On tuo suorittava melkoinen ”satusetä” kääntämään hirvenmetsästysmyönteiseksi eli kantaa voimakkaasti kasvattavaksi jopa hirvikolaritkin!

Tämä a raivooja se vasta sankari on! Valehteletko ihan tahallasi?

MHY Pohjois-Savon toiminnanjohtaja Pekka Sahlman (savon sanomat 03.10.2014):
”Pohjois-Savossa perustettavista uusista taimikoista mäntyä ja koivua on vain muutama prosentti. Kuusen osuus on vastaavasti yli 95%, joka johtuu älyttömän suuresta hirvitiheydestä.”

Mätyä kylvettiin 915 hehtaarille ja istutettiin 612 hehtaarille ja koivu istutettiin 287 hehtaarille 2013 ja nämä tiedot löytyvät metlan tilastoista. Eli 27% uudistettiin kylvämällä ja istuttamalla muule kuin kuuselle. En tiedä mistä tämä Pekka Sahlman on tämän 95% saanut. Tuosta jää vielä sitten 5000 hehtaaria mitkä uudistuu sitten jollain tavalla luontaisesti ja kova fakta on, että yli 10% uudistetaan pohjois-savossa tarkoituksella luontaisesti, tuli esille tuossa eräässä tilaisuudessa ja kuusentaimien menekki on kokoajan laskussa pohjois-savossa kuten muuallakin maassa. Osa jää sitten tietenkin luonnonvaraan ja sinne tulee sitten aikojen päästä mänty hieskoivu sekametsä. Että puheet kuusettumisongelmasta ovat todellakin voimakkaasti liioiteltuja.

En tiedä, kenen kommenttiin kuusettumisesta Ammatti Raivooja viittaa, kun tässä keskustelussa vain Ammatti Raivooja on kuusettumisesta puhunut. Täten on vaikea myös ottaa kantaa siihen, onko väitteet kuusettumisongelmasta liioiteltuja.

Toisaalla Ammatti Raivooja sanoit arvostavasi käytännön ammattilaisten näkemyksiä enemmän kuin tutkijoiden. Nyt kuitenkin itse vedät johtopäätöksiä kuusettumisongelmasta sellaisten tilastojen perusteella, jotka eivät anna riittävästi lähtötietoja kuusettumisongelman arviointiin.

Tee tarkastelu uudestaan, kun otat huomioon mt- ja sitä rehevämpien maiden uudistamisen. Millainen tulee uudistamisen jakaumaksi? Laajenna myös tarkastelu kattamaan koko eteläistä Suomea yhden maakunnan sijaan. Tarkastele myös kuusta kuusen perään istuttamisen seurauksia.

Koivun ja muiden lehtipuiden määrä on kieltämättä kasvanut Suomessa viime vuosina ainakin suhteellisesti ja kenties myös absoluuttisesti nopeammin kuin kuusen määrä. Mutta koska tiedämme, että hoitorästit ovat merkittävässä roolissa Suomen puuston määrän kasvussa ja itsekin totesit koivun määrän selittyvän ainakin osittain hoitorästeillä, kannattaako tuohon olla tyytyväinen? Taloudellisesti tilanteesta aiheutuu vahinkoa, koska hoitorästit edustavat yleensä tappiollista metsätaloutta. Myöskään luonnon monimuotoisuus ei välttämättä parane kasvattamalla metsiä ylitiheinä, ellei puhuta huomattavan pitkistä aikajänteistä ja sellaisia tilastotietoja meillä ei ole käytössä. Toki perkaaminen puhtaaksi monokulttuuriksi on sekin huono juttu, mutta se ei ole ainoa vaihtoehto hoitamattomuudelle. Täytyy myös muistaa, että laho kuusikko ei tervehdy sekametsän kasvatuksen seurauksena. Se tervehtyy vain kasvattamalla jotain muuta puulajia kuin kuusta seuraavien vuosikymmenien ajan.