› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvi hävitettävä sukupuuttoon puuntuotantoalueelta

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 63)
1 2 3 4 5 6 7

  • Hirvi hävitettävä sukupuuttoon puuntuotantoalueelta

    Lähetetty: 7.12.2016, 22:49

    Merkitty: 

    Tuire nygrenin väitöskirjasta (Hirvikannan säätely – biologiaa ja luonnonvarapolitiikkaa) löytyy seuraava entistä ajankohtaisempi teksti (kertoo ajasta noin sadan vuoden takaa):

    ”…Suomen Metsästysyhdistys esitti maan kaikille kuvernööreille ryhtymistä toimenpiteisiin hirven suojelemiseksi häikäilemättömältä salametsästykseltä. Samaan aikaan maanviljelijät valittivat hirvivahingoista; vaadittiin jopa hirvikannan hävittämistä kokonaan. Lopulta, kun kanta oli huvennut lähes olemattomiin, päädyttiin vuonna 1923 jälleen täysrauhoitukseen. Tuolloin rauhoitushankkeen toimijana oli vastaperustettu Suomen Yleinen Metsästäjäliitto, joka toisella anomuksellaan sai maan hallituksen myönteiseksi esitykselleen. Ensimmäinen kerta ei tuottanut tulosta, koska hirveä pidettiin vahinkoeläimenä. Hirvi oli tuolloin suuri harvinaisuus – jälkihavaintokin kelpasi uutiseksi lehdille. Tiettävästi ainoa merkittävämpi hirvikanta eli Parkanon-Karvian valtionmetsissä. Valtion luonnonsuojeluvalvojalle oli ilmoitettu: Parkanon metsänhoitoalueen metsänhoitajan onnistui tarmokkaiden metsänvartijain avustuksella säilyttää kuusi eläintä käsittävä hirvilauma vv. 1917-1918 ja on tämä vähitellen vaurastunut ja levinnyt muihin lähellä oleviin metsänhoitoalueisiin niin, että kanta niissä arvioidaan kaikkiaan 40-50 eläimeksi. Tämän populaation säilyttämiseksi luonnonsuojeluvalvoja teki keväällä 1924 esityksen 10000 markan määrärahan myöntämisestä Metsästäjäliitolle. Valtioneuvosto suostui esitykseen supistaen määrärahan kuitenkin 5000 markkaan. Seuraavana vuonna samaan tarkoitukseen myönnettiin vielä 3000 markkaa…”

    Puuntuotantoalue on 20 miljoonaa hehtaaria; sen ulkopuolelle jää vielä 13 miljoonaa hehtaaria, jonka pitää riittää hirville. Se on jokseenkin tarkalleen se ala ja alue jossa hirviä esiintyisi, jos sudet saisivat niitä paimentaa rauhassa.

    Tekijä
    Anton Chigurh
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 12.12.2016, 08:49

    Nyt taitaa Gla:lta karata ”mopo käsistä”.

    Gla 12.12.2016, 08:57

    Kyllä se oli harrastelija, jolta mopo karkasi. Minä vain kysyin, voiko hänen ajattelutapaansa soveltaa muihinkin asioihin. Veikkaan, etten saa vastausta hänelta.

     

     

     

    harrastelija 12.12.2016, 09:06

    Heh, arvoisa Gla, en todellakaan ole ”sallijan” roolissa vaan toimin siellä ruohon juuressa niillä ehdoilla, mitä viisaat päättäjät sallivat.

    Ääriliikkeitä en myöskään hyväksy kansalaisena vaikka normirajoissa pysyvänä äärimielipiteitä saa kyllä olla. Hyväksyn tämänkin otsikon mukaisen mielipiteen, varsinkin kun tunnen henkilön!

    Metsän moninaisuuden vuoksi hirviä sallin kohtuullisen määrän ja sen vuoksi suosittelin näille hirvien säännöstelijöille tarkempaa aluekohtaista arviointia sekä kaatolupien myöntämistä riittävästi silloin kun hirvikanta on jossakin alueella liian suuri.

    Nykyiset lupamäärät tulevat riistanhoitopiireistä heidän tietojensa ja ohjeidensa perusteella aika suuripiirteisesti. Vierekkäisilläkin metsästysalueilla hirvikannat voi vaihdella merkittävästi.

    Oma hyvin lähtenyt taimikko joutui hirven ruoaksi, mutta toiselta kulmalta laitan kuvan palstani naapurin taimikosta. Siinä entinen harva rämemännikkö uudistettiin reilut 5 v sitten apuojituksella ja mätästyksellä männylle istutettuna. Alue on pääasiassa hirvien kesälaidun aluetta. Ihastele Gla sitä !

    Gla 12.12.2016, 09:50

    Minustakin hirviä voidaan sallia kohtuullinen määrä. Luultavasti kukaan ei vastusta kohtuullista määrää. Hienoa, asiasta löytyi yksimielisyys! Ainoa pieni ongelma on se, että kohtuullisuuden määritelmä on jokaisella erilainen.

    Tällä hetkellä minusta kanta ei ole kohtuullinen, vaan aivan liian suuri. Kannan puolittaminen mahdollistaisi metsien huomattavasti nykyistä monipuolisemman käytön, joten sikäli olen samaa mieltä, ettei puupeltoajattelun tarvitse asiaa ohjata.

    Tarkemman aluekohtaisen kaatolupien määrittelyn tarpeesta olen saanut suorittavan puheiden perusteella aivan toisenlaisen kuvan. On samantekevää, vaikka joltain alueelta ammuttaisiin kaikki hirvet pois. Pian tuo hirvityhjiökin täyttyy. Johan suorittavan alueellakin oli tyhjiö, josta taas hetkessä ammuttiin useita hirviä ja jäljellekin jäi metsästäjien mielestä riittävästi eli luonnon monimuotoisuudesta ja virkistysmahdollisuuksista kiinnostuneen metsätalouden harjoittajan näkökulmasta todennäköisesti aivan liikaa. Ja kun sinäkin sanot, että vierekkäisillä alueilla kannat voi vahdella merkittävästi, juuri tästä liikkuvuudesta on kyse. On täysin turha laskea joillain tilkuilla oletettavasti olevien hirvien määrää, kun pian ne ovat vaihtaneet paikkaa, eikä laskelmat pidä paikkaansa, puhumattakaan siitä, että arviot kannan suuruudesta olisi edes jollain tasolla luotettavia. Mielestäni pitäisikin laajemmalti ottaa tavoitteeksi hirvikannan painaminen alle 2 yksilöä/1000 ha. Silloin epätasainen jakautuminenkaan ei aiheuttaisi joillain alueilla niin pahoja ongelmia kuin tällä hetkellä, jossa nuo laumat muodostaa kaksinkertainen hirvimäärä. Puhumattakaan Lounais-Suomesta, jossa metsän osuus on reilut puolet maa-pinta-alasta eli todellinen hirvitiheys metsissä on lähes kaksinkertainen viralliseen totuuteen verrattuna.

    Se, että esitetään kauniita asioita alueellisen kaatolupien määräämisen tarpeesta on vain asioiden lakaisua maton alle. Ei se auta, että aluellisesti määritellään kanta sellaiseksi, että liikenneturvallisuus, metsätalous ja luonnon monimuotoisuus kärsii merkittävät vahingot.

     

    Metsuri motokuski 12.12.2016, 11:33

    Tuohon Gla:n mainitsemaan asiaan ollaa juuri yritetty paneutua hirvitalousalueiden perustamisella. Nissähän ei noudateta kuntarajoja kuten nykyään vaan ollaan pyrity siihen että alue käsittää niin alueen hirvien kesä kuin talvilaidunalueet. Nehän ovat aika hyvin tiedossa ja mitään kovin mittavaa siirtymistä talousalueelta toiselle ei tapahdu. Jonkin verran kuitenkin. No sitten tuo hirvitiheys onkin sitten se varmaan suurin ongelma. Jos lähdetään tuohon 2/1000 kiintiöön niin esim meidän metsätysalueella se tarkoittaa noin kuuden hirven laumaa. Kun hirvellä on tapana laumautua talveksi ja varsinkin silloin jos alueella on petoja, niin sehän tarkoittaa että kyllä tuollakin laumalla saadaan merkittävää vahnkoa aikaiseksi jollekkin huonotuurilaiselle. Nythän suositus on 3 – 5 hirveä /1000 joka on aika lähellä gla:n tavoitetta. Mutta onko sekin liian suuri ? Siinä on pohdittavaa ja varmaan näkökantoja on monia jopa metsästävien metsänomistajien osalta.

    Gla 12.12.2016, 12:25

    Jos lauma on 2/1000 tiheydessä 6 yksilöä, 3-5/1000 tiheydessä lauman koko on 9-15 yksilöä tai sitten laumoja on useampi. Eiköhän ravinnon tarve kasva suunnilleen samassa suhteessa ja siten myös vahingot. Mutta kun tällä kantilla melkein puolet pinta-alasta on peltoa ja se vaikuttaa todelliseen hirvitiheyteen, pitäisi nykyisellä laskentatavalla määrä puolittaa ja vasta sitten oltaisiin muun Suomen lukemissa metsätalouden kannalta katsottuna. Toki liikenne on asia erikseen.

     

    Planter 12.12.2016, 16:02

    Hirvien liikkeitä on kyllä seurattu pannoituksin. Etelän hirvet ovat pysytelleet melko pienellä alueella pannoituksista lähtien. Etelärannikolla talvet ovat melko vähälumisia, joten hirvillä ei välttämättä ole tarvetta siirtyä erikseen talvi- ja kesälaitumille. Toinen tärkeä syy hirvien vähäiselle liikkumiselle on  ihmisen vaikutus. Riista-aitojen (esim Hki-Tku väli) tiestön ja asutuksen vuoksi hirvet eivät mielellään lähde seikkailemaan alueelta toiselle.

    Tilanteet ilmeisesti ovat kovin erilaisia eri puolilla maata. Omassa metsässä löytyy keväisin taimikoista vasoja ja talvella pysytellään samalla alueella. Mitään erillisiä vasomisalueita ja talvilaitumia en ole huomannut. Suurin näkemäni lauma on ollut 6 yksilöä, yleensä elelevät 3-4 porukoissa. Tällainen 3-4 yksilön porukka voi havaintojeni mukaan pyöriä koko talven n. 100ha alueella.

    Korpituvan Taneli 12.12.2016, 19:23

    Kyllä hirvikannan tavoite tiheydeksi pitää asettaa 1/1000ha. Sellainen merkitsisi meillä seuran alueella 25 hirveä.

    Yksi suuri hankaluus on metsästysseurojen eripura ja pienet alueet. Sitten ei ole kaikilla miniatyyri seuroilla edes yhteislupa-alueita. Sitten itketään ettei meidän läntillä on kuin kaksi hirveä tai ei hirviä ollenkaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Kämmäri 12.12.2016, 19:57

    Jees-miehen kanssa samaa mieltä. Jokainen voi kasvattaa elikoitaan omissa metsissään. Ei elää loisina niin kuin esim. poromiehet. Sorkkaeläimien kannanhallinta on karannut täysin käsistä.

    suorittava porras 12.12.2016, 20:36

    #”Yksi suuri hankaluus on metsästysseurojen eripura ja pienet alueet. Sitten ei ole kaikilla miniatyyri seuroilla edes yhteislupa-alueita. Sitten itketään ettei meidän läntillä on kuin kaksi hirveä tai ei hirviä ollenkaan.”#

    Tämä on yksi keskeisistä syistä , miksi 1 hirvi / 1 000ha ei tule koskaan toteutumaan . Jokainen seura , pienikin , pitää huolen siitä , että pääsee metsälle vuosittain .

    Monesti nämä pikkuseurat ovat syntyneet jonkun eripuran seurauksena , joten yhteistyökuvioita entisen emäseuran suuntaan voidaan joutua odottelemaan kauankin .

    Jos kokonainen hirvitalousalue saataisiin (pakotettua) yhdeksi lupa-alueeksi , saattaisi olla mahdollista pudottaa hirvitiheyksiä . Muuten asia voi olla pitkissä kantimissa  ja odottavan aika käydä pitkäksi .

Esillä 10 vastausta, 41 - 50 (kaikkiaan 63)
1 2 3 4 5 6 7