Keskustelut Metsänhoito Hirvi on toiseksi tärkein laiduneläin

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 40)
  • Hirvi on toiseksi tärkein laiduneläin

    Hirvi on suomen toiseksi tärkein laiduneläin.
    Nautoja meillä on 900000. Ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa.
    Hirviä on 150000. Ne tuottavat 10 miljoonaa kiloa lihaa.
    Poroja on 300000, mutta niistä saamme teuraslihaa runsaat kaksi miljoonaa kiloa.

    Hirviä vaalitaan yhteislaitumilla, eräänlaisin ”jokahirven” oikeuksin. Se on suorasukaisempaa kuin kehitysmaiden karjatalous. Afrikassa karja syö vapaasti vain yhteismailla. Meillä hirvi syö myös yksityismetsiä.

    Noin kirjoitti tänään (31.07.2013) dosentti veli pohjonen savon sanomissa.

  • Pinsiön vaari

    Kävin keskiviikkona hakemassa pois latvapurkkeja joilla torjun hirviä ja metsämyyriä 1 -2metrisestä mäntytaimikosta. Mutta turhaan olin purkittanut! Koko talvena ei ollut hirviä alueella käynyt. Tainnut olla taas karhunpesintä niillämain.

    Parina edellisenä talvena oikein asuivat alueella. Purkit oli silloin hyödyllisiä. Jostain syystä hirville sopiva seutu vaikka lehtipuut onkin kuritettu olemattomiin. Montaakaan purkitonta latvaa eivät silloinkaan syöneet mutta toisten varjossa olevat vaaleammat kyllä kelpasi. Lähellä on kyllä haapa ja pajupuskia jotka oli ollut varsinaisena ruokana. Joskus 80 luvulla sanottiin että hirvet tarvitsee hivenaineiden vuoksi mäntyä. Ei tainnut olla perää. Mutta kyllä syvänvihreä taimi kelpaa huonommin kuin joku varjossa ollut. Isomman lauman kulkiessa kelpaa kyllä kaikki.

    Siellä haapa ja pajuvitelikössäkään ei kuluneena talvena ollut hirvet laiduntaneet. Ei ole siis hirvikärpäsiäkään. Tähän pitäisi pyrkiä. Ei karhuja suosien vaan hirvien talvikantaa pienentämällä. Hirven laiduntamisen hyötysuhde on aina negatiivinen.

    suorittava porras

    Karhuilla ei ole vaikutusta hirvien talvehtimispaikkojen valintaan , koska nallet ovat tuon ajan unten mailla . Ne eivätkä näin muodoin uhkaa hirvien elämää . Hirvikannan lasku tai mieleisemmät ruokamaat toisaalla voivat olla selityksenä vähäisiin talvehtimishavaintoihin.

    Kesäaikaan karhujen reviireiltä saattavat hirvet kaikota turvallisemmille alueille . Tämä vaikeuttaa kannan arviointia ja johtaa helposti virheellisiin tulkintoihin hirvien kokonaismäärän suhteen.

    jees h-valta

    Niin, kyllä susikin on tehokkaampi pelotin hirville. Mutta muuten kyllä juuri kuten Pinsiön vaari toteaa, talvikanta alas jos sellaista vuodesta toiseen riesoina on. Silloin saa taimikot muutaman vuoden hengähdystauon ja kerkeävät kasvamaan ulottumattomiin. Pitäisi olla hirvipolitiikan luonnostaanselvyyksiä.

    jees h-valta

    Uusi huomio tämän kevään osalta kertoo hirvikannan ainakin Satakunnassa laiduntaneen hyvin koska tuplavasallisia emohirviä tupsahtelee näkösälle niin jälkien kuin livemuodossakin tämän tästä. Ilmeisen hyvät talvehtimisolot myös lisää kantaa nopeasti. Joten murheita metsän uuditukselle on luvassa edelleen. Paljon havainnointia kun muiltakin paikkakunnilta esim. hirvikolareita ja uutisointia seuraan. Eli kun syksyn kaadot tiedetään ei olla otettu suotuisaa kannan kehitystä huomioon vaan kehitys tulee ”räjähtämään” jälleen aika tyypillisesti. Näinhän on ennenkin käynyt.

    Anton Chigurh

    Tuo holtiton laidunnus pitää puuntuotannon tasolla 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, kun ilman sitä (luonnonmukainen olotila: metsät ilman hirviä) tuotto olisi nykymateriaalilla ja motivoituneella hoidolla 200 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa, laadukasta puuta.

    Todellinen hirvituho on 100 miljoonaa kiintokuutiometriä vuodessa.

    arto

    Paljon jossitelua. kuinka paljon tulee kasvutappioita hoitamattomuudesta siihen verrattuna hirvet pikku riesa. aikoinaan meilläkin oli isoja hirvilaumoja ja suuria aukkoja nyt ne kyseiset aukot harvennus ikäsiä todella hyvä metsä jää jäljelle aikoinaan puhuivat että ei koskaan tuu metsää sille aukeelle hirvet tuhoo mutta väärässä olivat.

    Gla

    Ei hirvituhoja pidä vähätellä sillä, että joku toinenkin syy heikentää metsien tuottoa. Tässä keskustelussa puhutaan omistajan päätösvallan ulkopuolella olevasta tekijästä, ei hoitamattomuudesta aiheutuvasta tuhosta.

    A.Jalkanen

    Kyllä valtakunnan metsien inventointitulokset puhuvat selvää kieltä: sekä heikot uudistamistulokset, taimikoiden hoitamattomuus että hirvituhot aiheuttavat suuria tappioita metsänomistajille.

    Kiva, että välillä raportoidaan havaintoja myös siitä, että männyn taimikon täydelllinen puhdistaminen lehtipuusta ei olisi tarpeen hirvien torjumiseksi. Hirvikanta talvella on ratkaiseva alueellinen tekijä tuhon syntymisessä. Kuten tutkimuksessanikin totesin, taimikon itsensä ominaisuudet eivät riitä selittämään hirvituhon riskiä, myös laajemmat eli alueelliset tekijät vaikuttavat.

    Uusi hirvitalousalueajattelu voi tuoda ainakin osittaisen ratkaisun, jos talvilaidunalueiden kantaa saadaan oleellisesti pudotettua.

    Iron Man

    Susia rutkasti lisää,sillä se hoituu.
    Ootko Anneli samaa vai erimieltä?

    A.Jalkanen

    Tykkään kyllä susista, onhan minulla kotonakin kaksi ”sekundasutta”. Niitä voisi olla hieman enemmän, mutta ei niistä oikein ole hirviongelman ratkaisuksi. Tulee liian paljon ei-toivottuja sivuvaikutuksia (engl. ”collateral damage”). Mutta aivan liikaa sivuvaikutuksia on myös hirvitaloudella.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 40)