Keskustelut Metsänhoito ”Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)
  • ”Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”

    Luken erikoistutkija Katri Himanen kirjoitti blogissaan otsikon aiheesta omalla vastuullaan ilmeisen pettyneenä MMM:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin, joilla pyritään tutkijoiden järjen vastaisilla tutkimuksilla ohjaamaan metsiemme puulajivalikoimaa. https://www.luke.fi/henkilosto/katri-himanen/

    LUKE:n saatetekstiä,

    ”Kirjoittaja on Luken metsäpuiden siemenlaboratoriosta vastaava siemen- ja taimituotannon erikoistutkija, jolla on taipumus rönsyillä läheisiin tutkimusaiheisiin metsänviljelyn kentässä.”

    ”Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.”

    Himasen kirjoituksen ymmärtää hyvin, kun tiedetään, että rauduskoivun ja männyn jalostushyöty on hirvituhouhkan vuoksi jäänyt melko pieneksi. Esim. jalostettuja koivun taimia ei ole voitu turvallisesti istuttaa muualle kuin hirviltä aidatuille alueille.

  • Metsuri motokuski

    Puuki. Myy nyt niin tiedät mitä kylkiäisinä tulee. Edullinen metsuri taimikonhoitotöihin vaikka.

    Kyllä se umppikin niin kuin stora ja grouppi järjestää edustusjahteja. Myö  nyt ei olla sopivia kohdehenkilöitä.

    mehänpoika

    Lisäys edellisen sivun kirjoitukseeni:

    Lehdistö on ollut tukemassa nykyistä ilmaston lämpenemistä kiihdyttävää hirvipolitiikkaa, mikä on ollut lisäämässä metsien uudistamisen kustannuksia ja yksipuolistamassa puulajivalintaa kuusen hyväksi.

    Hirvenmetsästysharrastuksesta on lehdissä kirjoitettu lähinnä myönteisesti, vaikka voimakkaaseen kritiikkiin olisi jo vuosikymmeniä sitten ollut aihetta. Ehkä lehtien päätoimittajia on viety hirvijahteihin ja siten kypsytelty lehdistö hirvimyönteiseksi.

    Yleisönosastokirjoituksia julkaistaan nykyisin vain omalla nimellä varustettuna. Siksi hirvistä metsänomistajille koituvat haitat jäävät muilta tahoilta pimentoon.

    Kun puolueetonta tutkimustietoa hirvien aiheuttamista menetyksistä yhteiskunnalle ja muille kansalaisille ei ole saatavilla, niin turhauttaa omalla nimellään selviä totuuksiakaan kirjoitella. MMM:n rahoittamat tutkimukset hirvien haitoista ovat pelkästään metsästäjien näkökulmasta tehtyjä. Blogikirjoitukset antavat joskus paremman kuvan todellisuudesta.

    mehänpoika

    Planterille ym. tiedoksi: Ei VTV:n hirvitarkastus 2005 ole mihinkään hävinnyt internetistä. Ehkä on vain hakua rajattu. Esim haulla VTV 34/54/05 23.5.2005 pitäisi löytyä. Tarkistan asian vielä ja korjaan jos on aihetta.

    VTV:lle pitäisi lähettää esitys uuden hirvitarkastuksen tarpeellisuudesta. On tullut uutta muutosta metsissä, joiden osasyyllisenä on liian runsas hirvikanta:

    1.  Metsät kuusettuvat entisestään jos mitään ei tehdä. Siitä seuraa moni ikävä asia, jotka on jo edellä lueteltu.

    2.  Talousmetsien monimuotoisuus heikkenee. Kuusikoiden alla ei monesti kasva juuri mitään. Jopa mustikanvarretkin häviävät eikä monelle elämelle tarpeellista pohjavesaa muodostu. Hirvetkin joutuvat etsimään ravintonsa taimikoista.

    3.  NS. jatkuvakasvatus tuottaa lähes yksinomaan harvoja kuusikoita, joiden pohjalla mahdollinen vesa, koivun vesat mukaan lukien, toimii hirvilaitumena. Useimmin vesakko pesoittuu noin metrin pituuteen hirvien parturoinnin tuloksena.

    4.  Koivun ja männyn jalostushyöty on jäänyt vähemmälle, kun niiden taimet ovat olleet hyvää ”hirvenruokaa”. Taimikauppa näillä on vähäisempää kun kuusta on suosittu.

    5.  Ilmastomuutokseen sopeutumien vaikeutuu. Tälläkin hetkellä MMM rahoittaa tutkimusta, jonka tulosten avulla tullaan esittämään metsätalouden käyttöön uutta puulajivalikoimaa, jotka toiveiden mukaan menestyisivät paremmin hirvien kanssa kuin kotoiset mänty ja rauduskoivu.

    Tämänhetkisessä tutkimuksessa toisena tutkijana on erikoistutkija Katri Himanen. Hänen päätyönsä on metsäpuiden siemenlaboratorio ja siemen sekä taimihuolto. Ymmärrän hyvin hänen turhautumisensa, kun MMM:ssä mieluummin myönnetään varoja hirvielänten hyötyjä etsiviin tutkimuksiin.

    puunhalaaja

    Metsätieteen aikakausikirjasta: Hirvieläintuhot muuttuvassa ilmastossa https://metsatieteenaikakauskirja.fi/article/10497

     

    mehänpoika

    puunhalaajalle:

    Erikoistutkija Juho Matalan tutkimus ”Hirvieläintuhot muuttuvassa ilmastossa” keskittyi lähinnä ilmastomuutoksen vaikutuksista hirvituhoihin tai hirven käyttäytymiseen lämpötilan noustessa. Ko. tutkimus ei ota kantaa hirvieläinten vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja sen etenemiseen.

    Otsikossa mainittu erikoistutkija Katri Himanen omassa rajatussa tutkimuksessaan, ”Monipuolinen puulajivalikoima on varautumista tulevaan”, ehkä turhautuneenakin kirjoittaa blogi-kirjoituksessaan että ”hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”.

    Nykyisistä runsaan hirvikannan mukanaan tuomista ja ilmastoon vaikuttavista riskeistä Himanen mainitsee metsien kuusettumisen. Se on perusongelma ja jatkunut jo vuosikymmeniä. Kuusettuminen vaikuttaa metsien hiilensidontaan negatiivisesti, koska metsien alttius tuhoihin lisääntyy:

    Lämmin ilmasto helpottaa juurikäävän leviämistä jo tartunnan saaneissa puissa ja runsastuneissa kuusikoissa. Kuusi kärsii myös kuivuusjaksoista ja lämpenevä ilmasto suosii muun muassa kirjanpainajaa.

    ”Kuusen ylivalta metsänviljelyssä ja luontaisessa uudistamisessa ei siis ole ongelmaton seikka ilmaston muutoksen  edetessä”. ”Ilmastomuutokseen varautumisen näkökulmasta hirvien, kauriiden ja valkohäntäpeurojen suuret kannat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi”.

    – Kuusimetsien ongelmiin voisi vielä lisätä kuusikoiden alttiuden tuulituhoille ja metsäpaloille. Lisäksi kuusettuminen vähentää talousmetsien monimuotoisuutta, eli muni kasvi- tai eliölaji on jo hävinnyt hirvien aiheuttaman kuusettumisen vuoksi.

    Himasen mielestä ”laajentamalla puulajien kirjoa hajautetaan tuhojen aiheuttamaa riskiä”.

    Jalostetun ja hyvälaatuisen rauduskoivun- tai männyntainten kauppa on käynyt hirvituhojen pelossa, kuusentaimiin verrattuna, nihkeästi. Siksi hän ilmeisesti kokee turhautuneisuutta uutta tutkimusaihettaan tutkiessaan.

    Ilmeisesti Himanen ei ole kovin riippuvainen Luken palkkarahoista, kun blogissaan kirjoittaa vastoin työnantajansa virallista kantaa. Ehkä J. Matalan tilanne on toinen. Voi olla osin asuntolainaa vielä maksamatta, ja elämäkin on nykyisin kallista. ”Sitä teet kenen leipää syöt!”, vai miten se meni?

    A.Jalkanen

    Luken ”virallista kantaa” emme vielä tiedä – odotellaan nyt se raportti ensin.

    Suomen ympäristökeskuksessa ainakin joku tuntuu tietävän että hirvieläimet aiheuttavat haittaa. ”Leudossa viihtyvät punkit levittävät tauteja yhä ahkerammin, metsän tuholaisten yleistyminen aiheuttaa taloudellisia tappioita. Kauriiden ja valkohäntäpeurojen lisääntyminen näkyy tuhoina pelloilla ja lehtimetsissä.”

    http://www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/3202441

    Perko

    Harmikseni olen havainnut metsästäjien myös mo:n lukuharrastuksen maltilliseksi jopa olemattomaksi.  Kertailevat metsästäjä – , jahti- sekä aselehdenteesejä. Näitä kirjoituksia vain harva metsästäjä lukee.. Erich von Dänikenistä ei ole jahtiporukasa koskaan kuultukaan, no mie olen ne  lukenut.

    Mayakansojen tuhoa vertaillessa tähän meidän korona  juttuun, niin onhan sekin mahdollista, että sinne on jokin virus ja pandemia iskenyt eikä ”intiaanien” apteekissa ole ollut siihen valmiina rokotetta.

    Timppa

    Hirvenmetsästysharrastuksesta on lehdissä kirjoitettu lähinnä myönteisesti, vaikka voimakkaaseen kritiikkiin olisi jo vuosikymmeniä sitten ollut aihetta. Ehkä lehtien päätoimittajia on viety hirvijahteihin ja siten kypsytelty lehdistö hirvimyönteiseksi.

    Ollaanko tosiaan sitä mieltä, ettei hirvenmetsästyksestä saisi kirjoittaa positiivisesti?  Kyllä monet hirviporukat ja koirankasvattajat ovat todella työn sankareita.  Ilman heitä olisi tilanne vielä paljon pahempi.  Ja he kyllä ansaitsevat kaiken arvostuksen.

    Mistä pitäisi tietenkin kirjoittaa on se, että paikoin (ei kaikkialla) hirvikannat ovat liian suuria ja että pitäisi helpottaa metsästystä.  Samoin pitäisi puuttua riistaruokintaan, joka edesauttaa hirvieläinten lisäksi myös villisian leviämistä ja tietysti lisää välillisesti myös punkkitauteja.   Siis kyseenalaistaa riistaruokintaa harjoittavien metsästäjien toiminnan järkevyys.  Tätä kun toistettaisiin tarpeeksi usein kyllä asenteet lopulta muuttuisivat.

     

     

     

     

    A.Jalkanen

    Se riistan ruokinta on kuulemma melkein välttämätöntä kauriiden metsästämisen apuna. Kuinka sen sitten lopettaa kesken talven, kun metsästysaika päättyy – ei mitenkään!

    Maanomistaja on tässä puun ja kuoren välissä: ellei saa ruokkia ei voi metsästää; jos ruokitaan, ne leviävät!

    Torjunta on varmaan viivytystaistelua koska ilmaston leudontuessa ne kyllä joka tapauksessa leviävät.

    mehänpoika

    Timpalle hirvenmetsästys/lehdistö -suhteesta.

    Lehdistön tulisi suhtautua kriittisesti sellaiseen metsän virkistyskäytön nimissä tehtyyn toimintaan, mikä on jo vuosikymmeniä ollut aiheuttamassa metsiemme kuusettumista, mistä on aiheutunut runsaasti seurannaistuhoja. Näistä johtuen metsiemme hiilensidontakyky on jo heikentynyt, ja heikentyy edelleen kiihtyvällä tavalla, ilmaston edelleen lämmitessä. Nämä ovat tutkimattakin itsestäänselvyyksiä.

    Metsänomistajien menetykset ilmaston lämpiämisen haittoihin verrattuna voivat jäädä hyvinkin pieniksi. Muissakin metsäisissä maissa on runsas sorkkaeläinkanta tekemässä samaa tuhoa.

    Meillä metsästäjät ovat olleet laatimassa hirvenmetsästyksen ohjeet, hirvikannan hoitosuunnitelman ja muut määräykset. Hirvikannat on pidetty jatkuvasti liian tiheinä, koska mäntyä ja koivua ei moni ole uskaltanut istuttaa hirven ruuaksi. Eikö tässä ole jo tarpeeksi aihetta kritiikkiin? Metsästäjät ovat käyttäytyneet vuokramaillaan kuten itsevaltiaat.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 39)