Keskustelut Metsänomistus Hirvet syövät nyt kuusiakin

  • Tämä aihe sisältää 118 vastausta, 29 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 vuotta, sitten Niko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 118)
  • Hirvet syövät nyt kuusiakin

    Itä-Suomessa hirvituhoja on havaittu kuusikoissa tänä syksynä jo noin 1 500 hehtaarin alueella. Johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta laskee, että kuusituhoja on noin kymmenesosa kaikista vahingoista. Tyypillisin tuho on ylimmän latvakasvaimen syönti.

    ”Metsänomistajat ovat tehneet virheitä istuttaessaan kuusta liian karuille kasvupaikoille. Nyt on tultu tilanteeseen, jossa hirvet syövät karujen kasvupaikkojen kuusikot tai ainakin vaurioittavat niitä”, Remes sanoo.

    METSÄLEHTI

    Toivottavasti on viimeinen kerta Remekseltä kun laskettelee suustaan noin pahoja sammakoita.
    Metsänomistajienko vika se nyt onkin, jos hirvien takia on pitänyt karummillekin maille kuusia istuttaa?!!

  • Visakallo

    Nyt kyllä näyttää jo siltä, että suorittava ampuilee tähtäämättömiä laukauksia.
    Ainakaan minä ja moni muu täällä ei olla sanallakaan arvosteltu hirvenmetsästäjiä, vaan päinvastoin he tekevät todella arvokasta työtä.
    Se mitä täällä arvostellaan on hirvien liian suuri kokonaismäärä.
    Kukaan ei varmasti voi tosissaan väittää, etteikö sitä saataisi nykyisillä systeemeillä ja -metsästäjillä pienennettyä.
    Sehän on jo ainakin kerran jo tehtykin.

    Korpituvan Taneli

    Rööri Roope:
    ”Ihmetyttää tuo Tanelin susipelko onko ne sinulle tuhoa aiheuttaneet vai muutenko pelkäät niitä.”

    On se kumma asia esim Rööri roope esittää aina saman kysymyksen minulle susipelosta, vaikka olen moneen kertaan vuosien mittaan selittänyt etten mitenkään erityisesti edes pelkää suden kohtaamista. Karhu sinänsä on ihmiselle suoraan paljon vaarallisempi.
    Minun susikantani perustuu pelkästään järkisyihin. Onha se nyt hullua hyysätä maassa suurpetoja kun pitäisi saada olla ja elää ja harjoittaa esim maataloutta läpi Suomen. Onhan nyt sekin jo hullua kun koirat pitää olla sisätiloissa ettei susi vie. Eikä sekään uhka ole tuulesta temmattu ollenkaan että susi tappaa jossain lapsen tai avuttomaksi toteamansa aikuisen.

    Tämä susiasia tuli tässä ketjussa esiin kun AJ meinasi että susillekkin pitää joku hirvi jättää.
    Hirvihomma hoituu kunhan HETI asetetaan kannan tavoitteetsi 1/1000ha. ja sitten kymmenen vuoden kuluttua katsotaan pitääkö mennä vielä alemmas.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”Todettu ja kirjattu vahinkoilmoitus on ainoa dokumentti , jolla yksittäinen metsänomistaja voi vaikuttaa metsästyksen voimakkuuten . Virkamehet tekevät päätöksiä vain saamansa todennetun tiedon perusteella.”

    Käytin viime syksynä Metsäkeskuksen arvioijaa taimikollani. Hän käveli jonkun matkaa taimikossa ja totesi: ”jos minän saisin oman mielipeteeni mukaan tehdä päätöksen, niin tässä olisi korvattava hirvituho, ei kovin suuri mutta kuitenkin korvattava. Jos nyt teet tästä virallisen vahinkoilmoituksen ja minä tulen tänne maaseutuviraston ohjeitten mukaiseen arviointiin niin pahasti pelkään että joutuisit korvaamaan sen arvioinnin etkä saisi vahinkokorvausta.”
    Sitten hän otti ”koealan” näytti siitä hänen mielestään hirven vikuuttamat taimet. Tämän jälkeen hän otti yksittäiseen käsittelyyn osoittamansa taimet, tutki ne ja totesi että vain kolmasosa niistä täytti MAVIn kriteerit hirvituhosta. Lisäksi hän kertoi että viimeiset kaksi vuotta MAVI on tehnyt heidän toteamilleen hirvituhoalueille otantatarkastuksen 100% otannalla ja hylkyjäkin on tullut.
    Tässä ei ollut edes vanhentuneen, yli kolme vuotta vanhan, vahingon mahdollisuutta taimikon iän takia. Siitäkin kuulemma MAVIn ohjeet ovat hyvin tiukat.
    Se siis niistä vahinkotilastoista. Vanha viisaushan puhuukin vale-sanan komparaatiosta eli vale, emävale ja tilasto.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”Metsätysseuraankin voi /pitää olla yhteydessä , jos vahinkoja ilmenee. Sielläkään ei olla ajatustenlukijoita.”
    Kumma kyllä oman seurani kohdalla tällaisia ilmoituksia ei ole tullut ensimmäistäkään yli 40 vuoteen.”

    Kumpikohan seura nyt on poikkeuksellinen, Suorittavan seura vai tämä paikallinen seura täällä?
    Minä olen yhteydessä noin kuukausittain seuran toimihenkilöön, joka on tällä hetkellä toinen jahtipäälliköistä ja on ollut seuran puheenjohtajakin, kunnes joutui siitä luopumaan kun valittiin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajiksi muutamaksi vuodeksi.
    Tiedän myös että ilmoituksia vahingoista tulee kyllä muiltakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen

    Täällä esille tuoduista syistä hirvivahinkoilmoitusten määrä ei ehkä ole paras mittari hirvituhoille. Komppaan Tanelia: hirvikantaa alennetaan reippaasti (tarkkaa kanta-arviota ei tarvita), ja katsotaan seuraavan VMI:n tuloksista auttoiko toimenpide.

    Alempi kanta tuottaa sitten entistä vähemmän vasoja, eli jatkossa kannanhoidosta selvitään vähemmällä ihmistyön panostuksella. Hirvijahdista tulee arvostettu erästelyn muoto eikä pakkopulla ja tulee metsästäjillekin halvemmaksi. Puhumattakaan yhteiskunnasta eli meistä veronmaksajista!

    Glalle kiitos että muistutit monimuotoisuusvaikutuksista. Sen lisäksi että koivua ei voida istuttaa, luontaisesti syntynyttä koivua ei voida edes jättää taimikoihin vaikka sitä olisi ilmaiseksi sekapuuksi tarjolla.

    suorittava porras

    Vahinkojen toteamisessa ja kirjaamisessa on kieltämättä kovastikin toivomisen varaa . Tosiasia kuitenkin on , että ellei riistaviranomaisille kerry aineistoa yksilöidyistä hirvivahingoista ovat keinot auttaa
    vähissä . Hirvikannan säätelyssä joudutaan etenemään tämän vuoksi enemmän liikenneviranomaisten ja metsästäjiltä saatujen tietojen varassa .
    Saman ongelman edessä oltiin suurpetovahinkojen ja uhkien
    kanssa . Poikkeuslupia ja kaatomääräyksiä ei voitu myöntää , kun riittävää määrää havaintoja ei tullut viranomaisten tietoon . Nyt tehdyt haviannot ilmoitetaan herkemmin ja tämän seurauksena asian vaatimiin toimenpiteisiinkin ryhdytään nopeammin.

    Taneli on toiminut asiallisesti informoidessaan hirviseuruetta omista vahingoistaan . Samaa keinoa soisi muidenkin käyttävän . Hyöty tästä on varmasti molemminpuolinen . Voisi jopa esittää kehittämisehdotuksena , että maanomistajan ja metsästäjien yhdessä toteama vahinko olisi painoarvoltaan yhtä vahva varsinaisen metsäammattilaisen tekemään nähden hirvien kaatosuunnitelmia valmisteltaessa viranomaisportaassa .

    A.Jalkanen

    Kannatettava ehdotus ”suorittava”; tuosta voisi oikeasti olla hyötyä.

    suorittava porras

    Palaan vielä esitykseeni sen verran , että meillä on olemassa jo työkalukin,” OMA RIISTA ”, jota hieman päivittämällä voidaan käyttää vahinkoalueiden merkitsemiseen . Valokuva alueesta on myös mahdollista liittää mukaan .
    Tänä päivänä ohjelma toimii metsätyspäiväkirjana ja havaintokortin tapaan , johon kirjataan päivittäin metsästykseen liittyviä tietoja .
    Näitä ovat mm metsästysajankohta , henkilömäärä ,metsästystapa ja olosuhteet . Tiedot hirvihavainnoista ja kaadoista kirjataan viimeistään päivän päätyttyä . Paikka , aika ja millainen eläin on kaadettu näkyy metsästyskartalla välittömästi kirjaamisen jälkeen . Tieto on palveluun rekisteröityneiden metsästyksenjohtajien ja riistaviranomaisten käytössä lähes reaaliajassa . Erillisiä kaatoilmoituksia ei enää tarvita .
    Tehdyt hirvihavainnot näkyvät vain viranomaisten ja ilmoituksen tehneen seuran kartoilla .

    Kyseessä on varsin lupaava työkalu , jonka avulla jahdin kulkua on mahdollista seurata reaaliajassa ja muodostaa kuva laajemmasta kokonaisuudesta . Kun tähän lisätään mahdollinen hirvivahinkoilmoitus , on viranomaisillakin riittävästi materiaalia tehdä oikeita päätöksiä pyyntilupien määristä ja kohdentamisessa .

    Anton Chigurh

    MTK.n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja mikko tiirola (joka on suorittavan portaan mukaan sorkkaeläinlaiduntajien taskussa) ja saman byroon (jonka jäsenistä enemmistö on NYKYISIN metsänomistajia) lakimies vesa malila ovat allekirjoittaneet metsänomistajajäsentensä (olen yksi niistä) puolesta seuraavan lausunnon:
    ”…Kaikki hirvien aiheuttamat vahingot on korvattava maanomistajille täysimääräisinä. Myös hirvistä johtuvat laatutappiot, VÄÄRÄT PUULAJIVALINNAT…”

    Noita vääriä puulajivalintoja on jo kaksi miljoonaa (2000000) hehtaaria. Vahinko kerrannaisvaikutuksineen koko yhteiskunnan tasolla miljardiluokkaa.

    Tuo lausunto on annettu jo 17.04.2013. Mitään ei ole tapahtunut asian korjaamiseksi. Yli kolmeen (3) vuoteen.

    Gla

    En millään jaksa uskoa, etteikö kolareista olisi faktaa olemassa. Kyse on siitä, mikä faktoja käsittelevässä riistahallinnossa koetaan (!) siedettäväksi määräksi vahinkoja. Koska korvausvastuu noiden osalta siirtyi auton vakuutuksen ottajalle, se luultavasti osaltaan ohjaa kohtuullisuuden määritelmää.

    Liikennemerkkejäkään ei mutun varassa sijoitella, silti tiet ovat täynnä hirvistä varoittavia merkkejä.

    Itse olen ilmoittanut havainnoista omilla maillani metsästäjille.

    Hirvituhoja voidaan vähentää väärillä puulajivalinnoilla ja luonnon monimuotoisuutta yksipuolistavalla puhtaaksi perkaamisella. Noista ei kuitenkaan saada tilastotietoa, vaikka asia on olemassa ja meidän kaikkien tiedossa. Onko suorittava niin, että tällaista ei millään tavalla voida ottaa huomioon hirvikannan tavoitetason määrittelyssä? Pitääkö metsästäjien mielestä vuosikymmenien mittaisilla periodeilla toimivassa metsätaloudessa ensin tehdä vahinko ja vasta sitten korjausliike? Puheesi faktoihin perustuvasta tavoitetason määrittelystähän on aivan idioottimainen, jos näin on. Miksi sellaisen järjestelmän ylläpitoa pitää puolustaa? Ja toisaalta mikä fakta oikeuttaa metsästäjiä määrittelemään hirvikannan tavoitetason mahdollisimman suureksi, kun jo nykyisen suuruisen kannan hallinta vaatii mielestäsi turhankin suuren työpanoksen?

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 118)