Tuo ei ihan täsmää, kun siinä puhutaan  latvasilmuista. Nyt syödään puutumatonta kasvun alkuvaiheen vuosikasvua. Mutta voi silti olla metsokin. Väitetty on , että rusakollekin kelpaisi. Uutisena myös on ollut, että metso olisi nostellut irti maasta  istutettuja männyn pottitaimia ja tehnyt näin pahaa tuhoa. Itsellä niitä on näkynyt muutamia.

Lue enemmän, luulet vähemmän !

Tällaista tietoa löytyy luken sivuilta:

Metso on suurin kanalinnuistamme. Metso sekä toinen yleinen metsäkanalintumme, teeri, voivat vioittaa pieniä männyntaimia syömällä niistä silmuja ja neulasia. Syönti tapahtuu yleensä alkukesällä heti istutuksen jälkeen tai syksyllä. Taimia syödään aikaisin keväällä sekä syksyllä. Jo kevättalvella saattavat linnut katkoa pienten taimien latvoja silmuja tavoitellessaan. Niillä alueilla, joilla metsot talvehtivat, saattaa löytyä yksittäisiä mäntyjä, jotka ovat joutuneet talvisyönnin, eli hakomisen, kohteeksi. Metsätaloudellista haittaa ei hakomisestakaan yleensä synny, sillä hakomismännyt ovat usein jo ennestään kitukasvuisia ja puu toipuu neulasmäärän vähenemisestä. Metsoa tavataan koko maassa.

Metsojen ja teerien ruokailu männyntaimikoissa saattaa aiheuttaa paikallisesti merkittäviä tuhoja. Esim. talvena 1979-1980 teeret aiheuttivat Oulussa ja Alastarossa kaksivuotiaissa männyntaimikoissa tuhot, joiden arvo kohosi 0.5 miljoonaan markkaan. Metsojen ja teerien vanhemmissa puissa aiheuttamat tuhot ovat taloudellisesti lähes merkityksettömiä. Tuhot ovat yleisempiä Pohjois-Suomessa, jossa vahva lumipeite estää muun ravinnon saannin. Taimitarhoilla tuhoilla ei ole ollut taloudellista merkitystä.

Taneli:  ….”Viime vuosi jäi kai historiaan ennätys pienellä lupamäärällään.”

Edellä kertomasi on luonnollisesti seurausta siitä , että edellisinä vuosina on tehty alueella ennätyksellisen vähän hirvihavaintoja . Lintujen aiheuttamat tuhot ovat siis todennäkoisempi vaihtoehto .

Mitenkähän on?  Ketkä tässä keskustelussa ovat ”uskovia”?  Ainakaan minun kaaliini ei mene, että tuossa Kurjen esimerkissä hirvet voisivat olla ainakaan pääsyyllisiä.   Tanelikaan ei tunnu aina ymmärtävän sanomaani.  Tuolla edellä kerroin, että hirvenjälkiä näkyy myös kuusen taimien joukosssa.  Sillä tarkoitin, ettei hirviä välttämättä houkuttele aukkoon mitkään taimet vaan muu syötävä.   Jos joku taimi vahingoituu, se on luultavimmin seurausta siitä, että se sattui olemaan hirven muunm ruoan lähellä.

Minunkin  kuusentaimikossa oli aikoinaan runsaasti hirven jälkiä . Syynä siihen oli runsas pihlajan ja koivun vesakko . Taimikonhoidon jälkeen havinnot vähenivät , mutta kantovesojen tultua sopivasti ”hollille” hirvet palasiavt alueelle . Kiitos siitä ! Ei tarvinnut mennä enää raivurin kanssa hommiin . Hirvet pitivät kantoversot kurissa ja nyt paikalla on tukeva kuusikko . Ylimääräistä lehtipuukasvosta ei ole lainkaan . Mekaanisen ja ”biologisen” vesakontorjunnan yhdistelmä toimi hienosti .

Kuvia ko kuviosta :  käyttäjän kuvat/sp/sivu 14 ”Väijytorni” ja ”hirven syömä koivukuvio”,   Palstat sijaitsevat vierekkäin ja ovat samanikäisiä.