› Keskustelut › Metsänomistus › Hirvet syövät nyt kuusiakin

  • Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Niko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12

  • Hirvet syövät nyt kuusiakin

    Lähetetty: 18.10.2016, 18:25

    Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta laskee, että kuusituhoja on noin kymmenesosa kaikista vahingoista. Tyypillisin tuho on ylimmän latvakasvaimen syönti.

    ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta liian karuille kasvupaikoille. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hirvet syövät karujen kasvupaikkojen kuusikot tai ainakin vaurioittavat niitä”, Remes sanoo.

    METSÄLEHTI

    Toivottavasti on viimeinen kerta Remekseltä kun laskettelee suustaan noin pahoja sammakoita.
    Metsänomistajienko vika se nyt onkin, jos hirvien takia on pitänyt karummillekin maille kuusia istuttaa?!!

    Tekijä
    Visakallo
    Teema Metsänomistus Metsänomistus
  • tamperelainen 19.10.2016, 23:43

    Kuinkahan monennen kerran suorittava sortuu tuohon,että löytyy huonosti hoidettuja metsiä ja siksi hrvien pitää saada raiskata hyvinkin hoidetut taimikot.
    Taitaa olla yleinen ”hokema” hirviporukoissa.Yritetään perustella hirvimafin toimintaa

    Timppa 20.10.2016, 08:31

    Missä päin Suomea tuo MJO:n kertoma tapaus sattui? Onko olosuhteissa tapahtunut jotain? Tullut hirviaitoja? Muutoksia metsästyksessä? Jos paikka Itärajan lähellä, niin olisivatko tulleet sieltä?

    Kerropa vähän enemmän faktoja.

    Oma käsitys on, että suuret aukot houkuttelevat enemmän. Siksi teetän enintään 3 ha:n aukkoja männiköihin.

    Puuki 20.10.2016, 09:39

    Olisiko parempi ”metsänomistajien tekemien virheiden” sijaan puhua hirvikannan arvioinneissa tapahtuneista virheistä , jotka
    ovat johtaneet pakkotilanteisiin uudistaa kuuselle niille sopimattomillekin kasvupaikoille ?
    Siinä on ollut metsäkeskuksenkin neuvonnalla oma osuutensa.
    Eikös ne sieltäpäin tule metsänhoitoohjeet kentälle ?

    A.Jalkanen 20.10.2016, 09:44

    Neuvo on ollut järkevä: kannattaa mieluummin kasvattaa kuusta kuin mäntyä, joka tuottaa vähän ja huonoa laatua.

    Hirvikannan arvioinnin vaikeudesta ei liene kyse vaan siitä että se halutaan pitää liian korkeana metsänkasvatuksen kannalta (ynnä muut ulkoisvaikutukset). Veli-Jussi Jalkanen juuri kirjoitti MaasTullissa eilen että 1-2 hirveä per 1000 ha olisi ok.

    Metsuri motokuski 20.10.2016, 11:49

    Niinhän se varmaan kirjoitti. Onhan hän AC:n oppi-isä ja menttori. Hän varmaan käsitteli tuota 1- 2 kpl/ 1000 ha metsänkasvatuksen kannalta. Mutta kun hirvi on talvisin laumaeläin niin nopeasti tuostakin tulee reilusti isompi lauma. Silloin tuhot saattavat olla paikallisesti hyvinkin suuria. Nämä talvilaumat ovat liikkuvaa sorttia. Joinain vuosina niitä on runsaasti taas joskus ei yhtään. Nyt meidän metsästysalueella alkaa noita laumoja olevan. Muutama vuosi sitten alueet olivat tyhjät. Mutta onhan niille tullut uutta ravintoakin kun aukkoja hakataan vuodesta toiseen jatkuvasti.

    Kaippa niitä hirviä kuitenkin täytyy olla kun sukupuuttoonkaan niitä ei voi tappaa ja sisäsiittoiseksi niitäkään ei voi päästää. Joten varmaankin nykyinen kanta on jotenkin hyväksyttävä ja metsien hoidossa täytyy sekin huomioida. Keinoja toki on muitakin kuin pelkkä puulajin valinta. Mutta sen kyllä oppii kun tarpeeksi hirvien perässä kulkee ja oppii tuntemaan niiden elintavat.

    A.Jalkanen 20.10.2016, 11:56

    Puolet nykyisestä kannasta riittäisi (eikä varmasti ole sisäsiittoinen). Talvilaidunalueelle voisi välittömästi seuraavana syksynä kohdistaa ankaramman apuharvennnuksen. Konsteja tietysti on, mutta mikään niistä ei ole yhtä tehokas kuin kannan selvä alentaminen. Ei tässä olla ehdotettu sukupuuttoa; pitää susille ja karhuillekin jotain jättää!

    MJO 20.10.2016, 13:51

    Tämä 6 ha hirvituhotaimikko sijaitsee merilapissa keminmaassa. Kasvava hirvikanta on havaittu myös naapurikuntien alueilla.

    Sisäsiitoisuus on ihan naurettava peruste. Suomessa on korkeintaan parituhatta karhua ja muutama sata sutta. Ei kukaan puhu näiden lajien sisäsiittoisuudesta, mutta 80 000 eläimen hirvikanta aiheuttaisi sisäsiittoisuutta.

    Suomessa on ollut paljon hirviä ainoastaan muutaman vuosikymmenen. 50 vuotta sitten ei ollut kukaan huolissaan sisäsiittoisuudesta, vaikka hirviä oli korkeintaan 20000. Talvilaumat syntyvät juuri suuren kannan vuoksi.

    Timppa. Olisihan minut täytynyt tuokin arvata. Syy löytyi metsänomistajasta, kun on tehnyt liian suuren uudistushakkuun. 😀

    Korpituvan Taneli 20.10.2016, 14:13

    Se neuvo että istuta kuusta ei ole ainakaan selkeillä männynmailla ollenkaan järkevä. Kun se kuusi sitten kasvaa nuonosti niin siitä tulee myös huonolaatuista sahatavaraa. Maan laadun pitää ratkaista kumpaa viljellään.
    Kyllähän minullekkin on ammattilaisten taholta vihjailtu että vaihda kuuseen, mutta se on kyllä pään pistämistä pensaaseen.

    Metsuri motokuskin on turha yrittää täällä opettaa että hirvi on laumaantuva eläin, niinkuin se nyt jollekkin täällä olisi vieras asia.
    Jos talvikanta puolitetaan niin joko laumat ovat pienempiä tai niitä on vähemmän.
    Itse se lauma ei syö männyn tainta vaan se laumassa oleva yksilö. Jos laumoissa olevien yksilöiden määrä on pienempi niin taimilla täytettäviä pötsejä on silloin vähemmän ja taimituhojen KOKONAISMÄÄRÄ pienenee.
    Tuliko nyt selkokielellä selvitetyksi niin että hirvenmetsästäjäkin sen ymmärtää.
    Juuri tuostä laumaantumisesta johtuen täystuhojakin tulee vaikka hirvimäärä puolitetaankin. Jos kuitenkin pudotettaisiin talvikanta johonkin 10 000 ja 20 000 välille maassa, niin hirvituhot olisivat minimaaliset.

    Karhuja ja susia ei pidä ottaa huomioon hirvikannan tavoitteen asettelussa. Pedot pois Suomesta ja sillä hyvä.
    Tuon perkeleen petolisän takia täälläkin nyt sitten vähennettiin lupia vaikka kanta on jossain 4/1000ha ja sekin arvio ottaa pinta-alassa huomioon pellot ja asutut alueetkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli 20.10.2016, 17:36

    Yksi tekijä miksi kannan pienentäminen on niin merkittävä asia jos vahinkoja halutaan pienentää, on se että nykyisinkin hirvikannan ravinnosta valtaosa tulee kuitenkin muualta kuin taimikoista.
    Metsässä on valtavasti ruokaa hirville muualla kuin taimikoissa, mutta kun kanta on liian suuri ruokavaroihin nähden niin kaikki syötäväksi kelpaava on käytettävä. Hirvi ei tiettävästi tykkää aukeista paikoista, joten ainakin pienempiä taimikkoja sen suorastaan pitäisi vältellä kun niissä ei ole näkösuojaa, mutta kun ei ole valinnanvaraa, jotain on syötävä. Yli kaksimetrinen taimikko toisaalta on sille yleisestikkin mieluisa, koska se antaa näkösuojan.
    Nyt jos kantaa lasketaan niin taimikkoihin kohdistuva paine laskee jyrkästi kun ruokaa ei tarvitse etsiä. Samalla vähenee liikkuminen ja laumaantuminen kun ei tarvitse vaellella ruuan perässä.
    Tällöin erityisesti männyn taimikot säästyvät, kun mänty ei kuitenkaan ole niitä mieleisempiä ruokia.

    Liikenne vahinkoja kannan pudotus pienentää myös enemmän kuin suorassa suhteessa. Juuri tuo ravintotilanteen muutos vähentää liikkumisen tarvetta ja tien ylityksiä tulee silloin vähemmän.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Visakallo 20.10.2016, 18:03

    ”Oma käsitys on, että suuret aukot houkuttelevat enemmän. Siksi teetän enintään 3 ha:n aukkoja männiköihin”.
    Lähettäjä: Timppa

    Jos haluaa varmistaa taimikkonsa hirvituhon, niin silloin kyllä kannattaa tehdä pieniä aukkoja vanhan metsän keskelle tai viereen, ja jos lähistöllä on vielä juomapaikakin ja lämpimämpiä mäenkumpareita, saa hirvien talvilaitumenkin perustettua. Tällaisessa tapauksessa on aivan sama, onko taimikko raivattu tai ei, tuho tulee lähes 100% varmuudella.
    Suuremmat yli 10 hehtaarin yhtenäiset aukot houkuttelevat sen sijaan hirviä vähemmän.
    Voivat kyllä läpi kulkiessaan taimia riipiäkin, mutta jatkavat yleensä matkaansa.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 118)
1 2 3 … 5 6 7 … 10 11 12