Keskustelut Harrastukset Hirviä yli 100 000 ?

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 276)
  • Hirviä yli 100 000 ?

    Merkitty: 

    Nyt kun tuli näkyviin Luken Hirvitietotaulukko_2017_xlsx, siitä
    löytyy mielenkiintoista tietoa. 2000-luvun hirviminimiä 71 000 vuonna 2011 on korjattu jälkeenpäin lentolaskenta, saalis ym tietojen pohjalta.

    Uusi vuoden 2011 määrä on noin 84 000.

    Riistaweb:n mukaan jäävä kanta on noussut noin 18 000 vuodesta 2011 vuoteen 2016. (kun korjataan Lappi/ Kainuu oikeat lukemat)

    Tämän mukaan talvikanta olisi nyt noin 102 000.

    Riistahavinnot.fi havaintomäärien mukaan jäävä kanta olisi noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 noin 23%.

    Sen mukaan kanta olisi nyt noin 105 000.

    Kun lähtötasoa vuodelta 2011 nostetaan noin 13 000, niin 2016 taso nousee vastaavasti. Näin yksinkertaisesti laskien määrä olisi 97 000.

    Pienempiä kaatomääriä kuin neljän vuoden periodi vuosina 2012 – 2015,
    löytyy historiasta vasta vuosilta 1995-1998. Sen seuraukset tiedämme.

    Luken ohjelmat varmaan laskevat kanta-arviot oikein, mutta toimitetuissa lähtötiedoissa saattaa olla ”puutteita”?

  • jees h-valta

    Tai miten ahma niin pienenä pystyykin noin hurjaan tuhoon?

    Anton Chigurh

    Kun hirvet poistetaan puuntuotantoalueelta (20 miljoonaa hehtaaria) niin avautuu mahdollisuus tuottaa lisää puuta (vieläpä laadukasta) 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa. Rauduskoivu kasvaa tuplat kuuseen verrattuna, haapa vielä enemmän. Puuntuotantoalueen ulkopuolella voidaan sallia hyvin pieni määrä hirviä. Eikä välttämättä edes niitäkään; olemmehan venäjän viisisataatuhantisen (500000) hirvipopulaation länsireunaa.

    Poronhoitoalue (13 miljoonaa hehtaaria) tuottaa poronlihaa miljoona kiloa vuodessa. Lisäksi koko alue on mustalla muralla (totaalinen ekokatastrofi). Yksikään rauduskoivu ei nouse siinä laidunnuksessa. Miljoona kiloa sianlihaa tuotetaan tuhannen (1000) hehtaarin viljoilla. Eikä ole sitkeää kuin kengänpohja. Mistä nousee noita kolmen ämmän neroja, jotka eivät näe tuota katastrofia (sekä hirvi että poro)

    puunhalaaja

    Porovahingoista oli 60% ahmavahinkoja.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/era/artikkeli-1.449801 ”Kolme poronomistajaa Hossa-Irnin paliskunnasta Pohjois-Kainuusta on saanut viiden vuoden aikana valtiolta yli 1,5 miljoonaa euroa petovahingoista.”

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.324547 ”Petovahingoiksi ilmoitetuista poronraadoista tarkastetaan murto-osa, vuosina 2008–2016 alle 7 prosenttia.”

    Noiden kahden linkin perusteella ei ole ihan täysin poissuljettua, että joku poro on saattanut kuolla ihmisenkin kädestä.

     

    Anton Chigurh

    Porot vähentävät puuntuotantoa niinsanotulla poronhoitoalueella vähintään kahden äänekosken kombinaatin verran. Siitä voi vähän laskea sitä porovahinkoa, jota sudet, karhut ja ahmat vähän lievittävät. Emmehän mekään (savolaiset) enää polta kaskia. Poronpurijoidenkin tulee vähitellen siirtyä nykyaikaan. Jos ei muuten niin pakolla.

    Metsuri motokuski

    Eihän nuo puut mene kaupaksi näilläkään määrillä. Kolme viikkoa on tänäkin vuonna MG:n metsäkoneet seisseet. Samoin kaikilla yhtiöillä on ostorajoitteita nykyisillä hinnoilla. En tarkoita sitä että taimet pitäisi hirvieläimille syöttää mutta ei se pelkkä puun tuotannon lisäys autuaaksi tee. Jos lähdettäisiin aluksi siitä että laitetaan päätehakkuukielto valtion metsiin ja aletaan kasvattaa jatkuvaa kasvatusta siellä missä se edes jotenkin toimii (todennäköisesti ei missään) niin tulisi reserviä puumääriin ja kaikki saisi kalikat myytyä.

    suorittava porras

    Vielä tuosta koivun erinomaisuudesta… Taitaa olla puulaji lepän ohella ,joka tuottaa eniten lahopuuta metsiin ja toimii päästölähteenä . Toisaalta sellun tuotantoa halutaan suitsia. Koivun kohdalla selluksi päätyy valtaosa myyntipuusta. Läpimitan puolesta kaikki latvaläpimitaltaan alle 20-22cm:n pölkyt ja laadun puolesta muutoin käyttökelvoton puuaines. Motokuskikin jättää mieluusti runsasoksaiset latvukset karsimattomana lahoamaan palstalle. Lahopuu siis lisääntyy koivua suosimalla ,mutta rahapussia koivu harvemmin lihottaa.

    A.Jalkanen

    Metsien elinvoimaisuus ei ole itsestään selvää. Keski-Euroopassa ja Ruotsissa ovat kuusikoissa valloillaan lämpimien kesien ja tuulituhojen liikkeelle laskemat kaarnakuoriaistuhot. Jos meillä ei saada kestämättömän hirvieläinkannan aiheuttamaa ja jatkuvan kasvatuksen myötä pahenevaa kuusettumista ja männyn taimikoiden ränsistymistä loppumaan, voidaan heittää hyvästit metsien monimuotoisuudelle ja biotalouden suurille suunnitelmille. Koivu lisää monimuotoisuutta ja ravinnekierron nopeutta, ja siitä saa lisäksi puukauppatulot nopeammin kuin muista pääpuulajeista.

    Remie

    Eikös koivu tasapainoista maan ravinnetaspainoa ja tekee taas havupuulle terveen kasvualustan. Näin vanhat metsän omistajat kertoi.

    suorittava porras

    Koivu tasapainottaa ,jos oikeasta kasvatustiheydestä huolehditaan. Nyt meillä on valtava määrä  taimikoita ja nuoria metsiä ,joissa kasvaa valtoimenaan tuhansia ja taas tuhansia koivunraippoja ,jotka eivät ikinä kehity myyntipuuksi. Istutetut havupuunalut ne ehtivät kuitenkin tukahduttaa tai pilata laadullisesti moneen kertaan.

    Miksei muuten koivua uudisteta siemenpuiden avulla. Muutama siemenpuu aukkoon ja reipas maan muokkaus. Taimia on hetkessä kymmeniä tuhansia. Metsä syntyy ,kun niitä reippaasti harventaa. Hirvistäkin on vain pelkkää hyötyä harvennustalkoissa.

    Remie

    Koivu ja haapa ovat vaativia kasvattaa niiden versojen takia. Versoja ei pidä sekoittaa siemenestä lähteneisiin. Siemenestä kasvaneet ovat puhtaita puita ja versot ovat sisältä mustia. Jos käyttää polttopuuna niin silloin ei ole merkitystä. Lehtipuu tarvitsee enemmän hoitoa kuin havupuu juuri tuon vesottumisen vuoksi.

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 276)