Keskustelut Metsänomistus Hirvet syövät nyt kuusiakin

  • Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Niko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 118)
  • Hirvet syövät nyt kuusiakin

    Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta laskee, että kuusituhoja on noin kymmenesosa kaikista vahingoista. Tyypillisin tuho on ylimmän latvakasvaimen syönti.

    ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta liian karuille kasvupaikoille. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hirvet syövät karujen kasvupaikkojen kuusikot tai ainakin vaurioittavat niitä”, Remes sanoo.

    METSÄLEHTI

    Toivottavasti on viimeinen kerta Remekseltä kun laskettelee suustaan noin pahoja sammakoita.
    Metsänomistajienko vika se nyt onkin, jos hirvien takia on pitänyt karummillekin maille kuusia istuttaa?!!

  • vänkäri

    Itse asiassa nämä virheelliset kanta-arviot olivat jo 70-luvulla syy siihen, miksi ainakin näillä kulmilla hirvikanta sai kasvaa rajusti ja on siitä lähtien pysynyt korkealla. Epäilemättä syytä on myöskin taimikonhoitotyylissä tai tyylittömyydessä sekä koko nykyisessä metsien käsittelyssä, jatkuvaa kasvatusta nyt mitenkään kehumatta. Lisäksi meillä on mukana paikallinen tekijä eli turvesuot. Vanhojen hirvenmetsästäjien mukaan taimikkotuhot alkoivat 70-luvun alkupuolella välittömästi turvesoiden avaamisen jälkeen. Hirviltä katosivat talvehtimisalueet. Voi hyvin pitää paikkansakin, silloisilla luonnontilaisilla soilla näkyi lentolaskennoissa neljäkymmentä vuotta sitten yli kolmenkymmenen hirven parvia.

    Mikä tässä hirvikannan säätelyssä eniten huolestuttaa on se, ketkä hoitavat metsästyksen tulevaisuudessa? Nyt jo on pieniä seuroja, jotka jättävät metsästyksen kokonaan väliin. Tiedän tällaisia seuroja parikin tästä itään päin. Toivottavasti ei lopulta mennä siihen pisteeseen kuin edellisen hirvipiikin aikana, jolloin yhdeksän hengen seurueella oli 27 kaatolupaa ja lihaa pakkasessa 250 kiloa. Eikö kannattaisi tiputtaa hirvikanta lähivuosina suosiolla sille tasolle, missä se pystyttäisiin myös pitämään vähenevällä porukalla. Tiedän kokemuksesta ettei tolkuttomien hirvimäärien pohjalta tapahtuva hirvenmetsästys ole enää todellakaan mitään harrastusta eikä ainakaan mukavaa.

    Edellisen viestin pohjalta pitää lisätä, että metsästyksen väliin jättäneet seurat ovat kyllä kaatolupansa saaneet. Väki on vain jo niin ikääntynyttä ettei metsästys enää kunnolla onnistu.

    suorittava porras

    Kuten tuossa ”vänkäri” edellä totesi , asekunto alkaa joidenkin seurojen kohdalla olla heikko ja tulokset laihoja . Olisi kenties viisaampaa keskittyä kyseisen ongelman hoitamiseen paikallistasolla virkamiesten ja hallinnon parjaamisen sijaan . Hirviongelmien syyt saattavat löytyä ihan omalta kylältä tai sieltä , missä metsäpalsta sijaitsee .

    Gla

    Hikoileva torso: ”Suorittava porras raapii osin oikeaa pintaa. Nuolukivillä voi olla merkitystä kuusen kuoren syöntiin. Tarvittaisiin vain näytöksi tutkimus (kuuleeko Luke!).”

    Sipilän sanoin: Nyt ei tarvita enää tutkimuksia tai selvityksiä. Nyt tarvitaan toimintaa. Tässä tapauksessa hirvikannan leikkausta.

    Suorittava jaksaa vuodesta toiseen selitellä hirvituhoja hoitamattomuudella. Toki hoitamattomuus lisää riskiä ja Suomessa on paljon rästikohteita. Tämän taakse ei pidä silti vastuutaan paeta, koska hirvikanta on iso ongelma aktiivisille metsätaloudeharjoittajille. Vai kuuluuko Matti Kärkkäinen tai Veli-Jussi Jalkanen näihin passiivisiin vesakoita kasvatteleviin toimijoihin?

    Metsuri-motokuski puolestaan rakensi taas binäärimaailmaa, jossa nykyisen hirvikannan vaihtoehtona on sukupuutto. Ainakin minulle ja omille lapsilleni on opetettu jo päiväkodissa numerot ja siksi tiedämme, että nollan ja kolmosen välissä on ääretön määrä vaihtoehtoja. Tiedä sitten, onko aikaisempina vuosikymeninä opetuksen taso ollut heikompi, kun kannan alentaminen pitää joka ikinen kerta kuitata sukupuuttoon ampumisella.

    Gla

    A. Jalkanen: ”Kokemuksen mukaan taimikko kannattaa pitää puhtaana vesakosta, mutta mikäli kyseessä on talvilaidun, tästäkään konstista ei ole apua vaan tarvitaan torjuntaan Tricoa.”

    Metsälehden uutinen 14.10.2016: ”Laaja kansainvälinen tutkimus kannustaa suosimaan sekametsiä metsien hoidossa. Sen mukaan sekametsät ovat tehokas ja taloudellinen tapa ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.”

    Metsalehti/Metsauutiset
    /2016/10/Kansainvalinen-
    tutkimus-Suosikaa-sekametsia/

    Koska hirvituhoja neuvitaan ja myös pyritään estämään puhtaaksi perkaamisella, tätä monokulttuurin aiheuttamaa ympäristöongelmaa pitäisi korostaa hirvikeskustelun yhteydessä.

    Gla

    Vaikuttamisen kanavista vielä, joista suorittava keskustelussa aiemmin mainitsi. Täällä liikenneturvallisuuden sekä maa- ja metsätalouden edustajat olivat mukana hirvikannan tasoa käsiteltäessä, mutta heidän näkemys ei päätökseen vaikuttanut. Kyse oli konkreettisesta esimerkistä, jossa riistahallinto toteuttaa lain kirjainta. Sidosryhmät on kuultu, mutta päätös tehdään metsästyksen ehdoilla.

    Petojen ruokkimisesta huolta kantavien tuskin huolissaan kannattaa olla. Meillä on hirvien lisäksi peuroja taatusti riittävästi ruokkimaan nykyistä suurempiakin petolaumoja. Kun susista ja niiden aiheuttamista vahingoista ollaan huolissaan, pitäisi hirvieläinkantaa pudottaa rajusti. Eiköhän susikannan kasvukin siitä taittuisi. Onhan suorittavakin todennut hirvikannan kasvun syyksi nykyisen kaltaisen metsätalouden tarjoamat ruokamaat hirville. Toki taimikot ja pusikot ovat mahdollistaneet hirvikannan kasvun, mutta lain mukaan kantaa hallitaan metsästämällä, joten taimikoiden määrä ei ole syy hirvikannan kasvuun. Susien määrän yhteyttä riistapolitiikkaan voi kyllä pohtia enemmänkin.

    Visakallo

    Hirvien suojelijoille pätee oikein hyvin vanha neuvo:
    Jos mikään selitys ei tunnu enää tehoavan, voi kokeilla totuutta.

    rööri roope

    Kyllä täällä idässä hirvet on kalunneet kuusia ennenkin ja tulevat kaluamaan.Mitä vähemmän kantturoita on sitä pienemmät tuhot.

    Parhain keino vähentää kantaa on luoti apuna sudet.

    Ihmetyttää tuo Tanelin susipelko onko ne sinulle tuhoa aiheuttaneet vai muutenko pelkäät niitä.

    Minulla on naapuri joka on pohjanmaalta ja vihaa susia.Kerran kysyin häneltä mitä vahinkoa ne on aiheuttaneet.Vastaus vähentäneet hirvikantaa.Löylyä tuli lisää kun jokun aika sitten sudet tappoi hirven 100:n metrin päähän asunnoistamme.Kuitenkin koirat jäi alueelta rauhaan.Meitä ihmisiä se ei syö kun lihamme on paskan makuista pedoillekkin.

    Kantani on hirvet ammuttava lähes sukupuuttoon ja sudet tapettava asutusten läheltä kaikki.
    Hirvet siksi että aiheuttavat surua ihmisille ja sudet asumusten laheltä koska aiheuttavat pelkoa ihmisille ja kotieläimiä joskus lahtaavat.

    jees h-valta

    Kyllä tuosta voi olla röörin kaas täsmälleen samaa mieltä. Vaikka hiukan ”pitkin hampain” tuon susien ampumisen asutuksesta. Kun se jolkottelee joskus aivan läpikulkuakin ja ei niitä nyt niin paljon ole.

    MJO

    Ei Jesse ehkä Harjavallassa ole susia niin paljoa, mutta Kainuussa niitä on varmasti ihan haitaksi.

    Gla

    Määrän suhteuttaminen on hiukan hankalaa, kun susien merkitys on täysin erilainen kuin hirvien. Susiin liittyy suurpetostatuksen takia paljon sellaista pelkoa, mitä hirviin ei liity. Teillämme ajetaan vuosittain n. 1500 hirvikolaria, joissa loukkaantuu sata ja kuolee muutama ihminen. Koska liikenneturvallisuudesta puhuttaessa käsitellään pääsääntöisesti vain kuolemia ja koska siinä tilastot osoittavat vuositasolla n. 0-5 uhria, ei tämä aiheuta suuria tunteita 300 liikenteessä kuoleen joukossa. Sudet aiheuttaa ihmiselle vain omaisuusvahinkoja, mutta kun koira tai lammas joutuu uhriksi, johan löytyy halua susien jahtaamiseen.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 118)