Keskustelut Harrastukset Hirviä yli 100 000 ?

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 276)
  • Hirviä yli 100 000 ?

    Merkitty: 

    Nyt kun tuli näkyviin Luken Hirvitietotaulukko_2017_xlsx, siitä
    löytyy mielenkiintoista tietoa. 2000-luvun hirviminimiä 71 000 vuonna 2011 on korjattu jälkeenpäin lentolaskenta, saalis ym tietojen pohjalta.

    Uusi vuoden 2011 määrä on noin 84 000.

    Riistaweb:n mukaan jäävä kanta on noussut noin 18 000 vuodesta 2011 vuoteen 2016. (kun korjataan Lappi/ Kainuu oikeat lukemat)

    Tämän mukaan talvikanta olisi nyt noin 102 000.

    Riistahavinnot.fi havaintomäärien mukaan jäävä kanta olisi noussut vuodesta 2012 vuoteen 2016 noin 23%.

    Sen mukaan kanta olisi nyt noin 105 000.

    Kun lähtötasoa vuodelta 2011 nostetaan noin 13 000, niin 2016 taso nousee vastaavasti. Näin yksinkertaisesti laskien määrä olisi 97 000.

    Pienempiä kaatomääriä kuin neljän vuoden periodi vuosina 2012 – 2015,
    löytyy historiasta vasta vuosilta 1995-1998. Sen seuraukset tiedämme.

    Luken ohjelmat varmaan laskevat kanta-arviot oikein, mutta toimitetuissa lähtötiedoissa saattaa olla ”puutteita”?

  • Planter

    ”Jos paikkakunnan seurat yksissä tuumin päättävät pudottaa hirvitiheyden 2/1000ha-tasolle , ei riistahallinnolla ole asiaan nokan koputtamista.”

    Paikkakuntalaiset yksissätuumin päättivät, että sopiva tiheys on 2,5 , myös alueellisen riistaneuvoston jäsenistä ainakin osa käsitti, että niin päätettiin. Puheenjohtaja kopautti pöytään nuijalla, että nostetaan vähän,  5 on sopiva. Eli yksi (1) henkilö voi päättää mikä on maakunnassa sopiva kohtuuton hirvimäärä.

    http://www.etamol.fi/etusivu/jasenyhdistykset/turku/hirvisidosryhmakuuleminen_15_03_2016.pdf

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/mtk-haluaisi-leikata-varsinais-suomen-hirvikantaa-1.142240

    ”Käytännössä seurojen hakemiin lupamääriin on lisätty 10-20% ”

    https://yle.fi/uutiset/3-9929276

    Selvisikö kuka puhuu pajunköyttä?

    suorittava porras

    Planterin viimeisen linkin sisältö kannattaa lukea kokonaan. Myös sitä kannattaa miettiä ,mitä lupahakemuksen määriin vaikuttaa mahdollisesti seuran velkarahalla tekemät investoinnit.

    Perinteisesti seura on myynyt hirven ruhoja kulujen kattamiseksi .  Tulikin sitten iso yllätys , kun lupamäärät putosivat jyrkästi hirvikannan alennuttua leikkausoperaation jälkeen.

    Luvat jaetaan koko hirvitalousalueen kesken eikä yksin seuralle ,jonka maille hirvet ovat vaeltaneet talvehtimaan. Talvisen kopterilaskennan tulos ei kerro koko totuutta siitä ,missä hirvet pääosan vuotta asuvat. Metsästyksen aikaisilla havaintotiedoilla paikataan tätä aukkoa tiedoissa.

    Mielenkiintoinen uutinen esimerkin seuran hirvivahinkotilanteesta kertoo ,että vahinkoilmoituksia ei ole tehty. Metsästysseura ilmoittikin maksavansa kulut ,jos maanomistajat tekevät ilmoituksen ja hakevat korvauksia.  Vaikuttaa aika epätoivoiselta. Oikeusprosessikaan ei ole ihan halpaa lystiä ja pakit on tullut joka portaassa tähän asti.

    Arvasin ,että Planter kaivaa tämän vanhan asian esille. Itse kaipaan selvitystä viimeisen kolmen vuoden ajalta.

    A.Jalkanen

    Edellyttääkö kantatavoitteeseen pääsy, että pankkiluvatkin käytetään täysimääräisesti vai ovatko ne ylimääräisiä? Mikä on yleensä lupapankin kohtalo – käytetäänkö ne vai säästetäänkö?

    suorittava porras

    Pankkiluvat ovat osittain niitä kanta-arvioon perustuvia lupia, joita porukat eivät keväällä tohtineet hakea.Olen hakenut jo aiemmin yhden pyyntiluvan porukalle pankista ja eilen pyytäessäni puolikasta lisää(varmuuden vuoksi) yhteisluvan  päällikkö kysyi , että kävisikö kokonainen . Siihen sitten päädyttiin. Lähiaikojen havainnoista toki riippuu , käytetäänkö lupa. Mikään ei myöskään estä luovuttamasta käyttämätöntä lupaa yhteisuvan muille osakkaille myöhemmin , jos tilanne niin vaatii.

    Pieni lisäehto pankkilupiin toki sisältyy. Niillä tuetaan kaatotavoitteen täyttymistä eläinten iän ja sukupuolen suhteen. Kun vasatavoitteeseen ei ole vielä päästyy , luvat kohdistetaan niihin. Vasojen puuttuminen rajoittaa näinollen lupien käyttöä. Toisaalta se on samalla merkki siitä , että vasatuotto on alentunut arvioitua enemmän  ja metsästyspainetta on syytä alentaa.

    Gla

    Puunhalaaja: ”Selittäkää nyt miten nuo kaikki voivat olla totta samaan aikaan? Yksi sanoo että kaikki luvat saadaan mitä haetaan ja toiset väittää, että ei saada niin paljon kuin haetaan. Onko selitys vain se, että kirjoittajat asuvat eri alueilla? Miten systeemiä voitaisiin uudistaa niin, että joka alueella saataisiin kaikki luvat mitä haetaan?”

    Kun tehdään paljon, tulee myös paljon erilaisia tilanteita. Joissain tapauksissa lupia ei haeta, toisissa ei myönnetä. Lopputuloksena on ehtymätön vastuun siirtelyn lähde, joka ei johda mihinkään. Aina voidaan sanoa syyn olevan muissa. Siitä pitäisi pysyä kaukana. Siksi riistapolitiikka pitäisi kääntää suuntaan, joka tukee kestävää puuntuotantoa, luonto- ja virkistysarvoja sekä liikenneturvallisuutta. Tuohon mahtuu harrastaminenkin aivan hyvin. Ei metsästys menneinä vuosikymmeninäkään näivettynyt, vaikka metsästettävää oli 100 000 vhp:n verran vähemmän. Nyt on lähinnä ongelmana, miten hallitsemattomasti paisunut elukkakanta saadaan hallintaan.

    sitolkka

    Vai että metsästyspainetta syytä alentaa….

    kim1

    Aikoinaan tällä palstalla todettiin ,että 1hirvi/1000ha olisi ihan riittävä hirvitiheys,ja 2hirveä/ 1000ha,olisi ikäänkuin kipuraja…Mitä hyötyä muuten on sitä suuremmista hirvitiheyksistä ?, vaikkapa Suomen luonnolle ja kansantaloudelle…p.s. 8 hirveä / 1000ha,ei peuroja tahi 4 hirveä/1000ha + 100 peuraa/1000ha,kumpikohan on haitallisempi yhdistelmä metsätaloudelle…

    suorittava porras

    Viime vuosina pankkiluvista  on jäänyt käyttämättä 3-4/vuosi. Nyt varmasti jää enemmänkin . 16 pankkilupaa on jakamatta tällä hetkellä ja vasta noin puolet tavoitteena olevasta vasamäärästä kaadettu.Aikuisten urosten ja naaraiden suhde on desimaalilleen asetetun tavoitteen mukainen.Pinta-ala , jolla toimitaan on runsas 42 000ha.

    Planter
    Gla

    Ala-asteella kerrottiin, että laskutoimituksen tulos ei voi olla tarkempi kuin lähtöarvot. Hirvikanta kuitenkin tunnetaan desimaalin tarkkuudella. Silti jälkilaskentaa tehdään jatkuvasti ja tilastoja pitää korjata.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 276)