Keskustelut Metsänhoito Hirvi hävitää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 108)
  • Hirvi hävitää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista

    MT artikkelin mukaan hirvi uhkaa hävittää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista.Vain 17% nuorista männyistä on säästynyt hirvivahingolta.Valtavien vahinkojen vuoksi on mahdollista,että Halandin ja Blekingen maakunnista mänty häviää kokonaan.Metsänomistajat istuttavat vain kuusta ja kuusella sienitaudit jatkavat lisääntymistään
    Olisiko kohta aika metsäalan päälliköiden herätä???

  • MaalaisSeppo

    Tässäkin ketjussa tarjotaan hirviongelman ratkaisuksi pusikoiden raivausta. Voi paikallisesti toimiakin, mutta alkaisivatko hirvet kuolla nälkään tai vähentämään vasatuotantoa? Tuskin. Ainoa toimiva ratkaisu on hirvien kannan alentaminen metsästyksen keinoin.

    Timppa

    MaalaisSepolle vastaisin, että yleisesti ottaen ruoan saatavuudella on vaikutusta eläinkantoihin. Miksi se ei ainakin jossain määrin vaikuttaisi hirviinkin. Toinen asia on, että hirvet hakeutuisivat lehtipuuruoan perässä myös sellaisiin metsiin, joissa niistä ei enää olisi haittaa. Ja saattavat siirtyä entistä enemmän syömään varpuja kuten mustikkaa ja kanervaa.

    Monenlaista vaikutusta voi siis olla. Sekin, etteivät hirvet laumaannu, jolloin yksittäiset tuhot tyyliä Taneli vähenevät merkittävästi.

    hatelo

    Meillä päin on hirvikanta mennyt metsästyksellä ja susilauman avulla nyt niin pieneksi,että ihmeekseni havaitsin jo maailmanluokan hirvituhoalueella männyn taimienkin nousevan ehjinä kohti taivasta.En ollut siellä muutamaan vuoteen kulkenut,siksi havainto yllätti.2000-luvun alkuvuosina oli tuhottu tasan kaikki männyntaimikot ko alueella ja ne vanhat hirvituhoalueet on yhä tosi rujon näköisiä.Tämä täällä ”susirajalla”.

    Korpituvan Taneli

    Raivauksilla saattaa olla hyvinkin suuri paikallinen merkitys hirvivahinkojen siirtyessä muualle. Tässä täytyy nyt sitten ymmärtää se että hirvi tarvitsee juuri yhtä pajon pötsiinsä tavaraa silti, vaikka se jostain lähtisi kun suojapaikkoja on vähemmän.
    Jos nyt sitten kaikki raivauksen tarpeessa olevat kohteet parin vuoden aikana Suomesta raivattaisiin, niin hirvien metsävahinkojen kokonIsmäärä vain kasvaisi. Ne söisivät sitten niitä raivattuja taimikoita senkin kiukkuisemmin.

    Eli ainoa kestävä konsti on lyijy!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Raivauksen ajoituksella on merkitystä hirvivahinkoriskiä
    arvioitaessa .Tärkeintä on pitää pienet taimikot vapaana ylimääräisistä puulajeista . Pelkästään tällä vahinkoriski pienenee merkittävästi ja samalla taimikon nopeamman kehittymisen ansiosta se on lyhemmän aikaa alttiina vahingoille . Vuosituhannen vaihteen hirvivahingoista voi syystä syyttää myös huonosti kohdennettua tukipolitikkaa , jonka seurauksena taimikonhoidot aloitettiin systemaattisesti monia vuosia liian myöhään .

    Kuten Timppa jo tuolla edellä totesi , myös varvut kelpaavat hirville mainiosti . Kun taimikon kehitys on nopeaa , päästään pikemmin harventamaan taimikoita ja metsää . Tämän seurauksena varvut palaavat lisäämään metsän monimuotoisuutta ja parantamaan hirvien ja peurojen ravintotilannetta . Mustikka on molempien herkkua. Herkässä vaiheessa olevat taimikot saavat olla rauhassa .

    Riskialueilla olevat männyntaimikot (myös koivu) olisi viisasta suojata runsaalla hajustemäärällä jo istutuksen yhteydessä . Istutus on myöskin hyvä tehdä mahdollisimman nopeasti , että hirveä houkuttavaa heinää ja lehtipuuvesakkoa ehtisi syntyä mahdollisimman vähän .
    Niukka ravinto ja oudot hajut pitävät hirvet taatusti loitolla taimikosta .
    Ruokaa on yltäkyllin muuallakin ja paikossa , missä hirvien vierailuista ei ole haittaa .

    jees h-valta

    Toiston toistoa suorittava, toistaiseksi vain sitä samaa raivausta ja varpuja toitottelet kun varsin hyvin tiedämme että liika hirvikarja syö aina liikaa. Talousmetsään ei tule yhtään sietokykyä enempää noilla näennäistoimillasi. Varpuja olisi nytkin yllin kyllin kun maa on paljaana ja vielä sulanakin. Silti kuukausitolkulla on jo nyt mennyt männyntaimia suihin aivan varmalla tahdilla. Lisäoutoutta runsas ”karjalauma” tuo runkojen kalvamisen huomioina. Nyt kun olen raivaillut ennakkotyyppistä on mitä kummempia puiden vinoon kihnutuksia ja puskemisia. Ilmiöitä suoraan elävästä luonnosta jossa yksi laji on päässyt ”räjähtämään” yli luonnollisen normaalikannan ja aiheuttaa jatkuvaa turhaa tuhoa laumoittumisellaan. Myös se sinun väheksymäsi ojien tukkoon sotkeminen ja yleensäkin taimien sotkeminen maan sisään tai ainakin kasvultaan heti vinoon on todella runsasta ja silmiinpistävää. Edelleen on vain yksi apu ja se apu varmaan pitää alkaa muutaman vuoden sisään ottamaan omaksi avuksi jos ei seurat saa ongelmaa milleen tolalle.

    Metsuri motokuski

    Tuskin sellaista tilannetta Suomessa tulee koskaan että taimikot hoidetaan kuntoon kerralla. Uskon että tilanne vain pahenee kun väestö muuttaa kaupunkeihin ja uusi sukupovi alkaa hoitamaan perintömetsiä. Monella puuttuu se kokemus ja halu metsänhoitoon.

    Ihan varmaan kävisi niin että jos kaikki taimikot hoidettaisiin kerralla niin tuhot kohdistuisivat männyntaimiin. Itse olen kokenut tuon omakohtaisesti kun kuusi hirveä asui pv:n varastoalueella ja niiltä alkoi ravinto loppumaan. Silloin kaikki syötävä kelpasi.

    Tuo yllä oleva huoli on aiheeton joten omakohatisesti varmaan tuo suorittavan esimerkki voi vähentää omalle kohdalle sattuvia vahinkoja. Jessen taimikoita ei varmaan pelasta muu kuin aitaus sillä haapa lienee parasta ravintoa hirvelle pajun ohella.

    Planter

    Lueskelin eräästä lehdestä, miten susi tai sudet olivat tappaneet neljä lammasta. Suurin piirtein koko sivun artikkeli, kuvia veristä ruhoista ja huolia taloudellisista menetyksistä, korvauksista, pitääkö rakentaa susiaita jne.
    Väkisin tuli mieleen vertailu hirviin. Hirvien merkittävässä määrin tuhoama nuorten metsien pita-ala on ollut vuodesta toiseen noin miljoona hehtaaria.
    Ei hirvistä revitellä tällaisia juttuja lehtiin, sillä ei siinä veri roisku, kun hirvi repii taimia. Jos ajatellaan, että merkittävä hirvituho alentaisi tulevia hakkuutuloja vaikka vain 2000€ /ha, niin menetys olisi 2000 miljoonaa euroa. Eikä ole kertamenetys, sillä uusia taimikoita siirtyy koko ajan tuhoalueiksi. Vuosittain maksettavat noin 1 miljoonan hirvituhokorvaukset eivät paljoa lohduta.
    Jos valtio yrittää säästää leikkaamalla 2000 miljoonaa, nousee hirvittävä haloo, lakkoja ja välikysymyksiä. Hirvet saavat popsia ihan rauhassa seteleitä bkt-säkistä.
    Mitenkä saisi jonkun ymmärtämään, että tällaisia summia siirtyy kansantaloudesta, ei suden suuhun, vaan hirvien suihin.

    Ammatti Raivooja

    Onko jääny 2 miljardin edestä puuta ostamatta teollisuudelta? Eipä ole, ylitarjonta tilannetta pukkaa vaan. Eipä voi siis laskea, että montaa euroa ole maanomistajilta jäänyt saamatta. Puuta riittää ja se on hirveen halpaa.

    jees h-valta

    A.R.oikeassa tämän hetken tilanteessa mutta aihetta huoleen onkin tulevina vuosina kun sitä puuta todella ruvetaan käyttämään. Toki siinä hiukan pehmittää että pääasiassa selluksi mutta ei se enää selluksikaan kelpaa hirven suoliston kautta.

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 108)