa mutta E-Suomessa kuivahkoa kangasta on n. 16600 km² (n. 20% E-S:n kangasmaista ) + vast. turvemaat n. 8700 km² . Ne turvemaat kuuluvat yleensä metsämaihin ja on pääosin (alle 20 % ojittamatta) ojitettu joskus. Istutusta tehdään vuosittain koko maassa kaikkiaan ~ 80-90 000 ha. Suurin osa kuusta nykyään.

Metsuri motokuski 15.7.2021, 15:35

Tietääkseni nyt aletaan vasta tutkimaan kauriin ja vhp:n ravintoa. Ymmärsin että em. eläinten aiheuttamista metsätuhoista taimille ole vielä täyttä varmuutta. Ehkä jossain vaiheessa varmuus saadaan.