Kerros suorittava mitä muuta merkittävää rhy on hallinnut metsästyspuolella kuin hirvijahtia? Koulutus on asia erikseen. Toiminnanohjaajapalvelut on käsittääkseni tähänkin asti voitu ostaa ulkoa. Eihän sihteerin tarvitse olla hallituksen jäsen. tuskin edes yhdistyksen. Voimpa olla väärässä.

Osoitteessa ”riistahavainnot.fi/kartat ja raportit /hirviraportit alueittain” on mahdollista seurata metsästystilanteen kehitystä reaaliaikaisena ja verrata saman ajankohdan tietoja keskenään aina 1980-luvulle saakka .

Hirven paisti maksaa kaupassa 30 €/kg ja jauheliha 18 €/kg, mutta ”hankinta – ja jalostuskulut” on melko isot, joten hirviluvat saisi hyvinkin olla ilmaisia.

Voisiko mittavat ja pitkäkestoiset  liikenne- ja metsävahingot sekä yleistyvä näivetystauti lopulta johtaa siihen, että jonakin päivänä villisian rinnalla onkin myös toinen IL:n jutussa mainittu eläin?

Valtiovalta vetoaa voimakkaasti suomalaisiin hirviseurueisiin, jotta metsästäjät lahtaisivat passiketjuissa tavatut villisiat.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo, että villisian kohdalla on ”lännen laki – ammutaan tavattaessa”. Hänen mukaan tappamiseen käyvät melkein kaikki keinot paitsi konetuliaseet.

Ministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio toivoo hirvijahtien metsästyksenjohtajien ohjeistavan hirviporukkansa metsästäjiä kaatamaan passiketjuun tulevat villisiat.

Ministeri ja kansliapäällikkö puhuivat toimittajille Vantaalla maanantai-iltana. Kumpikin on yrittänyt hoitaa oman osansa lahtitalkoista. Kansliapäällikkö Husu-Kallio on kaatanut jo yhden sian.

Valtio on poistanut lähes kaikki mahdolliset rajoitukset villisian metsästykseltä. Suomi kumosi villisian yleisen rauhoitusajan viime vuonna. Uusimpana aseena hallitus on tänä syksynä sallinut villisian pyytämisen elävänä aitauksiin.

Aitauspyynnillä tavoitellaan kokonaisen villisikalauman, käytännössä emakon ja pahnueen kiinni ottamista ja päiviltä päästämistä.

Itärajan yli tulevat villisiat ovat merkittävä afrikkalaisen sikaruton levittäjäriski. Virustauti on erittäin vaarallinen kesysialle eli suomalaisille sianlihan tuotantotiloille.

Jos sikaruttoa tavattaisiin Suomesta, se olisi valtava takaisku maatalouden vientiponnisteluille. Hallitus ja koko elinkeino panostavat tavattomasti viennin lisäämiseen lihantuotannon kannattavuuden parantamiseksi

Suomen metsissä ja pelloilla elelee tällä hetkellä ehkä noin 4 000 villisikaa. Kanta on nopeasti kasvamassa leutojen talvienkin vuoksi.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan jo yksittäinen tautitapaus vaikuttaisin sianlihan vientiin, sillä monet Euroopan unionin ulkopuoliset ostajamaat haluavat, että tuontimaassa ei ole ollenkaan sikaruttoa.

Yhden afrikkalaisen sikaruttotapauksen aiheuttama tappio on ministeriön mukaan jopa 38 miljoonaa euroa.