Keskustelut Harrastukset Hirviä yli 100 000 ?

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 276)
  • Hirviä yli 100 000 ?

    Merkitty: 

    Nyt kun tuli näkyviin Luken Hirvitietotaulukko_2017_xlsx, siitä
    löytyy mielenkiintoista tietoa. 2000-luvun hirviminimiä 71 000 vuonna 2011 on korjattu jälkeenpäin lentolaskenta, saalis ym tietojen pohjalta.

    Uusi vuoden 2011 määrä on noin 84 000.

    Riistaweb:n mukaan jäävä kanta on noussut noin 18 000 vuodesta 2011 vuoteen 2016. (kun korjataan Lappi/ Kainuu oikeat lukemat)

    Tämän mukaan talvikanta olisi nyt noin 102 000.

    Riistahavinnot.fi havaintomäärien mukaan jäävä kanta olisi noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 noin 23%.

    Sen mukaan kanta olisi nyt noin 105 000.

    Kun lähtötasoa vuodelta 2011 nostetaan noin 13 000, niin 2016 taso nousee vastaavasti. Näin yksinkertaisesti laskien määrä olisi 97 000.

    Pienempiä kaatomääriä kuin neljän vuoden periodi vuosina 2012 – 2015,
    löytyy historiasta vasta vuosilta 1995-1998. Sen seuraukset tiedämme.

    Luken ohjelmat varmaan laskevat kanta-arviot oikein, mutta toimitetuissa lähtötiedoissa saattaa olla ”puutteita”?

  • A.Jalkanen

    Selvyyden vuoksi sanottakoon, että hirvi lisää juurikääpää siten, että sen läsnäolo pakottaa istuttamaan kuusta kuusen jälkeen Etelä-Suomessa.

    arto

    pakottaa istuttamaan kuusta kuusen jälkeen Etelä-Suomessa.    Olisiko noin vai luotu käsite.  Metsän kasvatus muitakin riskiä täynnä. Meilläkin aikoinaan paljon hirviä silti moni laittoi mäntyä. Nyt niissä kasvaa tukkipuuta. Samaan aikaan muutamat laittoi kuusta. Ovat harvennusiässä nyt.

    Planter

    Katsokaas ”pohjoisen poijjaat” juurikääpä tekee aikamoisen hylsyn kuusesta, ei siitä sydänpuusta tule kunnollista sahatavaraa, kun ei ole mitä sahata. Seuraavassa sukupolvessa on entistä enenmmän hylsyjä, jos istuttaa taas kuusta. Kuusi kyllä lähtee aluksi hyvään kasvuun, mutta tukkia siitä ei tule.

    Kun tilalle yrittää istuttaa koivua tai mäntyä, niin ne siirtyvät välittömästi sorkkaeläinten suolistoon.

    ontto

    Tässä on istutettu lahojen kantojen ympäristöön mäntyä, muualle kuusta. Miten on: ”Olisiko noin vai luotu käsite.”

    suorittava porras

    Tässä hirvifobiassa on paljon samoja piirteitä , kun siinä , että porukassa yksi valittaa kovaan ääneen kylmyyttä ja hetken perästä kaikki palelevat.

    Kehottaisin metsän viljelypäätöksiä tekevien tutustumaan paikalliseen tilanteeseen hirvien suhteen . Reaaliaikaista tietoa on saatavissa esim. sivustolta Riistahavainnot.fi/sorkkaeläimet/Kartat ja raportit/hirviraportit alueittain/ hirvitalousalue/ reaaliaikainen verotusennuste

    Siellä on nähtävissä eri tahojen asettamat tavoitteet kannan suhteen hirvitalousalueittain ja tilanne , missä tällä hetkellä ollaan.

    Metsuri motokuski

    Eikös tuolla aiemmin oltu sitä mieltä että juurikääpä on hirvien aikaansaannosta. Siitä olen samaa mieltä että puulajivalikoimaan sillä on vaikutusta. Sen vuoksi kanta onkin pidettävänä tavoitteen mukaisena. Sen vuoksi mekin olemme keskittyneet naaraiden verotukseen jotta saadaan kanta laskettua tavoitteeseen.

    jees h-valta

    Tuossa juuri työkaveri ihmetteli kun naapurimetsän aukosta oli kuusen taimet katkottu eli syöty. Kyseli että syökö hirvet kun niitä aukolla kyllä näkee kuulemma usein. Vastaa tuohon sitten, todennäköisesti kauriit mutta kun niitä ei kuulemma siinä ole näkynyt. En ainakaan voinut väittää etteikö se hirvikin saata olla. Kyllähän ne alkaa kaikkea syödä nälkäänsä. Kun se ihannetila metsästäjille alkaa olla jo arkea. On VAIN kuusitaimikoita pääasiassa. Ja kun ne muutaman vuoden kasvaa (jos saavat) niin raivataan lehtipuuvesat pois. Mitä se paikkauskollinen hirviperhe muuta syö kuin kuusta silloin, ehkä sekin menee huonona lisänä vähien lehtivesojen lisäksi.

    kim1

    Peurakanta

    kyn on valtaisa……kelpaa,myöskin kuusentaimet……

    jees h-valta

    Eli kohta ne syö kilpaa kaiken kun on peuroja, kauriita, hirviä ja kaikkia yli minkään luonnon kestokyvyn. On tämä kyllä hupaa tämä meidän politiikka. Sorkkapolitiikka meinaan. Mitä niitä erottelemaan kun kaikki samanlaisia täystuholaisia. Villisikaa myöten.

    Gla

    Suorittava: ”Tuo tieto pohjautuu 2000-luvun alun tilanteeseen. Tuolloin hirviä kaadettiin paikoin jopa 3-4 kertaiset määrät  nykyiseen verrattuna useiden vuosien ajan tilanteen korjaamiseksi . Nyt kantatavoitteet on hilattu yleisesti 2-3 hirveä/1000ha tasoon. Missä tähän on päästy ,ei ole pakko tunkea sitä kuusta joka uudistusalalle. Enemmän aiheutetaan vahinkoa pelottelemalla tarpeettomasti hirvistä sielläkin ,missä ongelmaa ei ole.”

    Viittaat tiedolla sorkkaeläinten rooliin juurikäävän yleistymisessä? Tällä hetkellä sorkkaeläimiä on enemmän kuin koskaan aiemmin, joten ongelmatkin ovat pahempia kuin koskaan ennen.

    ”Kummasti nimittäin löytyy ihan tervettä puuta sieltäkin ,missä edellä mainitsemia korkeita hirvitiheyksiä esiintyi. Kakkosharvenmukseen mennessä vikaiset puut on poistettu .”

    Saat tulla tekemään minulle seuraavat harvennukset, jos osaat poimia juurikääpäiset puut pois niin, että jäljelle jää vain terveitä. Tähän saakka ongelma on pahentunut päätehakkuuta kohden. Viimeksi meni 17% kuusesta lahopinoon, vaikka oli 03 kuvio. Jos tuon istuttaa uudestaan kuuselle, menee seuraavalla kerralla 30%. Se on aika paljon, kun laho lähtee alhaalta. Kuitupuuosuus voi olla tervettä.

    ”Kun hirvivahinkoaloista otettaisiin pois liikaa lehtipuuta sisältäneet hoitamattomat taimikot , todellisia vahinkoja olisi vain nimeksi.”

    Kannattaa tutustua juurikääpään ja sen torjuntaan, jos metsäalalla yrittää ammattilaisena esiintyä.

    Gla

    Mm: ”Eikös tuolla aiemmin oltu sitä mieltä että juurikääpä on hirvien aikaansaannosta.”

    Nykyiset varttuneet kuuset ovat saaneet tartunnan monesta syystä, pääosin kai kesähakkuista ilman kantokäsittelyä. Mutta kun koivun tai männyn sijaan laitetaan kuusta liian suuren hirvieläinriskin takia, kyse on hirvieläinpolitiikan seurauksista. Se vahinko yltää vuosikymmenien päähän ja sen vahingon tekemiseen ei meillä  valtuuksia le

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 276)