Harva ”ruikuttaja” viitsii lähteä ehdoin tahdoin herjattavaksi ja nolattavaksi ihan pienien tuhojen takia. Ja ehdothan ovatkin lähes tolkuttomat. Iteltäni tuhoutui juuri kasvatuslehtipuualaa 0,4ha:a kun menin hiukan turhan aikaisin siirtämään suoja-aidat pohjois-satak. palstalle. Mutta jäihän sinne puuta joka on muuta kuin kasvattamani. Joten korvauskelvoton siis. Hieskoivu ja joku mänty+kuusenrääppä korvaa tosin aivan eri kasvurytmissä. Kun vanha ”lehmä” tulee tuplavasojen kaas sopivalla pikkupakkaskelillä jälki on totaalituhoa. Taitto puolenvälin paikkeilta poikki ja aika järjestään. Enpä tästä ole ”ruikuttanutkaan” täälläkään mutta kun kerran joku pitää hirviongelmaa lähinnä ilmeisesti herjattavana ruikutuksena. Joka vuosi on jossain kuviolla hirvet tehneet tuhoja mutta tuo lähinnä harmitti kun vielä aivan kylän syrjässä jonka uskoin olevan tosiaan aika vähällä hirvien suhteen. Mutta jahti teetti taas sen että ne hakivatkin suojaa kylän syrjästä ja nythän tilanne rauhoittui kun jahti loppui. En oikein tosiaan tiedä kumpi on pienempi riesa. Jahti jatkuvana hirvien häirintänä vai rauhoitettu aika jolloin hirvet pysyvät pienellä alalla. Ainakin tuhot tuppaavat tulla aina syksyllä hirvijahdin ollessa päällä. Toki kanta on silloin runsas.

Jatkan vielä että kummastuttaa kun useimmin näitä hirvivahinkoja väheksyy ja kiistää juuri se porukka joka saa metsästä ja sen kasvusta elantonsa. Kuten olemme nähneet suorittava porras, ammatti Raivooja, muistaisin että tämän ketjun aloittaja yms.
Myönnän toki että hirvikeskustelu on täällä joskus paisunut yli äyräirensä mutta onhan siinä myös ”rintamalinjat” sitten nähty.

H-vallan kriitikko: ”Aika vähäistä se vahingon teko taloudellisesti näyttäisi olevan, ainakin siihen ”ruikutuksen” määrään verrattuna, mitä täällä palstoilla esiintyy.”

Koivun ja männyn kasvatuksen edellytyksistä, luonnon monimuotoisuuden sekä ylipäätään talousmetsien terveydestä huolta kantavien mielipiteiden nimeäminen ruikuttamiseksi ansaitsisi mielestäni tämän keskusteluketjun kuoliaaksi vaikenemisen. Laitan kuitenkin linkin parin kuukauden takaiseen uutiseen:

Hirvikolarit lisääntyneet rajusti – hirvien määrä kasvaa laihojen vuosien jälkeen

http://yle.fi/uutiset/hirvi
kolarit_lisaantyneet_rajusti
__hirvien_maara_kasvaa
_laihojen_vuosien_jalkeen
/7644320

– Hirvien aiheuttamat liikennevahingot ovat selvä merkki hirvikantojen kasvusta, Lahden Seudun Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Simola toteaa.

Onko H-vallan kriitikko sitä mieltä, että kun vuosittain tapahtuu yli 1500 hirvikolaria ja määrä on ollut jo neljä vuotta kasvussa, tilanne on hyvä, eikä tarvetta suunnan muutokselle ole? Muista, että vastatessasi tähän kysymykseen otat kantaa myös niiden sadan onnettomuudessa vuosittain loukkaantuneen ja muutaman onnettomuudessa kuolleen (tuorein tapaus lienee 2-vuotias lapsi) kohtaloon.

A.R. Totuus on kuitenkin varsin yksiselitteinen. Juuri kuusta ja vain kuusta. Ja männystä varsinkin tukkina pulaa ja koivua tuodaan ulkoa aivan mielettömät määrät. Missähän ne koivikot ovat kun niitä ei markkinoilla ylenmäärin näy?
Taitaa A:R: mennä enemmän klapisuharien bisnespussiin.

Nuo kolaritilastotkaan eivät kerro valitettavasti koko totuutta .
Hirvikanta on nuorentunut voimakkaasti nopeista kannan leikkaustoimenpiteisä johtuen . On myös tutkittu , että nuoret yksilöt liikkuvat (ja syövät) vanhempia jo elinpiirinsä vakiinnuttaneita yksiöitä enemmän .
Pitkä metsästysaika ja vasta muutama vuosi sitten sallittu koirien koluttaminen jo viikkoja ennen jahtia on myös lisännyt hirvien liikkuvuutta . Jatkuvassa liikkeessä hirviä pitää turpoava petokanta .
Hirvi päätykin näistä syistä valitettavasti entistä useammin auton ”saaliiksi” .

Varsinainen tilastollinen kummajainen osuu oman seurani reviirille .
Vuoden aikana kolareita on sattunut kolme . Ennen jahtia alueelta ei hirviä kuitenkaan meinannut löytyä kovasta yrityksestä huolimatta koirien eteen millään . Jahti eteni kuitenkin muuttovoiton turvin nopeasti maaliin . Metsästyksen päätyttyä varmuutta jäävästä kannasta ei ole lainkaan (merkittiin 3 ). 70-luvulta alkaen jääväksi kannaksi arvioitiin toistuvasti vuodesta toseen yli kymmenen hirven määriä . 2010-luvulla lukemat ovat olleet reilusti alle 10 yksilöä . Kumma kyllä runsaamman kannan aikana hirvikolareita ei tapahtunut edes joka vuosi .
Sama valtatie on kuitenkin halkonut alueen silloinkin .

Pitäjän alueelle on luvassa metsästysrajoitusia . Kaato % jäi 80:n pintaan ja jäävän kannan todettiin huvenneen 25 % vuodentakaiseen verrattuna. Yksittäisillä seuroilla hirvitiheys saattoi olla yli 3/1000ha , joillakin vastaava luu oli jopa vain 0,4 . Keskiarvona päästiin lukuun 2 . On kuitenkin todettava , että nuo isommat lukemat antoivat seurueet , joiden jahti oli ohi muutamassa viikossa .
Jääväksi kannaksi ilmoitettuja eläimiä on varmasti päätynyt pataan tämän jälkeenkin muiden seurueiden ampumina .

Yleisesti ei kannata kiihottaa hirviä vähentämään . Tilannetta on tarkasteltava entistä enemmän paikallisella tasolla . Voimavarat on keskitettävä sinne , missä on edelleen ongelmia . Me muut voimme vetää sillä aikaa vähän henkeä.