Niin mitä se yrittäjän vastuu on sitten näissä metsäasioissa ? Minusta yrittäjän vastuu on osallistua omalta osaltaan omaisuutensa valvontaan. Antaa tehtävälle työlle mahdollisuuden varsinkin jos tehtävän suorittaa jokin muu kuin metsänomistaja. Antaa arvostus (ei tarkoita mielistelyä) niille jotka sitä työtä tekevät ja hyväksyä se panostus jonka eteen työtä tehdään. Antaa työlle mahdollisuus suoriutua. Yksi keino on myös osallistua päätöksentekoon jossa päätetään minun omaisuuteeni vaikutaviin asioihin. Nyt kun jokaista sinne ei voi valita niin kannattaa sen verran yhdistyä että voidaan valita sopiva ehdokas edustamaan metsänomistajia. Meillä täällä kirjoittelee yksi naispuolinen henkilö joka omaa sellaiset kyvyt että hän olisi ehdottomasti erinomainen ehdokas metsänomistajien edustajaksi mihinkä tahansa organisaatioon jossa metsänomistajien asioista päätetään.

Tällaisia vastaavia ehdokkaita tulee etsiä ja esittää toimihenkilöiksi organisaatioihin. Meillä on metsäomistajien oma organisaatio mhy ja mtk. Löytyiskö sinne tarpeeksi nohevaa edustajaa ajamaan asioita vaikka näissä metsästyskysymyksissä, jos nyt ne eivät asiota hoideta mieleisellä tavalla. Onko meillä tiedossa kaikki ne tosiseikat jotka vaikuttavat meidän mielipiteeseen ja metsään liittyviin päätöksiin ?

Se että pelkästään huudellaan vakuutusten perään ei ole ratkaisu mihinkään kun kuitenkin kaikki korvaukset maksaa vakuutusten ottajat omasta pussistaan. Ratkaisut löytyvät tehokkaasta lobbauksesta, asioihin perehtymisestä ja sitoutumisesta. Yrittäjävastuusta. Nykyisen kaltainen ”räksytys” ja uhkaaminen ei vie asiaa eteenpäin missään mielessä millään tasolla.

Kerro salonpoika koko totuus. Mikä oli koko alueen lupatilanne ?  Mikä oli alueen arvioitu hirvikanta ? Mikä oli edellisen vuoden kaatoprosentti, hirviennuste ja jne ? Oliko haettu lupamäärä realistinen hirvimäärään nähden ?  Nämä kaikki vaikuttavat alueen hirvilupien määrään. Me saimme kaksi lupaa lisää. Naapuriseura lähes kymmenen. Miksi me vain saimme kaksi ? Lyhestä toteamuksesta saa helposti väärän kuvan.  Hyvä esimerkki siitä miten lyhyestä kirjoituksesta ilman lisätietoja antaa aika nurinkurisen kuvan.

Kyllä metsänomistajajärjestöt jo nytkin vaikuttavat, muun muassa ns. sidosryhmäkokouksissa joissa – kuten tiedetään – lausutaan toiveita riistaneuvostoille. Toivotaan, että lupapolitiikan suhteen kehitys olisi nyt menossa parempaan suuntaan ja hirvieläinkannat todella lähtisivät laskuun kautta koko Suomen, mutta erityisesti Lounais-Suomessa!

Arto. Ei hirviä saa ampua yhtään enempää, vaikka jokainen metsänomistaja metsästäisi. Ongelma ei pyynnin vaikeus vaan lupien vähyys

Epävarmuustekijät hirvikannan koon arvioinnin suhteen näyttävät realisoituvan .Riistahavainnot.fi-aineiston perusteella tilanne näyttää varsin haastavalta .

Otetaan lähtökohdaksi vuoden 2011 tilanne metsästyskauden alusta lokakuun alkuun mennessä .

Saalista oli kertynyt vuonna 2011  0,69 eläintä metsästyspäivää kohden. Vuonna 2012  luku oli 0,54 , vuonna 2016  0.59 jatänä vuonna vain 0,36!

Havaintoja vastaavilta vuosilta on kertynyt seuraavasti:

Vuonna 2011 oli nähty keskim.  2,8 yksilöä metsästyspäivää kohden, 2112 luku oli 3 . Vuonna 2016 havaintoja oli enää 2,1 / metsästyspäivä ja tämän vuoden lukema on vain 1,37 nähtyä hirveä metsästyspäivää kohden.

Tässä siis tilanteet jahtikauden alusta neljältä eri vuodelta. Ainakin näiden tulosten perusteella hirvikannan räjähdys on jäämässä torsoksi ellei ajatella hirvikannan räjähtävän olemattomiin .