Kun omistaa vähintään 3 hehtaaria metsää saa itse tai joku muu aseenkantoluvan omistava ampua hirvet taimikosta. Metsänomistaja myöntää luvan. Helppoa, ei hankaloidu metsästys!

Eiköhän se lyijy tai sitten täyskupari ole ihan riittävän kemiallista…

Tuo Ruotsin metsänomistajien alkukausi hirvijahti on kyllä kutkuttava vaihtoehto…

Hirvikannan kemiallisen lisääntymisen rajoittaminen on järkevintä aloittaa niillä talvituhoalueilta, joilla metsästyksellä ei ole saatu aikaan haluttuja tuloksia. Nyt kun hirvimääristä on jo mahdollista saada tarkempaa realiaikaista tietoa, toimintojen oikea suuntaaminen helpottuu.

Lähes jokainen meistä on ainakin joskus kemikaaleilla torjunut ilman sen suurempia tunnontuskia hyttysiä, kärpäsiä, sokeritoukkia, hiiriä ja rottia, jne. Aika moni meistä on myös nauttinut e-pillereiden mukanaan tuomista vapauksista ja iloista. Miksi hirvi olisi jotenkin erityisessä asemassa?

Todellakin lapsellisia ideoita. Vallankin kun ongelman ydin kuitenkin on siinä että sitä luontaisinta keinoa, eli ampumista, rajoitetaan raskaasti nykyisin yhteiskunnan taholta.

Tälläisten lääkkeitten jäämistä luonnossa esim jätevesissä ollaan jo muutenkin huolissaan ja sitten joku vielä ehdottaa niiden kylvämistä luontoon ehdoin tahdoin. Taatusti tulisi ei toivottuja seurauksia muilla eläinlajeilla.

Kannan pudottaminen metsästyksellä reilusti, samalla tarkasti huolehtien etttä kanta jää mahdollisimman lisääntymiskykyiseksi, että vasatuotto takaa kuitenkin metsästysmahdollisuuden. Tämä on se ainoa keino jolla päästään jotenkin eteenpäin, niin että rauha säilyy yhteiskunnassa.

Tässä on yksi uhka, eli ne ukkoutuvat metsästäjät, jotka pitävät tiukasti kiinni seurojensa johtopaikoista, joita ovat jo vuosikymmeniä hallinneet. On turhaa höpötystä ettei nuorisoa kiinnosta metsästys, mihinkäs se metsästysvietti nyt yks kaks olisi kansasta hävinnyt.

Nuorisoa vain ei kiinnosta olla toisten hyppyytettävinä ja käskettävinä. Ei tietysti intoa lisää sekään että mikään ei saa jahdissa muuttua nykyajan vaatiksia mukaillen. Huomioon pitää ottaa myös se että nuoriso haluaa joskus ihan itse lyödä päänsä mäntyyn, vaikka vanhempi polvi jo tietää että tuo on virhe ratkaisu, mutta jokaisen sukupolven pitää saada myös kokeilla ja oppia yrityksen ja erehdyksen kautta, ilman että vanhempi polvi onn vieressä nauraa räkättämässä, että siitäs sait räkänokka.

Kuinkas paljon on seuroja, joissa hallituksen jäsenistä yksikään ei ole vaihtunut kymmeneen vuoteen? Paljonko on seuroja joissa sama puheenjohtaja on ollut vallassa 15…20 vuotta tai jopa kauemman?

Terveisin: Korpituvan Taneli