Keskustelut Metsänhoito ”Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)
  • ”Hirvet vaikeuttavat ilmastonmuutokseen sopeutumista”

    Luken erikoistutkija Katri Himanen kirjoitti blogissaan otsikon aiheesta omalla vastuullaan ilmeisen pettyneenä MMM:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin, joilla pyritään tutkijoiden järjen vastaisilla tutkimuksilla ohjaamaan metsiemme puulajivalikoimaa. https://www.luke.fi/henkilosto/katri-himanen/

    LUKE:n saatetekstiä,

    ”Kirjoittaja on Luken metsäpuiden siemenlaboratoriosta vastaava siemen- ja taimituotannon erikoistutkija, jolla on taipumus rönsyillä läheisiin tutkimusaiheisiin metsänviljelyn kentässä.”

    ”Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.”

    Himasen kirjoituksen ymmärtää hyvin, kun tiedetään, että rauduskoivun ja männyn jalostushyöty on hirvituhouhkan vuoksi jäänyt melko pieneksi. Esim. jalostettuja koivun taimia ei ole voitu turvallisesti istuttaa muualle kuin hirviltä aidatuille alueille.

  • suorittava porras

    Sitä ,paljonko hirviä johonkin jää ei valitettavasti pysty kukaan varmuudella tietämään. Valkohäntien kohdalla oikea arvaus on lottovoitto. En tiedä , mitä Planter niillä elukoiden sijaintitiedoillakaan tekisi , kun ei osallistu  metsästykseen millään muotoa. Havaintotiedot  ja kaatotapahtuman koordinaatit jäävät luvansaajan ja suunnittelijoiden käyttöön. Saalistiedot ovat luvansaajan/osakkaiden omia tietoja , joita voi julkaista vain yhdistelminä , jossa ei ole yksilöinti mahdollisuutta. Luvansaajalta voi toki pyytää haluamiaan paikallisia tietoja ja uskon , että hän niitä myös kertoo .

    Onkos muuten tullut mieleen , että EU-lainsäädäntö voi olla syynä siihen , että riistawebin toiminta lakkasi? Tiedot eivät kuitenkaan ole mihinkään kadonneet , jos niitä voi vapaasti hakea hirvitalousaluekohtaisesti.

    Kaksi Planterin kommentin viimeistä kappaletta ovat kyllä mielestäni toteutuneet sellaisenaan. Tieto on toimijoiden käytössä eli niiden , jotka pystyvät tietoa käyttämään.Ainakin kyseiset asiat ovat olleet käsittelyssä taulukkoina ja karttojen muodossa , kun hirviseurueiden lupapalaveri on keväisin pidetty. Luvut on ajettu lupalaskuriin ,jonka pohjalta tulevan jahtikauden pyyntiluvat määräytyvät. Kaadettavaksi suunnitellut aikuiset hirvet ja niiden sukupuolijakauma käyvät ilmi samoin , kun vasojen kokonaismäärä , mitä paikkakunnalla tulisi kaataa. Ehdotus jaetaan hirviseurueiden kesken ja jokainen seura erikseen tekee sen pohjalta oman esityksensä , joka etenee sellaisenaan viranomaisille. Välilausuntoja ei enää siinä vaihessa anneta. Kokouksen yhteisesti sopima määrä pankkilupia lisätään vielä haettujen varsinaisten lupien määrään.

    PS kaadetut VH:pt tähän mennessä 37 000

    Planter

    Mitä enemmän selittää sitä hassumalta näyttää tämä hirvikannan hoitoteatteri. Kukaan ei tiedä määrää ja oikea arvaus on lottovoitto.

    Näistä edellä olevista ”lukemista” kuitenkin Luke lähtee laskemaan arviota ja kannan suuruutta. Päätyy reaaliaikaisessa verotusseurannassa 0,01% tarkkuudella arvoon, jolloin tavoite on saavutettu.

    jees h-valta

    Tuo suorittavan kehuskelema 37000 saattaa hänestä jo tuntua aivan mahtavalta kaatoluvulta. Tosiasiassa kuitenkin pieni määrä ottaen huomioon että esim. täällä yksi Huittisten seudun metsästysseura kaatoi yli 1500 peuraa viime vuoden jahdissa. Oletan että silti määrä on nyt isompi sielläkin joten jos vaikka Satakunnassakin useita seuroja kaataa tuhansissa peuroja on aika vähän enää muille maille jäänyt kaatoja. Tilaston isot luvut kaatoja kertovat vain että homma on pois hallinnasta ja pystyyn jää kymmenissä tuhansissa joka nk. talousalueelle. Eli alamme olla siinä pisteessä että edes määrää ei enää saada luotettavasti selville. Saaati että joku metsästys pystyisi tätä loispesäkettä poistamaan.

    Visakallo

    Kun on jo kiistattomasti nähty osassa Suomea peura- ja kauriskannan karanneen käsistä, on hyödytöntä enää jaaritella niiden todellisesta lukumäärästä ja metsästyksen vaikeudesta. On pystyttävä muuttamaan perinteistä ajattelua, ja alettava kehittää keinoja millä kanta saadaan hallintaan. Rottien ja citykanien osalta tässä on onnistuttu. On selvää, että tiheän asutuksen lähellä ampuminen ei ole mahdollista. Muitakin keinoja varmasti löytyy, kun yleinen mielipide muuttuu ja lainsäädäntö siinä mukana.

    Nuakka

    Kummaa touhua tuo metsästys näin sivusta katsoen. Pari vkl sitten katselin saunarannasta n.50 m salmen yli ns.”firman maille” , miten kolme hirveä juoksi rantaa pitkin koira kannoillaan. Kohta kuului laukaus, seuraavana päivänä muutama lisää. Mitä tekee oma seuramme? Paheksuu , miten toiset ampuvat liikaa ja vääränlaisia hirviä, ja jättää omasta kiintiöstään lupia käyttämättä.

    Gla

    Suorittava: ”Moneen kertaan olen esitänyt , että metsästysseuraan voi olla yhteydessä vahinkoasioissa . Jostakin syystä tämä vaihoehto ei kelpaa.”

    Vähintään yhtä monta kertaa olen sanonut ottaneeni yhteyttä, mutta siinä vaiheessa vaihdat keskustelun aihetta. Ensimmäisen yhteydenottoni jälkeen vhp-kanta on suunnilleen tuplaantunut.

    Mitä tein väärin?

    Storan asiakaslehti tipahti minullekin ja kiinnostavaa oli lukea hirvituhoartikkeli. Valitettavasti se oli kirjoitettu aika optimistiseen sävyyn. Kyllä luonto aina jotain kasvattaa ja Storalle sellupuutkin kelpaa. Ehkä asiakaslehdessä pitää esittää kaikki positiivisen kautta.

    UPM:n ostomies soitteli ja kyseli ostettavaa. Hän puolestaan sanoi hirvieläimistä, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa hirvieläinasiaan. Taitaa sielläkin olla kiinnostus tukkipuuta enemmän kuitupuussa. Ei tullut kauppoja.

    A.Jalkanen

    No ei varmaan yksittäisellä ostomiehellä ole sananvaltaa, mutta kyllä kolme suurta voisi laittaa painetta hirvieläinpolitiikasta ja biotaloudesta riistakonsernin suuntaan jos haluaisivat.

    Gla

    Kysyinkin, voisiko UPM asialle jotain tehdä. Kuulemma ei voi.

    Olen samaa mieltä, että sieltä tarvittaisiin nyt selkänojaa. Taitaa vaan olla metsästäjien edustus noissakin porukoissa vahva eli vaikeata on. Lisäksi puun hinta ei riipu tuotantokustannuksista ja kun sellupuu on aina kiinnostava asia, tukin osuuskaan ei kiinnosta. Järeää sellupuuta tarjoava se vasta mukava leimikko on.

     

    Puuki

    Ennen Umppi järjesti hirvienmetsästys retkiä jäsenasiakkailleen. Miksipä ei enää. No nyt on firman metsät  myyty ja on ehkä varaa vain lahjoittaa lippalakki umpin logolla puun myyjälle.  En varmaksi osaa sanoa onko noin (eli onko mahdollista saada lippis) , kun en ole Umpille myynyt pitkään aikaan mitään.

    Storan lehden luin minäkin. Siinä oli kerrottu kuvan kanssa, että männikössä yhden  sukupolven (30 v) kasvuaika meni uusiksi hirvien syönnösten takia.  Mutta totta on että sellupuun käyttäjiä ei  kiinnosta tukkipuun kasvatuksen tukeminen.

    mehänpoika

    Minusta oli yllättävää havaita, että luonnonvarakeskuksen (LUKE) henkilö blogissaan kirjoittaa, että ”ilmastomuutokseen varautumisen näkökulmasta hirvien, kauriiden ja valkohäntäpeurojen suuret kannat tulevat kalliiksi yhteiskunnalle.”

    Samoin kuusettumisesta: ”Hirvieläinpolitiikassa metsien ääntä on tarpeen kuulla tai kuusettuminen jatkuu”

    Jatkona edelliseen: ”Kuusi on ollut koko 2000-luvun metsäviljelyssä yleisin puulajimme. Sen viljelyketju on osoittautunut toimivaksi. Hirvetkin jättävät kuuset yleensä rauhaan. Myös jatkuvapeitteinen metsänkasvatus suosii kuusta., sillä puulaji uudistuu muita puulajeja paremmin varttuneen puuston alle.”

    ”Kuusen ennakoidaan kuitenkin menestyvän pääpuulajeistamme heikoiten muuttuvassa ilmastossa. Laji kärsii kuivuusjaksoista ja lämpenevä ilmasto suosii muun muassa kirjanpainajaa, joka on yksi sen pahimmista tuholaisista. Kuusen ylivalta metsänviljelyssä ja luontaisessa uudistumisessa ei siis ole ongelmaton seikka ilmastomuutoksen edetessä.”

    Hyvä että on rohkeita tutkijoita LUKE:ssa. Myös Eduskunnan kansanedustajilla pitäisi olla rohkeutta myös istuntosalissa ottaa keskusteluun hirvipolitiikasta johtuva metsiemme kuusettuminen ja sen vaikutukset ilmastonmuutokseen varautumiseen. Metsiemme monimuotoisuus kärsii ja kuusivaltaiset metsät altistuvat kaikein helpommin metsän hyönteis- ,sieni- ja myrskytuhoille. Kuusimetsä on myös kaikkein herkin metsäpaloille.

    Valtiontalouden tarkastusviraston hirvitarkastus 2005 oli annettu tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarainministeriölle, mutta sieltä ei haluttu viedä sitä Eduskunnan käsittelyyn. Se oli paha virhe. Tarkastusraporttiin ei luotettu. Se todistaa, että ainakin silloiset tarkastusvaliokunnan jäsenet olivat ”vellihousuja”.

    Miten nykyinen Eduskunta? Vihreät ovat nykyisin hallituspuolue. Kaikki puolueet ovat sitoutuneet ilmastumuutoksen hillintään.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 39)