Laidunnuspaine olisi syytä ottaa mukaan hirvilupien myöntöön vaikuttavaksi tekijäksi. Se on yksi syy miksi agitoin Riistaneuvostolle, että hirvien ja valkohäntien määrä pitäisi laskea ja raportoida hirvitalousalueittain nimenomaan metsäpinta-alaa kohti.

Seuraava askel olisi tasoittaa laidunnuspaine niin, että se olisi samaa luokkaa maan eri osissa. Avohakkuiden määrä eri puolilla maata voitaisiin myös huomioida, koska se tuottaa hirvieläimille ravintoa. Avohakkuupinta-ala on varmaan pienin Lounais-Suomessa, jossa hirvieläinkannat ovat korkeimmat, joten ravintoresurssin huomiointi johtaisi siellä kannan reippaampaan alentamiseen kuin muualla.

Tässäpä yksi esimerkki siitä, millaista todellisuus voi olla. ”Metsästysseuran puheenjohtaja rankaisi seuran nuoria metsästäjiä ’liian innokkaasta metsästämisestä’ sakoilla ja varoituksilla. … eristi ryhmän hirviporukasta. ”(Jahti-lehti 5/2019 s. 19).

Maailma muuttuu eskoseni…vai miten se ny menikään. Hirvi oli kruunun eli kuninkaan omaisuutta. Kun aloitin metsästyksen niin hirvenjäljetkin oli harvinaista herkkua ja kaatajasta tehtiinkin lehtijuttu taitavana metsästäjänä.

Hirvien määrä on meidän metsänhoidon ansiota. Määrä menee jo yli sietokyvyn ja haittaa paljon uudistamista. Seurauksena on pahasti alkanut monokulttuuri kuusen hyväksi.

Meijän Saulilla ei ole kruunua. Miksi siis pitäisi valtiollakaan mitään sanomista hirvien määrään…mutta ku on…ihan ylivalta! Riista pitäisi olla maanomistajan niinku petäjäkin on.  Valtion maita on ihan riittävästi maattomille metsästäjille.

Nyt vaan mennään ihan eri suuntaan. Meillä lappilaisilla pitäisi olla vapaa metsästysoikeus kotikuntamme alueella. Riistapäällikön mahtikäskyllä tämäkin on jo rajattu. Metsähallitus ei anna lupia kun pienille alueille kylien ympärillä. Joka kunta täälläkin on jaettu alueisiin. Minullakin on monta ”sirpalepalstaa”. Ennen ne oli metsästysaluetta kun lakia luettiin että jos palsta rajoittuu valtion maihin niin se lasketaan yhtenäiseksi metsästysalueeksi esim kantaseuraan. Tulkinta muutettiin pari vuotta sitten ja nämä alueet, alle 1000 ha on käytännössä rauhoitettu. Ja ihan viranomais päätöksellä lain tulkinnassa.

Eli meilläkin murenee vanha nautintaoikeus, vapaa metsästys valtion mailla kotikunnan alueella. Ihan vain virkamies tulkintana.

Teille ei metsästäville; Empä tiedä mikä muu ku metsästys töllistää harrastajaa yhtä paljon viranomaisten kyseenalaisen laintulkinnan kautta kuin hirven metsästys? Puhumattakaan mitä resusseja käytytään lupamenettelyn ja pyynnin ”laillisuuden” valvontaan!

Kyllä metsästäjät ja luonto hoitaa stabiilin tasapainon jos se vaan sallittais…. Valta olisi maanomistajilla . seuroilla ja seurueilla ja tämäkin keskustelu palstalla jäis pois. Syyttävä tai kannustava sormi osoittas suoraa toimijaan eli metsästäjiin.

Kaikki muuhan on jo Lapissa suojeltu. Suojeltu tai rajoitettu paikallisen asukin toiminta läpikotaisin. Oman lusikkansa soppaan tuo vielä saamelaiset

Ei mieli mettä keitä!

Luken tiedotteessa kerrotaan valikoivaa totuutta:

Hirvikanta kasvoi voimakkaasti 1970-luvulta alkaen ja huippuvuosina 2000-luvun alussa Suomessa talvehti 140 000 hirveä. Nykyään kanta on 75000–100000 talvehtivaa hirveä.

Hirvikannan nousuun ovat vaikuttaneet tehometsätalouden myötä yleistyneet avohakkuut ja taimikot, jotka tarjoavat hirville ravintoa etenkin talvella. Valikoivan metsästyksen vuoksi myös naaraiden osuus hirvikannasta on suuri, mikä takaa tehokkaan lisääntymisen.

Lukessa ei ilmeisesti tiedetä, että hirvikanta määräytyy metsästyslain mukaan kaatolupakäytännöllä, jolla määritellään metsästyksen jälkeinen talvikanta.

Minusta tuo Luke:n tiedote on kyllä oikein. Suurin syy hirvikannan kasvulle on ollut talvisten ruokamaiden lisääntyminen sekä tietenkin verotus. Mutta lievä verotus ei ole yksin syy koska hyvä talvikunto hirvillä lisää myös vasatuottoa.

Nyt voidaan jo puhua tämän vuoden verotuksestakin. Me kohdensimme verotuksen tänä vuonna naaraslehmiin joita olikin 90% kaadetuista. Nyt voi jo sanoa että hirvikannan kasvu on kääntynyt laskuun ainakin pohjoisessa keski-suomessa. Kauden alussa kanta oli 3,4 hirveä 1000ha ja suostuksen mukainen kanta on 2,5 – 3 hirveä /1000ha. Viimeisin ennuste hirvitalousalueella näytti 3 hirveä / 1000ha joten haarukassa aletaan olemaan. Lopullinen tilasto tulee vasta sitten kun kaikki ovat metsästyksen lopettaneet. Meitä lopettaneita on noin puolet joten kanta laskee edelleen.  Ainoa ongelma on lumitilanne joka alkaa jo hankaloittamaan kulkua sekä koirien käyttöä jahdissa.