Keskustelut Metsänhoito Hirvi syö mäntyä kesälläkin?

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)
  • Hirvi syö mäntyä kesälläkin?

    Olen ollut siinä käsityksessä, että hirvi syö mäntyä vain talvella. Aiemmat havantoni kesäsyönnistä olivat vähäisiä. Peltotaimikossa, jossa oli pajupusikoita, mänty tuli syötyä, jos se oli pajukon keskellä, muutaman metrin päässä ei syöty. Toinen havainto oli, että hirvipolun vierestä joskus riuhtaistiin mennessään männyn sivuoksa.

    Nyt kuitenkin keväällä istutetussa männyn taimikossa on poikkipurtuja taimia ja osa niistä taimista on irti maasta.
    Tietysti heti ensimmäiseksi tuli mieleen kanalinnut. Lintujen jälkiä tai jätoksia ei kuitenkaan löytynyt. Toisaalta poikkipurtuja oli vain siellä missä oli hirven jälkiäkin eniten ja papanakasoja. Yhdellä nurkalla ei hirvenjälkiä ollut, mutta ei myöskään poikkipurtuja taimia. Taimien latvoja ei näkynyt, eli ne oli syöty. Kyse ei myöskään ollut hirven tallauksista, tynkä oli joko kauniisti pystyssä tai kokonaan irti. Kaikissa oli vihreitä neulasia katkaisukohdan alapuolella.
    Toisella pienemmällä lohkolla oli muutama katkennut taimi, mutta latva oli vieressä irtaallaan. Hirven jälkiä vain vähän. Tulkitsin tämän kanalintujen tekosiksi.

    Kysy ei ole kovin laajamittaisesta tuhosta, mutta kiinnostaa kovasti. En tosiaankaan odottanut vielä tässä vaiheessa hirvituhoja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • jees h-valta

    ”Parhaalla” kerralla hakkuuaukolla oli iltahämärissä seitsemän hirveä jahtiaikaan. Kun soitin hirvimiehille ja ihmettelin että missäs päin he ovat päivän luuhanneet että kiinnostaako?
    Ei tuntunut kiinnostavan joten sen jälkeen olen vähemmäksi tiedotellut niiden liikkeistä. Näen kyllä usein.
    Mutta oma apu paras apu ja aitaus hoitaa loput. En kyllä ole mitenkään suorittavan kannoilla tuon yksin kyttäyksen vaikeudesta. Peurat ja kauriitkin ammutaan suuriksi osin juuri niin.
    Ja mitä haavakoihin tulee näyttää olevan näille nykyisille aivan yksi hailee. Ohi meni ja sillä selvä. Antaa mennä kun on mennäkseen.
    Näin myös liikennevahingoissa näyttää henki olevan.
    Sitä paitsi jos oikein roheksi heittäydytään kun kerran liika on liikaa niin voihan ne sinne maastoon jättää ne ammututkin.
    Ei mikään laki pakoita niitä sieltä välttämäti mihkän kyöräämään.
    Nyt tietty syntyy hirveä ällämöly haaskauksesta mutta sama lopputulos se näyttää olevan monella parin vuoden sähkön haaskauksen jälkeenkin.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava porras:
    ”On anteeksipyynnön paikka ”Korpituvan Tanelilta”. En ole tarkoittanut loukata asiansa osaavia metsänomistajia. ”

    OK! Saat anteeksi, mutta toivoisin sinun samalla myös oppineen jotain.

    Suorittava porras:
    ”Suurimmassa osassa tapauksista metsän oikeaoppisella hoidolla voidaan merkittävästi vähentää tai jopa kokonaan välttää hirvivahingot.”

    Minulla on ollut hirvivahinkoja taimikoissa. Pahin oli kun hirvet söivät aivan yhdettömiin raudustaimikon 80-luvun alussa. On ollut myös taimikoita, joissa tuhoja ei ole merkittävästi ollut.
    En vain ole huomannut juurikaan tuollaista kohtalonyhteyttä taimikon hoidon ja hirvivahinkojen välillä. Peltotaimikossa hirvet söivät kesällä pajupuskien seasta männyntaimia. Siispä raivasin pajut pois ja kas seuraavana vuonna hirvet himoitsivat niin kovasti niitä nuoria pajunvesoja, että männyntaimet menivät sitten kokonaan.
    Toki minäkin yritän pitää lehtipuun pois männyntaimikoista yms.
    Mitään automaatiota tuossa asiassa ei kuitenkaan ole. Kun hirvet syövät niin kyllä siinä yleensä menevät meidän hoidetut ja naapurin hoitamattomat samaan pötsiin.

    Suorittava porras:
    ”Kannan ollessa liian suuri jossakin (voi olla hyvinkin suppea alue) voi joutua kokemaan Tanelin kohtaamia murheita. ”

    Kanta on ylettömän suuri, keskimäärin, koko Suomi nimisen valtion alueella. Se pitäisi pudottaa kolmannekseen, tietenkin niin että jäävä kanta jakautuisi mahdollisimman tasaisesti Suomeen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”Toiminnan on kuitenkin oltava organisoitua , jotta metsästyksen jatkuvuus laillinen toiminta turvataan.”

    Tällä ”organisoidulla toiminnalla” ei vain näköjään saada mitään tuloksia aikaiseksi. Syykin on selvä, kun ei halutakkaan saada.
    Siksi homma pitää järjestellä uudelleen ja panna vaikka edes hetkeksi ”vapaasti kellumaan. Tehotonta ”organisointia” on ylläpidetty nyt vuosikymmeniä.

    Suorittava porras:
    ”Täällä oletetaan , että yksin pyytämällä hirvi on helppo saalis. Tämä on varsin kaukana todellisuudesta.”

    En tiedä miten helppo se on kun en ole mitään koskaan metsästänyt, mutta tiedän sillä tavalla elätetyn pesueta talven yli sellaisenakin aikana jolloin hirviä oli todellakin vähän, kaatolupiakin kunnan alueella peräti neljä vuodessa, kun niitä 70-luvun hulluina vuosina oli jopa yli neljäsataa.
    Siihen metsästykseen ei todellakaan voi käyttää maasturia. Ne äijät vain yksinkertaisesti osasivat hommansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Suorittava epätoivoisessa sepityksessään vetelee kyllä täyttä palturiakin väliin. Ei se hirvikatras joka taimikkoa tuhoaa välttämäti siirry edes sieltä taimikosta pois vaan vetää ruokailun päälle suoraan makuulle. Niin monet kerrat nähtyä mutta eihän ne metsästäjät niiden tavoista mitään tiedä. Luuloja ja olettamuksia senkin edestä. Kuten juuri hiljan kerroin niin yhden kävin hätyyttämässä joskus kävellen pois taimikostani makuulta.
    Kun ajoin autolla ohi alapuolen tietä niin huomasin sen pään liikahduksen kun se alkoi seurata autoa. Vein auton riittävän kauas ja hipsein tuulen alapuolelta ja pääsin niin liki että pystyin pelästyttämään sen todella pötsin sekoittavaan vauhtiin siitä raiskatun männyn vierestä. Kivi vielä sattui osumaankin.
    Nautinto se on pienikin mutta olettaisin että tuolta matkalta olisin kiväärilläkin osunut.

    suorittava porras

    Tuo paju tuntuu olevan hirvien parasta herkkua ja kun ne sitä ovat jossakin tottuneet saamaan , palaavat varmasti vuodesta toiseen samoille mestoille.
    Seurasin aikoinaan oman parinkymmenen peltohehtaarin reunapajukoita syövien hirvien touhuja ympäri vuoden. Elukoita saattoi olla viisikin samalla pajupuskalla. Kun peltojen kasvu alkoi kärsiä. Pajuille tuli lähtö lopullisesti . Näin hävisivät myös hirvet ja niiden jäljet meidän peltoaukeilta.

    Organisoidulla toiminnalla on saatu ylisuuri hirvikanat puolitettua. Paikalliset kotitarvemetsästäjät eivät olisi tähän pystyneet. Nyt suurin osa maanomistajista asuu kaupungeissa eikä heillä ole aikaa eikä haluja ruveta tuhraamaan hirvemehtuun parissa. On aivan eri asia kaataa muutama elukka pitäjästä verrattuna siihen , että saalis on kymmen- , jopa monikymmenkertainen. Osaamisen ohella tarvitaan yhteistyötä ja laajaa sellaista.

    Tasaisempaa hirvikantaa toivon minäkin . Kymmenen vuotta sitten 27 hirven urakka oli jo loppusuoralla. Nyt on käytetty vasta 2,5 pyyntilupaa kuudesta . Tänäänkin oli ainoastaan yksi havainto , joka poistui kiireenvilkkaa eri pitäjään. On enemmän kuin todennäköistä , että lupia jää käyttämättä ja lähes varmaa , että ensi syksynä ei metsästetä lainkaan.

    Korpituvan Taneli

    Suorittava porras ja Harrastelija eivät nyt oikein ymmärrä, että hirvenmetsästyksen vapauttaminen palvelisi ensisijaisesti hirvimiehiä itseään. ei tarvitsisi räknätä ettei tuota enää voi ampua, ettei mene luvat yli. Tulisi vain mahdottomaksi pantata hirvien ampumista seuraavaan vuoteen. Kun kuka tahansa saisi ampua, jos seuran porukka ei halua.
    Silloinhan ei olisi enää salametsästystä ollenkaan. Kävisi niinkuin kieltolain kumoamisessa, kun pirtun trokaus loppui.

    Ilmeisesti hirvien ampujat eivät juurikaan vaihtuisi, mutta turha lupakähmintä loppuisi ja riistahallinnosta vapautuisi ihmisiä ja rahaa tuottavaan työhön.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Viimeisessä Metsälehti Makasiinissa oli juttu, jossa epäiltiin kerran korppien kiskoneen istutettuja männyntaimia.

    En kyllä usko, että hirvi kesällä tietoisesti mäntyä söisi kesällä. Voihan toki syntyä heinää syötäessä ”oheisvahinkoja”. Ihan niin kuin siviiliuhreja Afganistanin sodassa.

    Itseasiassa aika useinkin näkee uudessa muokatussa aukossa hirven jälkiä. Saattavat hakea sieltä heinää tai jotain varpuja, jotka valoa saatuaan maistunevat paremmilta.

    Sa.attaisiko metsäkauris olla asialla? Sehän syö jopa kuusentaimia

    Korpituvan Taneli

    Timppa:
    ”En kyllä usko, että hirvi kesällä tietoisesti mäntyä söisi kesällä. Voihan toki syntyä heinää syötäessä ”oheisvahinkoja”.
    Itseasiassa aika useinkin näkee uudessa muokatussa aukossa hirven jälkiä. Saattavat hakea sieltä heinää tai jotain varpuja, jotka valoa saatuaan maistunevat paremmilta.
    Saattaisiko metsäkauris olla asialla? Sehän syö jopa kuusentaimia ”

    Heinää senverran vähän ja lehtipuun versot yhdettömissä, että oheisvahinkoja nämä eivät ole. Oheisvahingoista minulla on kyllä kokemusta, mutta vain sellaista että se varsinainen syöntikasvi pitää olla selkeästi vierellä, mieluummin ympärillä ja kaiken lisäksi runsasta.

    Metsäkauris se tosiaankin voisi olla, sillä niitä on alueella.
    Nyt on vain niin että ainoastaan hirvenjälkiä näkyy. Siellä missä hirvenjälkiä ei ole, ei ole myöskään syötyjä taimia.

    Kuule Timppa ei tämä ole uskon asia. Onhan se nyt täällä tullut jo monen hengen voimalla todettua, että tämäntyyppistä kesäsyöntiä on esiintynyt muuallakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    korpisoturi

    Tulipa käytyä eräällä taimikolla. ”Mukavasti” olivat männyntaimet hirvityksille maistuneet. Saipa edes vähän korvausta, kun metsästäjä toi tänään viiden kilon vasanpalan.

    Korpituvan Taneli

    Korpisoturi:
    ”Tulipa käytyä eräällä taimikolla. ”Mukavasti” olivat männyntaimet hirvityksille maistuneet. ”

    Olivatko syöneet nyt kesällä, vai talvisia syönnöksiäkö ihailit?

    Minulla eivät syöneet viime talvena ollenkaan. Eikä tänä syksynä ole näkynyt samanlaista kesäsyöntiä kuin viime vuonna.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 23)