Keskustelut Metsänhoito Hirvet taas keväällisten männyntaimien kimpussa!

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 313)
  • Hirvet taas keväällisten männyntaimien kimpussa!

    Ilmeisesti joudun keväälä täydentämään, tämän kevään männyn istutusta. Valtion karja on taas käynyt jo kesällä syömässä.

    Elokuun alussa löytyi jo syötyjä taimia, mutta niissä oli yleensä ensi vuoden silmut kuitenkin jossain haarassa. Tosin pensastuminen on jo siis saanut alkunsa. Täysin kuolleita tai irronneita taimia ei juurikaan ollut.

    Nyt näyttää pahemmalta. kiimariemuissaan on temmelletty melkoisesti taimia irtikin. Syötyjä reilusti lisää, jos niissä on jotain vihreää, niin ei ainakaan ensivuoden silmuja.

    ei nyt sitten kannata antaa neuvoja että ilmoita tuhosta. Se systeemi on minun osalta läpi käyty ja turhaksi todettu.

    Ainoa keino kai on ruveta palkkaamaan salakaatajia. Toki virallisia lupiakin on taas hiukan enemmän kuin viime syksynä. Viime vuosi jäi kai historiaan ennätys pienellä lupamäärällään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • Tolopainen

    Tulien pidon ajaksi metsästystä ei tietenkään keskeytetä, koirat on metsässä koko ajan jos hirviä alueelta löytyy, kaikki eivät ole tulilla yhtä aikaa. Jos tulia ei pidetä on todennäköistä, että mitään ei ole saatu, koska yleensä kaadon jälkeen tehdään tulet ainakin meillä päin. Ja puut tuodaan mukana, ei niitä toisten pinoista kerätä, turha pelätä.

    Korpituvan Taneli

    Minä luulen että se tulistelu on siirtynyt sinne lahtivajan nurkalle.

    Ei nyt ole kasoja siellä tien vieressä, mutta joskun kun oli,  niin luvallani ottivat.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Laidunnus ei ole juuri lisännyt eroosiota

    ”Enontekiön ja Norjan Koutakeinon jäkäläkankaiden välillä onkin huomattava ero, mutta porotiheyksissä (2,5–3,5 poroa neliökilometrillä rajan molemmilla puolilla) eroa ei ole. Tätä tasoa ovat myös Kanadan mannertundran peurakannat ja luonnonvaraisten hirvieläinten tiheydet siellä, missä susia on runsaasti.”

    Helsingin Sanomat Mielipide 29.9.2016 Allekirjoittajina 6 arktisen alueen tutkijaa.

    Väite kuuluu siis, että vaikka susia olisi runsaasti, hirvieläimiä saattaisi silti olla noin 30 eläintä per 1000 hehtaaria, kuten nyt siis jo on poroja ja lounaisimmassa Suomessa kaikkein tiheimmillä alueilla hirvieläimiä kaikki lajit yhteen laskien. Tällaiset tiheydet ovat kestämättömiä, eli  kantojen alentaminen täytyy tehdä muin keinoin kuin suden avulla. Suurin ongelma on pohjoisessa laidunkierron puuttuminen (talvilaitumet kuluvat liikaa) ja etelässä hirvieläinten pakkautuminen pienelle alueelle lounaiseen Suomeen.

    Jätkä

    Jeessi:”-Kadehdittavan hyvää asennetta Tanelin nurkilla metsästävillä. Meillä näkyi nuotio palavan pari päivää ja siinä se taisikin viikonloppu vierähtää sujuvasti, tulilla.”

    -Meillä on ”Laavut”, mutta niitä käytetään lähinnä aloitus – ja lopetushetkillä. Passiketjujen paikat ovat aina samat, ne on merkitty numeropaaluin myös maastoon. tulipaikat ovat aina samat, niissä on myös jo aikaisemmin tuodut klapivarastot, joissa ylivuotiset klapit ja sytykkeetkin.

    Kaikilla on kartat, joihin on merkitty tussilla vakio ajot. Lähes kaikki tietävät muutamaa uppo-outoa lukuunottamatta, missä ollaan ja minne mennään.

    Alussa metsästetään vain joitakin lajeja, esim Vasoja. nyt kun lumi on tullut, on jäljet helposti havaittavissa ja hirvet piiritetään aika helposti.

    Minäkin olen sopinut, että maillani saa hirvestää – ei muita elukoita.

    Timppa

    Meillä on laavu, johon aamulla kokoonnutaan ja jossa syödään lounas.  Ensiksi tullut sytyttää nuotion.

    Passipaikkoina on suuri osa kertopuusta tehtyjä matalahkoja torneja.  Aika hyvin ne on sijoitettu, sillä kaadoista suurin osa on juuri torneista.  Kaiteelta saa hyvän tuen aseelle.  Muutkin passipaikat on merkitty maastoon ja numeroitu.  Passipaikoilta perataan häiritsevä pusikko pois.

    Meillähän on niin vaikeakulkuiset maastot, ettei mitään konevoimalla toimivaa voi käyttää saaliin noutoon, joten aikuiset hirvet ammutaan teille tai niiden lähimaastoon.  Vasoja koiramiehet kylläkin saavat ampua kauemmas.  Joskus tietysti se aikuinenkin kaatuu kauemmas.  Joskus tuodaan vetäen joskus palasina.

    Visakallo

    Jutun loppupuolella maininta hirvitihentymien metsästyksen sallimisesta vielä tammikuulla kuulostaa järkevältä.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.211767

    suorittava porras

    Voi olla vielä vähemmän vaikutusta , kun syksyn peltohirvijahdilla  lämpöisemmissä olosuhteissa . Talvimetsästystä kokeiltiin 1970-luvun alussa,  mutta hanke haudattiin vähin äänin . Tulokset eivät vastanneet odotuksia .

    MJO

    1970 luvun alussa hirvikanta oli n. 10000. Mitkähän olivat tutkimuksen tarkoitus ja odotukset?

    Korpituvan Taneli

    Kyllä 70-luvun alussa oli jo täällä läntisessä Suomessa selkeä hirviongelma, jopa 60-luvun puolella. Taisi olla aika paikallista kuitenkin.

    Tuohon metsästysaikojen rukkaukseen vielä, muutama erillinen kommentti:

    Kunhan nyt palautettais tuo jahdin alku että meren rannikollakin saatais ampua hirviä.

    Nykyisten lupien ampumiseen ei kai mitään tammi-jahtia tarvita.

    Kyllähän selkeitten tihentymien harventamiseen pitäisi olla aina mahdollisuus. Esim. tienvarsiin aattuneet hirvet vois päästää päiviltä jo silloin kun niiden kyljissä ei vielä ole ruhjeita, eikä ihmisverta tiellä.

    Kaikenkaikkiaan: Niin selkeän vahinkoeläimen kuin hirven ampuminen pitäisi olla aina tavattaessa mahdollista.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    MJO

    Samaa mieltä tanelin kanssa, ettei nykyisiin lupiin tarvita talvijahteja ja vahinkoelänten vähentäminen pitäisi olla jokamiesoikeus.

    Talvijahdissa voisi kyllä joillakin alueilla lahdata 20 elukan tokkia samaan läjään.

Esillä 10 vastausta, 291 - 300 (kaikkiaan 313)