Keskustelut Metsänhoito Hirvi on toiseksi tärkein laiduneläin

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)
  • Hirvi on toiseksi tärkein laiduneläin

    Hirvi on suomen toiseksi tärkein laiduneläin.
    Nautoja meillä on 900000. Ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa.
    Hirviä on 150000. Ne tuottavat 10 miljoonaa kiloa lihaa.
    Poroja on 300000, mutta niistä saamme teuraslihaa runsaat kaksi miljoonaa kiloa.

    Hirviä vaalitaan yhteislaitumilla, eräänlaisin ”jokahirven” oikeuksin. Se on suorasukaisempaa kuin kehitysmaiden karjatalous. Afrikassa karja syö vapaasti vain yhteismailla. Meillä hirvi syö myös yksityismetsiä.

    Noin kirjoitti tänään (31.07.2013) dosentti veli pohjonen savon sanomissa.

  • 6 m3

    Hevonen?

    6 m3

    Kokemus pohjaiset perusteet vaitteelleni: Savon matkailu ennen ja jalkeen Juhannuksen. Yhtaan hirvea en nahnyt, joten Savossa niita ei ole. Hevosia sen sijaan oli joka toisessa torpassa. Savolaiset eivat siis osaa erottaa hirvea hevosesta.

    mehänpoika

    Onpa perusteellisesti aivopesty dosentti tuo veli pohjoinen! Hän lienee hirvimafian kuihutuksesta sumentanut silmänsä ja järkensä kaikilta hirvieläinten aiheuttamilta vahingoilta.

    Tärkeyden määrityksessä pitäisi vaakakuppiin asettaa myös kaikki mainittujen laidunelänten aiheuttamat tappiot. Hirven osalta saldo jäisi pahasti negatiiviseksi. Samoin voisi käydä myös porojen osalla.

    Perätön väite, mutta motiivit siihen lienevät kaikkien tiedossa. Dosentti voisi yrittää vaikka tällä palstalla selitellä metsästäjille mieluista tiedotustaan.

    mehänpoika

    Talous taantuu, mutta hirvikannat vain voimistuvat. Laskevaa suuntaa tosin yritään toitottaa tilastoilla ja valheellisilla väittämillä.

    Jotain on Suomen talouden pidossa ollut pielessä jo yli 40 vuotta. Esimerkiksi vahingollista hirveä on suosittu vaikka kantaa olisi pitänyt ronskisti vähentää.

    Anton Chigurh

    Todellisuudessa hirvi on tärkein, sillä nautoja ei juurikaan enää laidunneta.

    Viljaa kasvatetaan miljoonalla hehtaarilla, josta otetaan parhaat päältä leipäviljaksi, loput syötetään naudoille ja ennenkaikkea sioille.

    Sianlihaa tuotetaan muutaman sadantuhannen hehtaarin viljoilla 200 miljoonaa kiloa, mutta hirvet vaativat koko maan yli 30 miljoonaa hehtaaria pystyäkseen tuottamaan sen vaivaiset 10 miljoonaa kiloa sitkeää lihaketta. Ja millä hinnalla? Viimeisen VMI:n mukaan hirvituhoja on näkyvissä miljoona (1000000) hehtaaria. Saman verran kuin koko maan vilja-ala. Jolla viljalla tuotetaan vielä lisäksi 100 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa.

    Aukusti

    Sodan aikana ja vielä jälkeenkin hirvet pysyivt kurissa kun niitä metsästettiin nälän torjumiseksi. Se oli monissa perheissä pakko hankkia syötävää. Eikä se ollut mitään huvikseen metsästystä. Jännittävää kylläkin!

    Samoin kävi poroille. Niitä söivät niin saksalaiset, kuin myöskin suomaliset kun ruoka oli tiukassa. Toiset poromiehetkin ottivat naapurin merkillä olevan poron, että oma poro säästyi.

    Naudoista tuli mieleen luennoitsijan maanpuolustuskurssilla kertomana, että lehmät ovat tärkeitä, sillä viimeiseksi syödään lehmät!

    Saapa nähdä lisääntyykö hirvien salametsästys jos lama tästä vielä syvenee?

    JacktheRibber

    Poro se varsinainen syöttiläs on. Niinsanottu poronhoitoalue käsittää 36% valtakunnan pinta-alasta, jolla alalla koivu ei ole päässyt porojen laidunnuksen takia uusiutumaan kymmeniin vuosiin. Koko ekosysteemi on katastrofaalisessa tilassa.

    tamperelainen

    Olen paria taimikkoa tässä kuussa raivannut.Molemmissa kaikki koivut järjestään hirvien vaurioittamia.Kyllä nykyinen hirvipolitiikka vähentää tulevaisuudessa ainakin 20-30% Suomen metsien tuottoa.Laskemia on pakko maallikon tehdä,kun METLA ja Metsäkeskus ei niitä ideologisista syistä uskalla tai halua tehdä.Nykyinen hirvipolitiikka pakottaa viljelemään kuusta juurikäävän vikuuttamilla mailla ja karukkokankailla,molemissa paikoissa mänty/raiuduskoivu tuottaisi huomattavasti paremmin.Päättäjien kannattaisi huomioida myös kuusimetsien suuri TUHORISKI.Yhden puulajin politiika on riskipeliä.

    suorittava porras

    ”Tamperelaisen ” kannattaa lukaista prof. Kärkkäisen artikkeli Metsälehdestä n:o 8 sivulta 19 . Siinä patistellaan perkaamaan määrätietoisesti lehtipuu pois männyntaimien seasta varhaisperkauksen yhteydessä . Toimenpiteellä on taimien kasvukunnon säilyttämisen ohella tutkitusti myös hirvivahinkoja vähentävä vaikutus . Lähes poikkeuksetta vahingot ovat vähäisimmät puhtaissa männyntaimikoissa . Tutkimustulokset on saatu kolmesta kymmenestä pohjoismaissa tehdystä toisistaan riipumattomasta tutkimuksesta .

    Jos siis alueelle ei syystä tai toisesta pystytä kehittämään riittävää metsästyspainetta , on hirvivahinkoja mahdollista pienentää omalla kohdalla varhaisperkaamalla taimikot riittävän varhain ja määräteietoisesti . Tätä keinoa on käyttänyt tähän mennessä valitettavasti vain alle kolmannes metsänomistajista .

    jees h-valta

    Olen nyt tämänkin kevään vähälumisuuden aikoina nähnyt niin monet männyntaimet jotka on syöty lähes tyyni kaikki kun kerran lumi ei estä ja kaikki saa helposti nyhdettyä mukaan. Lehtipuuta ei juuri mailla halmeilla mutta männyt kelpaa erinomaisen hyvin. Aivan tavanomaistahan tuo hirven talviravintona ja nyt jää monen metsänomistajan huomaamata kun on mennyt lähes kaikki.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 40)