”Berza tuossa päivittikin tietoa siitä ,miten lupia tänä päivänä jaetaan . Metsälehden toimittajien olisikin syytä perehtyä lupaprosessiin tarkemmin , jotta välitetty tieto olisi ajan tasalla.”
Tässä jutussa kommentteja tilanteesta antoivat mhy:n ja rhy:n edustajat.
Tuosta etusivulta voi lukea Javanaisen J:n ajatuksia hirvistä Satakunnan sydänmailla Kauvatsalla. Miten hirvikantaa pitäisi suitsia. Ja asennetta joka vain harvalta hirvimieheltä jahdissa löytyy. Kovalla hoitamisella kuitenkin saanut mäntytaimikot hienoon kasvuun hirvien tuhoinnosta huolimatta.
Asenne ei auta, jos lupia ei ole. Emän ampumisesta vasalta olikin jo puhetta metsästyskeskustelussa. Mutta voi olla melkoiset keskustelut tuon kaverin hirviporukassa, kun sopiva kanta olisi 1/1000 ja vasasuojaa ei noudateta.
Onneksi aika kova luu eli auktoriteettia löytyy. Muttaa varmasti napinaa on. Mutta onhan tuo ollut oikein hirvien jakelukeskus tuo Kauvatsan laajat metsäalueet. Siellä on vuosikymmeniä alimetsästetty rajusti.
Jatkuvan kasvatuksen, kuin myös kaksivaiheisen metsän kasvatuksen tekijän pitää olla sellaisessa asemassa, että pystyy ja osaa itse määräämään ajan ja korjuumallin omassa metsässään.
Jos puusto on kahden kerroksen väkeä, joista ylimmän olisi aika lähteä, en juurikaan tekisi ennakkoraivausta, vaan edelleenkin huolella ajourasuunnittelu ja liputus. Manuaalinen kaato niin, että pahimmat latvukset rysähtää ajouralle.
Mielellään myös karsinta M-sahalla. (Se on aika simppeli homma, jos sen osaa tehdä. Pitkäpuomikoneella ajo, jolloin voisi myös katkonnan tehdä M-sahalla (Jos osaa).
Kun puut on ajettu pois, R-saha käyntiin ja palstan siivous. (Voi toki tehdä myös Pikku-Tilhillä.) Vaurioituneet kuuset pois.
Metsurityönä tuollaisten kuution puiden teko / kuutiometri ei paljoa maksa, mutta jäävä puusto kiittää.
Ylispuiden kasvattelu ei välttämättä ole niitä kaikkein viisaimpia hommia, ainakaan aluspuukuusikossa. Muistetaanpa vaan, että ”Munakasta ei voi tehdä särkemättä munia.”
Jos kolmen – neljän tukin rungon vetää latva edellä ajouralle kuusentapikon seasta, on tuloksena useita kymmeniä – jopa satoja juuriston — ja tyven kuorivaurioita.
Joo oli näköjään Riistakeskuksen vastaus, mutta toimittaja oli kahteen kertaan tuon virheellisen väittämän kirjoittanut. Toinen vielä erillisenä ”laatikkona” jutun yläosassa. Olisi ainakin sen jättänyt pois, kun todennäköisesti oikea tieto on jo silloin hänellä ollut ? Liian pitkään sitä tasajakoa kyllä pidettiin yllä ja sen seuraukset näkyvät kyllä tuon alueen metsissä.
On ymmärrettävää, että alan lehti pitää ”omiensa puolta”, mutta tilanteen tuntevana olisin toivonut toimittajan olevan paremmin kartalla juttua tehdessään. En tämän hetkistä tuhokorvaus tilannetta tiedä, mutta takavuosinä suurimmat korvattavatkin tuhot oli itä alueen metsissä.
Mhy.n Välimäki viime syksynä esitti kyllä erikoisen esityksen, että itä alueen hirvenmetsästäjiltä lyhennetään metsästysaikaa loppupäästä. Mitähän esim Hattuvaaran metsänomistajat olivat tuosta mieltä ? Hirvet tulevat sinne talvehtimaan nimenomaan Venäjän suunnasta ja juuri sillä suunnalla nämä hirvituhot ovat olleetkin
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.