Keskustelut Metsänhoito Hirvi hävitää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 108)
  • Hirvi hävitää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista

    MT artikkelin mukaan hirvi uhkaa hävittää männyn kokonaan Etelä-Ruotsista.Vain 17% nuorista männyistä on säästynyt hirvivahingolta.Valtavien vahinkojen vuoksi on mahdollista,että Halandin ja Blekingen maakunnista mänty häviää kokonaan.Metsänomistajat istuttavat vain kuusta ja kuusella sienitaudit jatkavat lisääntymistään
    Olisiko kohta aika metsäalan päälliköiden herätä???

  • MJO

    Raivooja:
    Onko jääny 2 miljardin edestä puuta ostamatta teollisuudelta? Eipä ole, ylitarjonta tilannetta pukkaa vaan.
    ****************************************************************************

    Onko raivoojalta jäänyt montakin leimikkoa harventamatta, niin että metsä on riukuuntunut pilalle?

    Minulla ei ole ainakaan. Kaikki on mennyt kaupaksi. Tuskin on ammatti raivoojallakaan?

    Ammatti Raivooja

    Eikös sitä keskustelua puun riittävyydestä pitäny jo lopetella?

    Planter

    Tulevaisuudesta oli puhe. Hirvikanta hyppäsi ensimmäisen kerran 100 000 yksilöön 1980 paikkeilla. Sitä ennen kanta oli maksimissaan 20 000. Nykyiset päätehakkuu- ja harvennuspuut eivät ole juuri hirveä nähneet. Laatupuuta riittää vielä.

    Ensimmäiset suurten hirvituhojen alueet alkavat tulla vasta ensiharvennukseen. Se riittääkö tulevaisuudessa laadukasta sahatavaraa alkaa selvitä vasta kymmenen vuoden päästä.

    Ammatti Raivooja

    Eikös tässä 40:n vuotisen höpötyksen aikana nuo ole harvennettu kerran pari. Tosin olihan joku jo sitä mieltä, että 60-70vuotiasta koivuvaneritukkia ei riitä tänä päivänä holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen takia.

    Kyllä nää on metsäfirmojen lobbareita, jotka väittää, että puuta ei riitä ja hirvet vain keppihevonen.

    tamperelainen

    Komppaan Planteria,runsaan 30v kuluttua ihmetellään männyn yllättäviä laatuvikoja
    Onko niillä metsän inventoinneilla mitään ennustearvoa esim mäntytukin laatuun tuonne usean vuosikymmenen päähän
    AR;lle sanoisin,että raudustukki katoaa ainakin Pirkanmaalta pelto- ja lähiöistutusten ulkopuolelta.Usein hehtaarin raudukselle kylvetyltä alata ei juuri laatupuuta löydy,kaiki koivut ovat hrvien useaan kertaan vikuuttamia

    suorittava porras

    #”Ensimmäiset suurten hirvituhojen alueet alkavat tulla vasta ensiharvennukseen.”#

    Harvensin juuri loppukesästä jo toiseen kertaan suuren suoalueen reunassa kasvavaa männikköä , joka oli jutunut hirvituhon kohteeksi .
    Isäntä kehui saaneensa vahingoista hyvät korvaukset ja oli ollut aikanaan sitä mieltä, että paikalle ei synny metsää lainkaan .
    Kyllä syntyi ja toisen harvennuksen jälkeenkin alueella kasvaa runsas 400 runkoa hehtaarilla . Hirvituhoista ei näkynyt merkkiäkään . Ainoastaan isännän kertomus metsän historiasta paljasti , että hirvistä oli ollut joskus riesaa . Totta ihmeessä toista sataa elukkaa muutaman sadan hehtaarin suoalueella tekee tuhoa . Nyt hirvien määrä on alle 10 % tuosta määrästä .

    Planter

    Toiseen kertaan harvennettu taisi olla taimikkona joskus 60-luvulla, jolloin kanta oli 10 000 luokkaa, eikä hirvituhokorvausjärjestelmää ollut? Että silleen.

    suorittava porras

    70 luvun istutuksista oli kysymys . Ja isäntä , joka kertoi saaneensa korvauksia on taatusti luotettava tapaus . Kyseessä oli 70 -luvulla valtakunnallistakin huomiota saanut hirvien talvehtimisalue , jossa talvehti runsaimmillaan lähe 200 eläintä .
    Harventelin viime talvena kyseisen suon lähitienoita eri omistajan mailla . Oli alueella toki huonojakin hieskoivun vallassa kituvia kuvioita , mutta valtaosassa mäntyä kasvoi ihan mukavasti . Suurin syy puuston määrän ja laadu vaihteluihin oli kuitenkin , että alueen syrjäisyydestä johtuen hoitotoimet olivat jääneet tekemättä .

    Metsuri motokuski

    Kyllä niitä laatuvikoja jo päivitellään nyt. Tuhansia hehtaareja istutettu mäntyä kuokalla ja tyvimutkaa jokaisessa. Paljon menee tukkiainesta kuituun. Se on melkoinen kansantaloudellinen menetys. Tuskin nykyisen kokoinen hirvikanta edes murto-osaan yltää.

    Timppa

    Näin juuri kuin Mm totesi. Lukijan kuvissa siis esimerkkitapaus istuttamalla ja kylvämällä uudistetusta. Niitä lenkoja istutusmäntyjä katsellessa voi vain todeta, etteivät istuttajat joko tienneet tai välittäneet oikeasta työtavasta. Eikä syy siis hirvien.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 108)