› Keskustelut › Metsänhoito › ”Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4

  • ”Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”

    Lähetetty: 8.12.2020, 11:39

    Merkitty: 

    Luken erikoistutkija Katri Himanen kirjoitti blogissaan otsikon aiheesta omalla vastuullaan ilmeisen pettyneenä MMM:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin, joilla pyritään tutkijoiden järjen vastaisilla tutkimuksilla ohjaamaan metsiemme puulajivalikoimaa. https://www.luke.fi/henkilosto/katri-himanen/

    LUKE:n saatetekstiä,

    ”Kirjoittaja on Luken metsäpuiden siemenlaboratoriosta vastaava siemen- ja taimituotannon erikoistutkija, jolla on taipumus rönsyillä läheisiin tutkimusaiheisiin metsänviljelyn kentässä.”

    ”Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.”

    Himasen kirjoituksen ymmärtää hyvin, kun tiedetään, että rauduskoivun ja männyn jalostushyöty on hirvituhouhkan vuoksi jäänyt melko pieneksi. Esim. jalostettuja koivun taimia ei ole voitu turvallisesti istuttaa muualle kuin hirviltä aidatuille alueille.

    Tekijä
    mehänpoika
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 27.12.2020, 23:02

    Metsästyksestä positiiviseen sävyyn kirjoittaminen on ok. Hirvieläinpolitiikasta ei.

    Planter 28.12.2020, 09:27

                              Kovaa työtä vai harrastus

    Hyvinvointia tuottava mukava harrastus, jolla on merkittävät hyvinvointivaikutukset, josta ollaan valmiita maksamaan merkittäviä summia.

    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 22/2016 Riistatalouden hyvinvointivaikutukset
    Esiselvitys Jani Pellikka, Artti Juutinen ja Päivi Eskelinen

    ”Arkikielessä taloudellinen hyvinvointi liitetään taloudelliseen vaurauteen sekä työllisyyteen ja toimeentuloon. Taloustieteessä taloudellisella hyvinvoinnilla puolestaan tarkoitetaan kulutuksesta ja tuotannosta saatavia nettohyötyjä. Metsästyksen tuottamaa taloudellista hyvinvointia voidaan arvioida taloudellisen arvottamisen avulla esimerkiksi kysymällä metsästäjiltä, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan metsästysharrastuksestaan.

    Metsästäjien rahankäytön kokonaistaloudellisia vaikutuksia ei voida olemassa olevilla aineistoilla arvioida täsmällisesti, koska rahankäyttötietoja ei ole saatavissa riittävän yksityiskohtaisesti eriteltynä. Eri oletuksilla laskettuna vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa vuodessa.”

    Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikkö on selvitellyt onko riistatalouden ympärille on mahdollista synnyttää taloudellista arvoa tuottavaa palveluliiketoimintaa.

    ”Kerätyn aineiston perusteella yhden kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvoksi muodostui noin 4500 eur. Laskentaan huomioitiin itse metsästystapahtuma, kaatomaksu, majoitus ja ruoka. Lihan arvoa ei tässä tarkastelussa ollut mukana. Lihan arvosta voidaan todeta, että yhdellä luvalla saatavan lihan arvo on noin 1680 eur, keskimääräisen ruhopainon ollessa 168 kg ja ulosmyyntihinnan 10raur/kg. Näin laskettuna kaupallisesti hyödynnetyn hirviluvan arvo ylittää 6000 eur.”

    Vai onko metsästys kovaa työtä ja riistakantojen kurissa pitämisestä pitäisi maksaa palkkaa metsästäjille?

    Riistakeskuksen Riistan vuoksi julkaisu:
    ”Metsästysseuroissa huomattava saalismäärän lisäys tarkoitti monin paikoin kovaa työtä”

    Luken riistahavainnot sivuston tilastoissa on tilastoitu: ”miestyöpäiviä”, seuruetyöpäiviä” ja ”koiratyöpäiviä”

    Keskustelupalstalta:
    ”Minusta metsästäjille pitäisi maksaa jos kaikki vastuu hirvikannan säätelystä on meillä”

    Riistakonsernin ja osan metsästäjiä mielestä harrastus onkin työtä, josta maanomistajien pitäisi olla kiitollisia ja mielellään vaikka maksaa metsästäjille.

    Kuitenkin eri kyselyjen perusteella saalis ei ole metsästysharrastuksessa tärkeintä, tärkeämpiä ovat: Arkirutiineista irtautuminen, rentoutuminen, luonnosta nauttiminen, metsästäminen koiran kanssa, metsästyksen luoma jännitys, uusiin maastoihin ja maisemiin tutustuminen, luonteesta riippuen yksin samoilu tai porukassa harrastaminen ja moni muu asia.

    Jos metsästyksen hyvinvointivaikutusten ajatellaan olevan edellä olleen Jyväskylän AMK:n selvityksen mukaiset noin 300 miljoonaa vuodessa, niin lihan arvo siitä on murto-osa. Jos saaliin arvo vaikka puolitettaisiin hyvinvointivaikutukset eivät juurikaan vähenisi.

    Miksi siis tavoitellaan ja pidetään yllä näin suurta hirvieläinkantaa, jolloin harrastus muuttuu raskaaksi työksi. Pienempikin saalismäärä riittäisi tärkeimpien hyvinvointivaikutusten saamiseksi?

    mehänpoika 28.12.2020, 10:22

    Riistakonsernin tavoitteena on saada valtakuntaan niin tiheä hirvikanta, että vahinkojen vähentämiseksi kehittyisi jokaiseen kuntaan mahdollisen paljon hirven kaupalliseen metsästykseen suuntautuneita yrityksiä. Nämä vaativat takuusaaliit, joten tiheä hirvikanta olisi varmistamassa yrityksen kannattavuuden.

    Riistakonsernilla on ylivalta MMM:ssä. Sen johtaville paikoille on palkattu vain hirvenmetsästyshenkisiä eli samoin ajattelevia. Tämä miehitys on niin vahva, että metsiemme kuusettuminen ja osin siitä johtuva ilmaston lämpiäminen eivät paina mitään.

    Riistakonsernissa ajatellaan ilmastonmuutoksesta kuin Tramp ajattelee Yhdysvalloissa. Ko. konserni tuntuu johtavan myös kaikkia metsänhoitoasioita ja Luke:n tutkimushankkeita omiin tarkoitusperiinsä soveltuviksi. Esimerkkinä vaikka VTV:n hirvitarkastus 2005 ja heidän kannanotto siihen.

    Näistä asioista ja hirvikannan hoitusuunnitelmasta johtuen hirvikantaa tuskin pystytään alentamaan nykyisellä pyyntilupiin perustuvalla metsästyksellä. Susikantaa kyllä pystytään rajoittamaan vaikka se on tiukasti suojeltu laji EU:ssa.

    Ehkä riistakonsernissa ajatellaan, että ensin susikanta alas ja sen jälkeen palkka hirvenmetsästäjille hirvien kaadosta. Ilman susia pakkokeinojen käyttö olisi tehokkaampaa. Onhan hirvenmetsästyslakkoakin jo väläytelty.

    Kävipä hirvikannan kanssa niin tai näin, niin ehdottomasti tarvittaisiin puolueeton tutkimus metsien kuusettumisen vaikutuksista sen seurannaistuhoihin, sekä näistä johtuvaan hiilinielun heikkenemiseen ja ilmaston läpenemisen aiheuttamiin seurannaismenetyksiin.

    Hivuttaako riistakonserni hirvipolitiikallaan Suomen metsiä hiilenpäästölähteiksi?

     

    mehänpoika 10.3.2021, 10:48

    Hirvikannan hoitosuunnitelma on tarpeen päivittää heti! Sille on selkeät perusteet: metsien jo kymmeniä vuosia jatkunut kuusettuminen seurausvaikutuksineen jatkuu, ellei hirvikantoja ratkaisevasti pienennetä. Se olisi ilmastoteko.

    mehänpoika 7.9.2021, 09:42

    Vihreiden tavoitteena on hallitusohjelmassa ensisijaisena ilmastomuutoksen hillitseminen päästöjä vähentämällä. Hallitusohjelman mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

    MMM:n toimialaan kuuluvien hirvivahinkojen vähentäminen, ja siten myös seurausvahinkojen päästöjen minimoiminen, olisivat hallitukselle erittäin halpa ilmastoteko, sekä yhteiskunnalle metsien tuottoa ja verotuloja lisäävä toimenpide.

    Ilmeisesti näitä tärkeimpiä taloutta ja ilmastohyötyjä lisääviä asioita ei budjettiriihessä vieläkään käsitellä. Ehkäpä asiat ovat meillä vielä hyvin?

    Puuki 7.9.2021, 10:10

    Vihreiden ollessa hallitusvastuussa , saattaa ilmastonlämpenemisen vähennyksen tarkoituksessa putkahtaa ilmoille melkein minkälainen  tahansa metsiin liittyvä käytännössä toimimaton ja jopa vääärään suuntaan vaikuttava ehdotus .

    Jalostushyöty varsinkin ra-koivuilla olisi merkittävä lisä puun kasvuun.   Männyn kasvatuksella lisäksi muuten metsien selviytymiseen kuivenevista kesäilmoista .  Kuivahkon kankaan kuusen kasvatus männyn sijaan vähentää kiertoajan puun kasvua n. yhden kasvupaikkaluokan verran eli vaikutus  on merkittävä kasvuun ja myös metsän tuottoon.

    A.Jalkanen 7.9.2021, 10:46

    Lainasin mehänpoika ja Puuki teitä FaceBookiin Mikko Tiirolan sivulle liittyen hallituksen budjettiriiheen: hirvet vs. normaali puulajivalinta.

    Metsälehden lukijan kommentti keskustelupalstalla: ”MMM:n toimialaan kuuluvien hirvivahinkojen vähentäminen, ja siten myös seurausvahinkojen päästöjen minimoiminen, olisivat hallitukselle erittäin halpa ilmastoteko, sekä yhteiskunnalle metsien tuottoa ja verotuloja lisäävä toimenpide.” Hirven vaikutuksen syyn selittää toinen lukija – hirvihän estää paikoitellen normaalin puulajivalinnan ja lisää keskittymistä kuuseen: ”Jalostushyöty varsinkin ra-koivuilla olisi merkittävä lisä puun kasvuun. Männyn kasvatuksella lisäksi muuten metsien selviytymiseen kuivenevista kesäilmoista. Kuivahkon kankaan kuusen kasvatus männyn sijaan vähentää kiertoajan puun kasvua n. yhden kasvupaikkaluokan verran eli vaikutus on merkittävä kasvuun ja myös metsän tuottoon.”

    Gla 7.9.2021, 11:21

    Voi olla, että jalostuksesta puhuminen herättää osassa porukkaa vastustusta. Pelkona on, että jalostuksessa häviää puuston luontainen monimuotoisuus ja kysy vastustaa stressiä eli jalostettu puu olisi herkkä tuhoille. Muutenkin jalostuksella on suunnilleen laboratoriomainen kaiku eli metsistä tehdään kasvihuoneita (en sano enää puupeltoja), jossa kasvatetaan jotain erikoislajeja. Täytyisi keksiä jokin luonnonmukaisempi termi ja ainakin minulla edelleen suurin osa taimitarhalta tulleista taimista on edelleen metsikkösiemenestä kasvatettuja. Ne vain on valkattu keskimääräistä paremmin kasvavista yksilöistä.

    Lisäksi jos taimikkoja voisi kasvattaa puuntuotannon ehdoilla (oikea-aikaiset raivaukset), eikä hirvituhoriskiä minimoiden, lopputulos hiilen sidonnan ja muutenkin biotalouden suhteen olisi parempi.

     

    A.Jalkanen 7.9.2021, 11:48

    Ei kai voi olla niin, että mitään sellaista ei tehdä, joka herättää osassa porukkaa vastustusta. Sehän tiedetään, että avohakkuut aiheuttavat monelle inhoreaktion. Opin juuri, että niin myös taajamametsien hoito ja metsien hoito yleensäkin. Noille henkilöille pitää vaan jaksaa vääntää rautalangasta, miksi asiat tehdään niin kuin tehdään.

    Se on ihan tutkittu juttu, että jalostettu puupopulaatio ei poikkea kovin paljon villistä populaatiosta. Siitä pitää huolen se että tärkeimmät puulajimme ovat tuulipölytteisiä; niistä ei synny koskaan täysin suljettua jalostuspopulaatiota, paitsi kloonitaimista.

Esillä 9 vastausta, 31 - 39 (kaikkiaan 39)
1 2 3 4