› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvet syövät nyt kuusiakin

  • Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Niko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 6 7 8 … 10 11 12

  • Hirvet syövät nyt kuusiakin

    Lähetetty: 18.10.2016, 18:25

    Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta laskee, että kuusituhoja on noin kymmenesosa kaikista vahingoista. Tyypillisin tuho on ylimmän latvakasvaimen syönti.

    ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta liian karuille kasvupaikoille. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hirvet syövät karujen kasvupaikkojen kuusikot tai ainakin vaurioittavat niitä”, Remes sanoo.

    METSÄLEHTI

    Toivottavasti on viimeinen kerta Remekseltä kun laskettelee suustaan noin pahoja sammakoita.
    Metsänomistajienko vika se nyt onkin, jos hirvien takia on pitänyt karummillekin maille kuusia istuttaa?!!

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • hikoileva torso 20.10.2016, 18:12

    Minä, joka pistäydyn sähköisen median äärellä ehkä kerran viikossa, en ehdi lukea kaikkea mitä on kirjoitettu. Siispä tartun otsikkoon ”Hirvet syövät nyt kuusiakin”. Tuossa sana ”ny”t viitannee viimeksi kuluneeseen 50 vuoden ajanjaksoon. 1970- luvulta alkaen on holtittomasti paisutettu hirvikanta pakotettu nälkäänsä syömään muutakin kuin mieluisinta ravintoaan.

    Hirven sukupolvikierto on isoksi eläimeksi nopea, 2.4 vuotta, joten mainittuna ajanjaksona on hirvi ehtinyt ”jalostua” parinkymmenen sukupolven ajan. Tutkimuksia aiheesta ei ole tehty – kukapa niitä olisi rahoittanut- mutta väitän, että kuusta ravintonaan menestyksekkäästi käyttävien hirviyksilöiden osuus populaatiosta on kasvanut. Ja tulee kasvamaan.

    Toisin kuin männyn, koivun ja haavan kohdalla, joilla hirven syöntijälki tärvelee vain syönnin yläkohtaa alemman osuuden rungosta mikäli puu jää henkiin, kaluttu kuusi pilaantu koko käyttöosaltaan. Laho etenee puolen metrin vuosinopeudella myös ylöspäin.

    jees h-valta 20.10.2016, 18:48

    Hikoileva torso karun oikeassa. Ja sellupuu kelpaa jopa hiukan lahovikaisenakin mutta kuusi on kyllä kaput koska se lahokasa on sitä kympin motilta tavaraa ja sillä ei noin hidaskasvuista puuta kyllä kannattaisi kasvattaa ollenkaan. Kyllä kuusi on laskettava erityissuojeltavaksi koska kasvu tukkipuuksi on todella pitkässä juoksussa jopa yli sukupolven. Ei siis siedä yhtään näin rankkaa hirvikantaa koko kasvuikänään. Siten voisi todella olettaa että valtakunnassa huoli tilanteen vaikeudesta saisi päättäjiin liikettä.
    Siihen kuuseen on kuitenkin nojattu liiankin rankasti juuri sen samaisen hirven takia. Raamit murtuu ja koko ison kuvan metsäsektori luhistuu vain pahaisen kantturan takiako?

    Planter 20.10.2016, 19:12

    Kyllä kiukuttaa, kun viisastellaan, että metsänomistjat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusia liian karuille paikoille.
    ”Virheitä” tehdään, KUN EI OLE VAIHTOEHTOA. Kaikki istutetut männyt syötiin, hermot eivät enää kestä männyn istutusta.
    Lehtipuut olen raivannut pois kolmeen kertaan mäntytaimikosta, ei auta. Metsästysvuokrasopimus on tehty, passipaikat raivattu ja raportoitu missä hirvet liikkuvat.
    Jos Tricoa käyttää, niin sitä pitäisi käytännössä ruiskuttaa kymmenen vuoden ajan, joka syksy. Jotenkin tuntuu kohtuuttomalta, jos joutuu joka syksy ruiskuttamaan kymmenen hehtaaria taimikkoa. Siihen täytyy löytyä juuri oikea ajankohta ja repullinen ylimääräistä rahaa.

    Olen luovuttanut, hirvet voittivat.

    hikoileva torso 20.10.2016, 19:24

    Muuten oikein Planter, mutta eivät hirvet voittaneet vaikka me hävisimme. Hirvet ovat peliväline, siis niinkuin kiekko jääkiekkopelissä. Herrat voittivat. Herrojen joukkueessa pelaavat mm. Lauri Kontro, Kari Jordan, Kalevi Hemilä ja vilttiketjuunkin riittää ruuhkaksi asti varatoimitusjohtajia ja osastopäälliköitä. Tiedät kyllä kyllä kumman puolella sponsorit ovat

    suorittava porras 20.10.2016, 19:30

    #”Jos hirviä on liikaa, ne syövät silloin nälkäänsä hoidettujakin metsiä. Olen lähes varma, että meillä palstalaisilla on aivan kelvollisesti hoidetut taimikot.
    Valitettavasti olemme kuitenkin kokeneet sellaisia hirvituhoja, joiden syynä ei todellakaan ole hoitamattomuus tai huono metsänhoito.”#

    Ensimmäisen lauseen sisältö pitää paikkansa . Kuusikoiden vahingot tosin voi rajata sarvilla tehtyihin viemällä alueelle nuolukiviä . Hivenravinteiden /kivennäisen puute laittaa hirvet tekemään hyvinkin yllättäviä puulajivalintoja . Kun nuolukivistä saa kivennäispuolen tasapainoon , saa suuri osa puista/taimista olla rauhassa .

    Olen samaa mieltä myös siinä , että palstaiset ovat aktiivisempia hoitamaan metsiään ja taimikoitaan . Yksi systemaattinen virhe on kuitenkin tehty taimikoissa näihin päiviin saakka . Taimikonhoito on tehty liian myöhään , mikä on ollut osaltaan parantamassa hirvien elinolosuhteita . Ruokaa ja suojaa on ollut taimikoissa
    runsainmäärin .
    Väitän , että hirviä on kasvatettu monessa tapaukseesa kemeran voimalla . Tämän rahoitusmuodon väärä ajoitus on johtanut raivausten siirtämiseen optimaalista ajankohtaa huomattavasti myöhäisemmäksi . Työn kokonaiskustannus on näin menetellen kasvanut ja siinä ohessa on tarjottu hirville herkkupöytä vailla
    vertaa . Pommihan siitä syntyi , kun aikanaan virhelisten kantaarvioiden pohjalta metsästystä rajoitettiin ja kantaa pyrittiin kasvattamaan samanaikaisesti , kun voimakkaasti kasvaneet uudistusalapinta-alat jäivät hoitamatta tai hoito viivästyi.

    Muistutan vielä , että tasan 20 vuotta sitten hirvikanta oli pudotettu määrältään hyvin alas . Tarvittiin vain viisi vuotta siitä , kun oltiin ennätyslukemissa .

    hikoileva torso 20.10.2016, 19:49

    Suorittava porras raapii osin oikeaa pintaa. Nuolukivillä voi olla merkitystä kuusen kuoren syöntiin. Tarvittaisiin vain näytöksi tutkimus (kuuleeko Luke!).

    Mutta kun ketjussa puhutaan kuusten hirvivahingoista, puhutaan kuorivaurioista 2. ja 3. kehitysluokan metsistä eli taimikonhoidon ja Kemeran puutteet voidaan unohtaa.

    Ja mitä tarkoitat sillä, että ”tasan 20 sitten hirvikanta oli pudotettu määrältään hyvin alas” ? 20 vuotta sitten talvikanta oli jotain 60 000 eli runsas. Alhaalla kanta kanta on ollut viimeksi 1960 luvulla ja ennen eli alle 10 000.

    Anton Chigurh 20.10.2016, 20:25

    Nyt suolistettu porsas laskettelee ihan päättömiä!

    Tässä kuusensyöntialueella on nuolukiviä tarjolla luokkaa 1/100ha. Eivät ainakaan suolanpuutteen takia jältä noita kuusia. Nuolukivitarjontaa on harjoitettu ainakin 40 vuotta yhtäjaksoisesti ympärivuotisesti.
    Alueella holtitonta sorkkaeläinlaidunnusta harjoittavan metsästysseuran riistakamerakuvissa näkyy olleen kolmisenkymmentä eri hirveä. 2000 hehtaarin alalla.

    Timppa 20.10.2016, 20:36

    Aukkojen koosta. Siinä olen Puuntakusen kanssa samaa mieltä, että pienissä (luokkaa 0,5 ha) aukoissa on suuri hirvituhon riski. Omat kokemukset sitä vastoin näyttäisivät osoittavan, että tuollaisissa keskikokoisissa vaikka 3 ha:n luokkaa olevissa aukoissa taimet ovat saaneet olla rauhassa. Näilläkin palstoilla on välillä kerrottu suurissa aukoissa esiintyneistä suurista tuhoista. Sattumaa vai ei? Tietysti tilanne saattaa olla eri puolilla Suomea erilainen.

    Tapasin kerran erään espoolaisen, joka kävi hirvimetsällä Tervolassa. Hän kertoi, että Simojoen paikkeilta hirviä vaeltaa talveksi esimerkiksi Tervolaan. ( Siellä metsästys on kyllä yleensä tosi miesten hommaa tiheissä nuorissa metsissä.) Olisiko joku vaeltava lauma hakenut ruokaa Keminmaalta, kun vaikkapa Tervolan metsät ovat kasvaneet sellaisiksi, ettei niissä olekaan enää syötävää. Tai onko moottoritie sotkenut hirvien pasmat. Tietysti minuakin keljuttaisi tuollainen vahinko. Itse kyllä pyrin siihen, että taimikko olisi niin tiheä, että aina jää kasvatettavia puita tarpeeksi.

    Kaipaisin kyllä tarkempaa analyysiä niistä kuusituhoista. Ja erityisesti varmuutta siitä, että aiheuttaja on nimenomaan hirvi, ei hirvieläin. Itse olen nimittäin monessa muussakin asiassa huomannut, ettei kaikkea julkaistua kannata uskoa. Harvahan uskoo näitä jatkuvan kasvatuksenkaan oppeja.

    hikoileva torso 20.10.2016, 20:53

    Timpalle: olet ymmärtääkseni metsästäjä ja siten päässyt lähietäisyydeltä näkemään hirvien ja ehkä myös peurojen leukoja hampaineen. Otappa mitta etuhampaiden leveydest/hammasväleistä ja vertaa tulosta puiden kuorivaurioihin. Minä olen tehnyt niin saatanan tarkkaa analyysiä näistä tuhoista 30 vuoden ajan, etten tosiaan usko mihin tahansa kirjoitelmiin.

    suorittava porras 20.10.2016, 21:13

    #”Ja mitä tarkoitat sillä, että ”tasan 20 sitten hirvikanta oli pudotettu määrältään hyvin alas” ?”#

    90-luvun puolivälissä jotkut vetivät johtopäätöksen , että hirvikanta hupenee uhkaavasti . Tämä johti äkkijarrutukseen metsästyksessä ja lupamääriä pudotettiin reilusti . (esim meillä 1/5:aan vuosia vallinneesta tasosta )
    Rajoitukset olivat voimassa viitisen vuotta . 2000 -luvun alussa lupamäärät kasvatettiin yllättäen moninkertaisiksi (meillä X 5- 10).
    Saatiin opetus , joka jäi varmasti mieleen . Hirvi on tehokas lisääntyjä !
    Kaikki mahdolliset tahot oli kaiveltava tuossa tilanteessa ongelmaa hoitamaan .

    Täällä puhutaan kovasti hirvikannan pudottamisesta puoleen .
    Se toki voidaan tehdä , mutta samalla se merkitsee väistämättä kiinnostuksen hiipumista metsästystä kohtaan . Kaikki seurat eivät pääse jahtiin edes joka vuosi . Ei mene montaakaan vuotta , kun hirviä on taas liikaa ja joudutaan tehostamaan metsästystä . Löytyykö tuossa vaiheessa enää osaavia ja innokkaita ko
    hommaan , onkin jo toinen kysymys . Vanhat ja kokeneet ovat luopuneet pysyvästi ja uusien on aloitettava homma täysin alusta . Vaara piilee , että ennen kun homma opitaan uudelleen , hirvitiheys on yhtä suuri tai suurempi , kun esim. Ruotsissa tällä hetkellä .

    Onkin ensiarvoisen tärkeää , että osaavia metsästäjiä on riittävästi , jotta voidaan reagoida hirvikannan muutoksiin . Jos tämä voimavara hukataan tulee eteen tilanne , että on vain opittava elämään hirvien kanssa oli niitä sitten enemmän tai jopa liikaa .

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 6 7 8 … 10 11 12