Anteeksi meni jostain syystä väärään paikkaan. Kommentit hyviä kolme viimeistä.

Juurikin noin.  Jos saaliin arvo ei kata edes tieliikennevahinkoja, niin on aivan pähkähullua pitää nykyistä kantaa. Siihen kun tulee päälle vielä massiiviset vahingot metsätaloudelle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Tutkimustietoa tiivistetysti.

http://www.luke.fi/uutinen/hirvikanta-taimikon-rakenne-ja-alueelliset-tekijat-vaikuttavat-tuhoriskiin/

”Taimikon rakennetekijöistä ylenmääräinen lehtipuusekoitus nostaa männyn tuhoriskiä etenkin silloin, kun lehtipuusto kasvaa mäntyä pitemmäksi. Tuhoja havaitaan enemmän myös männylle istutetuilla rehevillä ja kosteilla maaperillä, jotka ovat entisiä kuusen kasvupaikkoja. Voimakas maanmuokkaus yhdessä rehevän ja hienojakoisen maaperän kanssa näyttäisi myös nostavan tuhoriskiä.”

Kukin puulaji kannattaa pitää sille parhaiten soveltuvalla kasvupaikalla: ei kuusta männyn maalle eikä mäntyä kuusen maalle, erityisesti jos maaperä on hienojakoista. Lisäksi pitää hoitaa männyn taimikoista pois ’ylenmääräinen’ lehtipuusekoitus, eikä päästää lehtipuita etukasvuisiksi. Yksittäisiä lehtisäästöpuita tai ylispuita saa olla. Tulkitsen tämän niin, että 10-20 prosentin ’normaali’ lehtipuusekoitus erityisesti aukkopaikoissa ei olisi haitallinen.

Tutkimus on tehty Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Eteläisen Suomen olot poikkeavat tuosta ainakin kahdessa suhteessa: taimikot ovat täällä pienempialaisia ja sudet vaikuttavat hirvien liikkeisiin.

Riistakeskuksen järjestämillä Riistapäivillä näkyy nyt tammikuussa olevan yhtenä teema-aiheena monilajinen kannanhoito, eli esimerkiksi eri hirvieläinten ja lisäksi niitä saalistavien petojen määrien huomioiminen.

Sain lopulta Valtakunnalliselta Riistaneuvostolta vastauksen kirjeeseeni. Se oli käsitelty vasta strategiapäivillä 19.11., siksi vastaus viipyi. Kiitokset vastauksesta! Referoin tähän vähän pääkohtia (kun en jaksa kirjoittaa koko pdf:ää).

Aluksi kerrotaan, että pääosassa hirvitalousalueista vallitsee hirvikantatavoitteiden suhteen vähintään kohtuullinen yhteisymmärrys. Pääosalla alueista suunta on aleneva. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden tasoa tarkastellaan vuosittain, mutta periaatteessa tavoite on asetettu kolmelle vuodelle.

Hirvitavoitekeskustelun tietopohjaa luvataan kehittää paitsi havaintojen keräämisen, myös ravintoresurssin, tuhoriskien ja monilajisen kannanhoidon osalta.

Valkohäntäpeura. Lounaisen Suomen tiheän peurakannan alueella Riistakeskus tavoittelee kannan kasvun pysäyttämistä ja sen kääntämistä laskuun. Havaintotiedon keräämistä parannetaan kannan arvioinnin tueksi. Riistakeskuksen mielestä vhp:n lupajärjestelmä ei ole kannan leikkaamista rajoittava tekijä, vaan pikemminkin kasvun leikkaamiseen ohjaava. Sen sijaan pyyntiluvasta vapaa metsäkauris osoittaa vahvaa kannan kasvua. Riistaruokintaa on käsitelty Riistakonsernin strategiapäivillä marraskuussa. Perästä siis kuuluu, jos jotain muutoksia tulee. Riistakeskus on panostanut koulutukseen ja mm. tuottanut kartta-aineistoa peura-alueiden liikenne- ja viljelysvahinkojen riskialueista metsästyksen avuksi.

Tämä on merkittävä lausunto: ”Valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannan runsaudella on yhteys punkkien runsauteen mikä puolestaan voi vaikuttaa borrelioositartuntojen määrään.” Heti perään kuitenkin todetaan että borrelioosi oli yleinen tauti jo 50 vuotta sitten jolloin em. kauriiden kanta oli alhainen. Toisin sanoen vaikutus ensin myönnetään ja sitten kielletään.

Toinen merkittävä lausunto: ”Valtakunnallisen riistaneuvoston mielestä nykyinen lainsäädäntö ei estä hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen torjuntaa.”

Tämä on hieman pahaenteinen kohta – toivottavasti tämä ei tarkoita että vhp on tarkoitus levittää koko Suomeen:

”Edellä 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakautumiseen ja metsästyksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen”.

allekirjoitus

pj Juhani Kukkonen

Vastineen valmisteli Jani Körhämö.