Kyllä! Tartuntaherkkyys riippunee melko suoraviivaisesti vaurion pinta-alasta, eli pahin on tuore kantopinta, seuraavaksi tuore runkovaurio ja vähiten haitallinen on juurivaurio, koska niistä osa on maan sisällä ”suojassa”. Jos alueella on jo valmiiksi juurikääpää, silloin se leviää juuriyhteyksien kautta ja tuohon leviämiseen ei juuristovauriot varmaan juurikaan vaikuta.
Eipä täälläpäin keskisuomea eli pohjois keskisuomessa voi juurikaan koivikoita eikä juurikaan puhtaita männiköitä istuttaa, tienlaidat ehkä ainut paikka mihin voi muualle ei, hirvet ne syö muuten.. Kuusi sekametsiä olen pyrkinyt tekemään, surullista mutta totta. Luoti olisi ainut lääke asiaan, hirven metsästys tulisi vapauttaa täysin..
Mutta jos ei ole entuudestaan juurikääpää..runkovaurio rajoittuu yleensä yksittäiseen puuhun,kun taasen juuristovaurion aiheuttama maannousemasieni saattaa pilata ajansaatossa hyvinkin suuren metsäalan..
Mutta tuota noin…,eikös juurikin tuolla Jyväskylän pohjoispuolella ole sorkkaeläin kannat hallinnassa..peurojakaan ei ole todistettavasti havaittu keski-Suomessa kuin yksi….,sen jonka palokunta pelasti..
Sienen leviäminen puuss ei ole uskon asia. Se leviää, kasvaa mutta se leviää sangen olemattomasti juuriin päin mutta taivasta tavottelee ja joskus jopa kymmeniä cm jotkut sienet saattavat edetä ylöspäin… vuodessa. Siis se rihmasto, mutta mykoritsa sienet eivät leviä, ne on lahottaja sieniä jotka leviää…. puussa, ylöspäin, erinomaisesti
oli ko siinä jutun otsikossa pätkänkään verran totuutta… vai propagandaa?
Ei ne ole propagandaa, ennen tuli paljonenemmän, talvella, ei ollut pahaa riesaa, nyt pahempaa ku kesälläja juuren niskassa, onhan leimakirveen jäljetkin aikoinaan olleet lahottomia seuraavassa hakkuussa ku jostakin syystä jääneet hakkaamatta, rajamerkinnät kans….
Ihmetyttää Metsä-lehden kys jutun virheellisyys hirven kaatoluvista. Jutussa väitetään lupien olevan tasajakoa riippumatta tiheyksistä.
Tämä oli näin joku 10 v sitten, muttei ole tätä päivää. Kylläkin lupia olisi vielä enemmän kohdentaa noille tummille alueille, siellä omanikin metsät pääasiassa on ja on tuttu ilmiö tuo kuusten vaurioittaminen. Jutussa unohdettiin mainita, että hirvet vaelsivat/ vaeltavat edellenkin noille tyhjille raja alueille ja aiheuttivat valtavia tuhoja lähinnä M-h mailla. Nykyisin kaiketi menneiden vähälumisten talvien vuoksi vaellus näyttää jäävän osittain tulematta. Myös nuo raja-alueen tyhjät alueet täyttyy talveksi nykyisin myös Venäjältä päin.
Toivoisin Metsä- Lehden toimittajien ottavan asian kokonaisuuden huomioon.
Laajemmat hirvien tekemät runkovauriot ovat hyvin harvinaisia. Omalle kohdalle on yli 30 vuotta kestäneellä työurallani osunut yksi. Sekin oli herran haltuun jäänyt ylitiheä kuusikko . Harvennuksen jälkeen jäi jäljelle virheetön puusto.
Kiimahuuruissaan uros saattaa turmella kiimakuopan ympäriltä muutamia puita . Nekin monesti lähes taimia. Hirven tarmo kohdistuu usein samoihin puihin vuodesta toiseen
Rungoissa esiintyvät vauriot paranevat monesti itsestään ja jäävät sahattaessa pintalautaan. Juuren niskaan tulleet pilkat puolestaan etenevät lahona puolen metrin vuosivauhtia ja ovat monta astetta vaarallisempia puun laatua ajatellen. Korjuuvauriot ovat enimmäkseen näitä.
Berza tuossa päivittikin tietoa siitä ,miten lupia tänä päivänä jaetaan . Metsälehden toimittajien olisikin syytä perehtyä lupaprosessiin tarkemmin , jotta välitetty tieto olisi ajan tasalla. Näyttää moni ”metsästävä metsänomistajakin” elävän menneissä ajoissa ja uskomuksissa. Virheelliset ja oikean tiedon vastaiset väittämät vievät helposti pohjan pois itse tarkoitukselta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.