Juurikäävän torjunta on minulle varmasti tutumpaa ,kun Gla:lle. Lorottelen vuositasolla päälle 10 000 litraa ureaa puiden kantoihin. Tosin  tulevan kesän tilanteesta en  en ole enää varma. Puita katkotaan tai sitten ei. Eläkkellä on vara valita.

Ja muistutan vielä ,että hirvi on  suurimmassa osassa maata puustolle pienempi riski ,kun istuttaa kuusta väkisin juurikäävän saastuttamaan maahan. Muutaman prosentin mahdollinen taimihävikki/ mänty on pientä verrattuna koko puusadon/kuusi saastumiseen lahoamisen tuloksena .

Varsin vähän on toisaalta murehdittu sitä ,kuinka paljon vahinkoa on aiheutunut siitä ,että mäntyä istutettiin tietyllä ajan jaksolla liian reheville maapohjille tuloksena pelkkää moniväärää kuitupuuta kasvava metsä. Näitä tuotoksia laitellaan pinoon parhaillaan isäntien ihmetellessä alhaista tukkien määrää.

Naapurin emäntä on kova metsästäjä…,15.10.naamakirjassa totesi.eiköhän tämä riitä,elikkä omat pakastimet on täynnä,sekä tuttuttujen ja myöskin tuntemattomien…., siksi väitän että ensi talvena puhkaistaan 100/1000ha peurojen määrä….

Onko tilanne sama kuin Korpituvalla. Muutama hirven kallelleen polkema taimi on katastrofi. Muutama pökkelökuusihan on tavoiteltavaa ehippien mielestä….miluiten kaikki lahoja. Monimuotoisuus säilyy ja ötököille purtavaa…Saatte kohta Luonnsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin naavariipuksin! Kyllä siinä rinta nousee rottingille. Ei syö hirvet mainittavastit eikä ne viis nuorta kuusta johon on sarvet kelottu ole enää mikään vahinko eikä ne muutamat taimet joihin karhu on pyyhkiny prseensä. Olette sankareita ja Luonnon ystäviä.

Makkaran paistajat on erikseen. Kädet on sidottu korkeemmalta taholta ja hirven tappo on pahempi ku….en sano ääneen.. Liika on liikaa ja vähän on liian vähän joidenkin mielestä. Mitä tekee metsästäjä?….paistaa makkaraa ja kertoo lapsenlapsille satua sudesta ja punahilkasta. Ei tuu tehtyä väärin.

Laho on ongelma, johon mielestäni vaikuttaa erittäin paljon pienilmasto, eli lämpö- ja kosteusolot. Lisäksi sopiva maaperä, niin helvetti on valmis.

Tällä alueella isompien järvien ympäristöt ovat täyttä höttöä, mutta kun siirrytään n. 15km ”sisämaahan”, niin lahon määrä putoaa muto-osaan. Nämä ovat paikallisen sahalle hakkaavan motokuskin kommentteja. Ja tuota lahoa on sitten helposti se 30%, eli päätehakkuulla tukki% voi jäädä alle 50.

Joku tuolla naureskeli Planterin kuvalle ja meinasi, ettei muutama % hirvien aiheuttamia taimivahonkoja mitään vaikuta. Itse toimin aiemmin vastaavasti. Istutin lahopuiden ympärille mäntyä. Enää en ole istuttanut. Jos edes muutama % noista männyistä olisi jäänyt syömättä, mutta mitään ei ole jäljellä. En ole kyllä kuustakaan istuttanut. Yleensä maapohja näissä pahimmissa kohteissa on mäkimuraa, joka kyllä ottaa koivua rikottuna luontaisesti. Ja paljon. Sille kun ei tee mitään perkausta, niin jotkut yksilöt selviävät muiden ylle.

Miten tähän tilanteeseen on tultu? Jos peijaisissa (maailman kalleinta soppaa) puheessa mainostetaan hirvikannan hoitoa tyyliin: uroksista ammutaan vain alle xxx piikkisiä, naarailta ammutaan vain kaksoisvasoista toinen, 1 vasaisia ei ammuta lainkaan ja yksinäisiä naaraita ei ammuta lainkaan. Tähän perään todetaan, miten hienoa on, kun metsässä on riistaa! Ja miten tärkeää työtä metsästäjät tekevät kolarihirviä lopettaessaan. Kun näillä ohjeilla mennään ja väärän eläimen ampujia rankaistaan päästään lopuksi vielä toteamaan, että vain muutama lupa jäi käyttämättä.

Haistakaa paska!

Voisin hyvin ampua pihallani joka päivä 10 kpl peuroja eikä peurakanta minun elinaikanani edes vähentyisi. Täällä emo kulkee yleensä kaksosten ja kolmosten kanssa. Ennen olin sitä kantaa että nuo vasat ovat emonsa menettäneitä mutta jahtimiehet kertoivat että nykyään peurat saavat kolmosia. Voiko olla edes todellista. Tarkoittaa että luvat pitäisi kolminkertaistaa koko maassa. Liekö hirvillä sama tilanne.