Keskustelut Metsänhoito Hirvet taas keväällisten männyntaimien kimpussa!

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 313)
  • Hirvet taas keväällisten männyntaimien kimpussa!

    Ilmeisesti joudun keväälä täydentämään, tämän kevään männyn istutusta. Valtion karja on taas käynyt jo kesällä syömässä.

    Elokuun alussa löytyi jo syötyjä taimia, mutta niissä oli yleensä ensi vuoden silmut kuitenkin jossain haarassa. Tosin pensastuminen on jo siis saanut alkunsa. Täysin kuolleita tai irronneita taimia ei juurikaan ollut.

    Nyt näyttää pahemmalta. kiimariemuissaan on temmelletty melkoisesti taimia irtikin. Syötyjä reilusti lisää, jos niissä on jotain vihreää, niin ei ainakaan ensivuoden silmuja.

    ei nyt sitten kannata antaa neuvoja että ilmoita tuhosta. Se systeemi on minun osalta läpi käyty ja turhaksi todettu.

    Ainoa keino kai on ruveta palkkaamaan salakaatajia. Toki virallisia lupiakin on taas hiukan enemmän kuin viime syksynä. Viime vuosi jäi kai historiaan ennätys pienellä lupamäärällään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

  • jees h-valta

    Osanottoni Taneli, tiedän harmituksen. On sitä joskus uneton yökin tullut kun oikein karvastelee. Nyt laitoin aidan rauduksien ympäri Pohjois-Satakunnan palstalla kun syönnin ensimmäiset oireet alkoivat. Harjavaltaan toin myös muutaman laatikollisen, muistaakseni kuusi laatikkoa rauduksia täydentämään männylle istuttamani mäen alasyrjiä. Ja kuinka luonnollista tuo olisikaan ollut. Nyt on kaikki mitä on sujuvasti löydetty kertaalleen syöty. Männyt ovat vielä säästyneet kovan häirintäni tuloksena. Lähes joka ilta käyn aina kun mahdollista illanhämyissä kierroksen ja metelöin. Alaa kiertää myös nauha-aitaa ja osaksi jopa vanhaa akkupaimenaitaakin. Jonka olen myös edelleen kuosissa pitänyt vaikka en virrallisena enää. Kun on jo viisi paimenaitaa virrallisena Satakunnassa alkaisi olla halu jo himmata. Mutta ei, kun tämä järjettömyys senkun pahenee. Viimevuoden virheellistä hirvikantapolitiikkaa taas saadaan kantturan täydeltä. Toinen kummallisuus oli tällaiseen vuoteen siirtää aloitus myöhemmäksi jahdissa. Että varmasti saadaan tuhot tappiin! En kyllä tajua mikä tämän maan hirvimafian pistää kuriin mutta pian se täytyisi tehdä. Tuo näivetystauti olisi pieni pelastus sentään. Toivon todella että alkaisi levitä hirvikannassa ja nopeasti suomessakin. Tai alkaa todella tuo omankäden oikeutus ottaa uutta harkintaa.

    Gla

    Voiko asialla olla olleet peurat? Hirvien ei luulisi olevan kiinnostuneita noin pienistä taimista.

    Trico näyttää auttavan ainakin minulla. Kesällä syönti on keskittynyt lehtipuihin, jolloin ei karkotetta ole tuoreissa vuosikasvuissa ollut. Viime viikonloppuna ruiskutin kaksi 1,5 kuviota, mutta tavara loppui kesken.

    Millä tuon aineen saisi puhuttua ilmaiseksi, jos kerta Jees on saanut aidatkin ilmaiseksi? 50 €/ha/vuosi on kuitenkin jonkinlainen kustannus, kun useamman vuoden karkotus kestää.

    Oliko uusimmassa lehdessä vai missä, kun joku oli laittanut radion taimikkoon. Patterien vaihtoa se vaatii, mutta jos auttaa, voisi sitäkin kokeilla. Halvimmat radiot maksaa vähemmän kuin purkki Tricoa, jota ei kai koivikkoon edes voi käyttää, kun se syödään kasvukauden aikana.

     

    Korpituvan Taneli

    Kyllä ne on ihan aikuisia hirviä ollu. Tietysti voi olla jollain muulla taas hirven kalossit ollu lainassa. Kerran väittivät vastaavassa tilanteessa olleen metson, eikä auttanut vaikka oli sorkanjälkiä taimen ympärillä. Toki alueella on hirvien lisäksi valkoperseitä ja kauriitakin.

    Kai se trico auttaisi, mutta tuntuu hiukan hullulta ruveta sokemaan tricon kanssa istutuksen yhteydessä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    suorittava porras

    Se , että alueella on hirven jälkiä , ei läheskään aina merkitse sitä , että siellä ruokaillaan . Kesällä hirvi syö lehtipuun varpuja ja talvemmalla enemmän männyn oksia . Eivät  kesällä varmasti kumartele pienien taimien perään , kun sopivaa ravintoa on tarjolla yllinkyllin sopivalla korkeudella. Metsoa ja kaurista männyntaimi saattaa kiinnostaa kesälläkin .

    Kaveri lähetti viime viikolla useamman minuutin mi ttaisen videon , jossa emä ja vasa tekivät ”ennakkoraivausta” kasvatusmetsässä . Molemmat pistivät hanakasti koivun versoja suihinsa , vaikka koira haukkui lähellä kolmatta hirveä .  Taimikko kannattaakin pitää puhtaana lehtipuusta , niin hirvet ruokailevat turvallisesti kasvatusmetsien risukoissa .

    Korpituvan Taneli

    Jaa, Suorittavalle pitäisi varmaankin olla ihan DNA näyte taimessa olevasta hampaan jäljestä. Tokkopa uskoisi sittenkään.

    jos taimikosta löytyy vain hirven jälkiä ja isännän ja emännän saappaan jälkiä niin miten ne muut voivat olla aina syyllisiä syöntiin. Olikohan ne irronneet ja tallautuneetkin sitten jonkun muun tekosia. Olivat vain aina irrallisella hirvensorkalla kuopasseet samaa kohtaa että hirvi sais syyn niskoilleen.

    Tällä istutuksella en ole nyt sitten sattunut näkemään, kun hirvi syö, mutta 2012 istutetulla alueella näin toki parikin kertaa ja emäntä kävi useammin katsomassa ja näki myös. Silloin kun olin itsekkin siinä Suorittavan lapsenuskossa, ettei hirvi syö kesällä mäntyä. Kyllä se syö.

    Suorittava on mainio esimerkki siitä miten jesuiittaopit ovat tänäkin päivänä käytössä. Eli kun tarkoitus pyhittää keinot, niin totuuden voi vääntää vaikka miksi, kunhan vain hirven maine säilyy puhtoisena.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Se taimikon puhtaana pito lehtipuusta. Riittääkö, Suorittava, se että ensin on ennakkoraivattu ja samana kesänä käyty läpi toiseen kertaan, katkaisten kaikki vähintään kymmenen sentin vesat. Hakkuun jälkeisenä kesänä ennen mätästystä raaputettiin tass kaikki yli kymmensenttiset pois. Sitten seuraavana keväänä istutus, mutta sellainen laiminlyönti tehtiin ettei sinä vuonna enää raivattu vesoja.

    Toki emäntä on kertaalleen, v2015, käynyt raivaussahalla läpi sen 2012 istutetun taimikon, mutta onhan se taas pari vuotta siinä rehottanut jo koivua. Ei se toki niitä otollisimpia koivun alustoja ole, mutta onhan se nyt ennenkuulumatonta huolimattomuutta, että peräti kolmen vuoden perkausvälejä pidetään.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    En tiedä omissani vaikka koivut olisivat peurojenkin huulien läpi vedettyjä mutta tuo suorittavan käsitys ettei hirvi niitä pieniä taimia hamua on aivan huuhaata. Kyllä menee eikä esim. rauduksen taimi enää kovin pieni ole vaan lähes metrin mittainen tässä ajankohdassa. Nyt niitä on vasta viimeviikkoina sieltä urakoitu suihin. Mutta se että ne olisivat peuroja ei ole mikään puolustus hirvieläinkantoja säätelevälle väelle. Kyllä ne peuratkin kuuluisi pitää jossain kannan järjellisessä tasossa. Eikä se sitä kyllä Satakunnan missään kolkassa ole. Peura on vielä paljon hankalampi pitää taimikosta pois kun se hyppää kevyesti riista-aidankin yli. Itse olen jopa ajanutkin joskus ja kyllä komea on loikka tosiaan. Peuraongelma on juuri näillä kevään istutetuilla pahin mahdollinen. Ne kyllä näyttää koluavan ja tarkkaan.

    Timppa

    Täytyy inttää Tanelia vastaan.  Olen nähnyt usein uusilla kuusenistutusalueillakin hirven jälkiä.  Ovat kait syöneet sieltä heinää tai varpuja.  Ei kuitenkaan kuusia.  Samoin luulisin hirvien käyttäytyvän männynistutusalueillakin.  Eivät niitä muutama vähäinen männyntaimi luulisi kiinnostavan.   Varmaankin heinää syödessä saattaa tulla oheisvahinkoja.  Miten on metsämyyrä?  Sehän mielellään syö tuoreita havupuun silmuja.  Onko kanta kasvanut?  Ensi keväänä tulee kuluneeksi 9 vuotta viimeistä suuresta tuhosta.  Tuleeko nyt taas joku tuhohuippu?  Olen nähnyt pari pöllöä aukoissa.  Enteileekö tämä myös myyräkannan nousua?

    A.Jalkanen

    Taneli, laita taimikkoosi riistakamera. Jos tuholainen kuuluu hirvieläimiin, reklamoi metsästysoikeuden haltijalle ja alueelliselle riistaneuvostolle. Periaatteessa metso voisi olla myös silmujen syöjä, mutta käytännössä ei, on sen verran harvinainen. Luken myyrätiedote kesäkuulta:

    ”Itä- ja Etelä Suomessa myyräkannat ovat romahtaneet talven aikana. Pohjois-Suomessa kannat ovat alhaiset. Länsi- Suomessa myyräkannat ovat melko alhaiset, mutta runsastumassa huippuun ensi vuonna. Keski-Suomessa myyriä on paikoin runsaasti ja huippu ajoittuu loppuvuoteen 2017.”

    Kartta (linkki alla) kertoo, että läntisessä Etelä-Suomessa kanta on vielä alhainen mutta runsastumassa. Paikallisia eroja toki on. Varmimman kuvan oman taimikon tilanteesta saisi omavalvonnalla: laittamalla sinne muutama hiirenloukku porkkanalla tai ruisleivällä varustettuna. Voi laittaa vaikka 4 ryhmää eri puolille taimikkoa, kukin ryhmä noin 15×15 m (neliöön, ympyrään tai ketjuun – muodolla ei liene suurta merkitystä) kertaa 10 loukkua, yhteensä 40 loukkua. Kahden yön jälkeen loukut kerätään pois ja lasketaan montako myyrää tuli loukkuvuorokautta kohti. Jos tulee yksittäisiä, ei pitäisi tulla tuhoja, mutta jos tulee kymmeniä, sitten voi tuhoja tulla.

    https://www.luke.fi/uutiset/myyrakannat-alhaiset-valtaosassa-maata/

    Korpituvan Taneli

    On se somaa ettei selviä näköhavaintojakaan uskota!

    Aivan turha verrata kuusen taimikkoa ja männyntaimikkoa. Kai Timppa sen verran on jyvällä asioista että kuusta nimenomaan tyrkytetään männynkin maille siksi ettei se kelpaa niin hyvin hirville. Toki kelpaa sekin, mutta pitää olla vähän isompi hirvikanta sitten. Tämä acrameen, myyrä yms suojia myyvä, kauppias sanoi että kuusentaimetkin alkavat kelvata hirville kun on tiheys noin 6 hirveä per 1000ha.

    Kyllä se on ihan sama millä verukkeella hirvi tulee taimikkoon, kun se kerran syö ja polkee taimia, niin sitten se syö ja polkee. Meneekö jakeluun?

    Myönnettävä on että syönti tapahtuu ilmeisesti ohikulkumatkalla, koska se ei koskaan leviä koko taimikkoon, vaan on raitoina läpi taimikon. Mutta kun ne polutkin tuntuvat vaihtelevan kuitenkin aika paljon, niin jälkeä syntyy. Nyt oli nuo kiimahyppelykset sitten vielä lisänä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 313)