Hirvet ja luonnontaimet

Tämä aihe sisältää 100 vastausta, 23 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, 10 kuukautta sitten Visakallo toimesta.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 100)

1 2 3 4 … 8 9 10

Hirvet ja luonnontaimet

Lähetetty: 25.12.2017, 17:56
Merkitty: metsänhoito

”On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin”. Makasini 8/2017 erkoistutkija Juho Mattila. Samaa ajatusta tarjosin metsälehteen aijemmin Mutta asiaa ei julkaistu.

Ilmeisesti asiaan sisältyy nyt tieteellistä eleganssia, kun saman asian ilmaisee erikoistutkija.

Lieneekö muilla käytännön metsureilla vastaavia kokemuksia.

Hyvää Uutta Vuotta!

sa-ta

Tekijä
sata

Teema Metsänhoito

Korpituvan Taneli 27.12.2017, 11:11

Minä en ainakaan istuta hirvien takia kuusta. Sai korvauksia tai ei, mutta puulaji valitaan maaperän eikän eläimistön mukaan.

Siksi sitten pidän mm täällä mekkalaa hirvituhoista että siihen asiaan saataisiin joskus joku tolkku.

Mutta jos kerran metsäammattilaiset on syypäitä hirvituhoon, niin eikun kaikenlainen metsäopetus on kiellettävä ja kaikenlainen valtion tai yksityisten harjoittama netsäneuvonta on lailla kiellettävä. Kärkkäinen linnaan jos ei muuten lopeta hirvituhopuheitaan, kun ne tuhot kerran johtuu niistä puheista.

Näiden operaatioitten jälkeen hirvikanta voidaankin sitten kaksinkertaistaa, kun tuhon varsinaiset aiheuttajat on eliminoitu tehokkaasti.

Eikös näin Timppa?

Terveisin: Korpituvan Taneli

pikkutukki 27.12.2017, 11:13

Laittakaa kuusta , niin hirvet kasautuu vähille mäntytaimikoille .

Planter 27.12.2017, 11:29

Näin Kuusamossa. Pian istutetaan jo Lappiinkin kuusta?

”Tuhoaluetta on 100–150 hehtaaria. Taimikko on kaadettava ja tilalle on istutettava uusi metsä kuusentaimilla”

http://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/hirvituhoja-vaikea-torjua/659512/

Puuki 27.12.2017, 11:40

Hirvien talvilaidun alueille voisi männylle sopivat kohteet uudistaa sekapuustoksi heti alkuun . Kuusi-mänty istutus (tai mieluummin kuuset+mä-kylvö, jos mahdollista). Istutustaimia minimimäärä, ellei kasvupaikka ei ole tarpeeksi hyvätuottoinen.

Joskus ollut juttua istutustaimien lannoituksen vaikutuksesta niiden haluttavuuteen hirvien ruokavaliossa. Kyllä metsän elikko osaa erottaa, mikä on ravinnepitoista tai muuten sopivaa ravintoa. Alikasvosmännyissä muodostuu muistaakseni vähemmän ”makuhaittoja” aiheuttavia aineita kuin tasaikäisesti kasvavissa luonnontaimissa.

A.Jalkanen 27.12.2017, 12:47

Olisit arto tullut mukaan Hartolan nimimerkkitapaamiseen, niin olisit nähnyt että hoidettu kuusikko on sopivalla kasvupaikalla oikeinkin tuottoisa. Se hirvitutkija on muuten nimeltään Juho Matala, ei Mattila (jos joku etsii netistä lisätietoja tai julkaisuja).

Tolopainen 27.12.2017, 13:55

Miten näihin hirvituhoihin herätään vasta nyt. Hirvikannat olivat ainakin kolminkertaiset 80-luvulla ja sen ajan taimikot kasvavat nykyisin todella heikkolaatuista puuta. 2000-luvulla kylvetyissä männyntaimikoissa on vähän hirvituhoja ainakin minun metsissä.

Timppa 27.12.2017, 13:59

Totta kai kuusikko sopivalla paikalla on erittäin tuottoisa. Pointi onkin siinä, että se on varmasti sopimattomalla kasvupaikalla erittäinkin huonosti tuottava. Vaikka kuinka tuolla edellä viisatelittekin niin moni metsäammattilainen antaa huonoja neuvoja välttääkseen myöhemmät valitukset hirvituhoista.

Metsänomistaja, joka istuttaa huonosti sopivalle paikalle kuusia ottaa lähes 100 %:n riskin epäonnistumisesta. Joka tapauksessa riski epäonnistumiseen on paljon suurempi kuin mäntyä kasvattamalla. Taneli on ymmrtänyt tilanteen ja kasvattaa maapohjalle sopivaa puuta.

Meillä kasvatetaan sopivilla pohjilla metsiä juuri Puukin suosittelemalla tavalla. Männyn kylvö ja 1000 kuusta etenkin sellaisiin paikkoihin, joihin kylvö ei onnistunut. Systeemillä on muitakin etuja kuin hirviriskien minimointi. Harjoitettaisiin vaikkei hirviä olisikaan.

Siinä Lapin kuviossa näytti olevan tosi vähän mäntyjä. Epäonnistunut taimettuminen? Jos taimia olisi ollut normaalimäärä, niin metsä saattaisi olla ihan kasvatuskelpoinen. Toivoisi joskus vaikkapa Lapin Kansalta kuvaa hyvin kasvavista männiköistä. Niitäkin varmasti löytyy. Sellainenhan ei tietysti ole mikään uutinen.

A.Jalkanen 27.12.2017, 14:51

Kertokaahan, miten keskusteluketjuun saa liitettyä kuvan. Minulta ei näy onnistuvan. Pitääkö se olla muotoa .jpg ja onko siinä kokorajoitus? Kuvasta, jonka halusin näyttää (linkki lopussa), näkyy että 1970-luvun ja 1980-luvun taitteen hirvikanta ei ollut nykyiseen verrattuna kolminkertainen, vaan jäi pienemmäksi kuin 2000-luvun edellisessä huipussa, siis aivan äskettäin. Seuraukset näkyvät männyn laadussa. Muuten, prof. Erkki Verkasalo Lukesta sanoi äskettäin Metsälehdessä, että (mekaanisen teollisuuden käyttöön menevän) kuusen vuosiluston paksuus saisi olla korkeintaan 3-5 mm ja männyn 5-6 mm. Vai oliko se toisinpäin?

http://www.metla.fi/tapahtumat/2010/taimikonhoito/matala.pdf

sivu 7, kuva: hirvikanta 1965-2008

arto 27.12.2017, 15:12

Olisit arto tullut mukaan Hartolan nimimerkkitapaamiseen, niin olisit nähnyt että hoidettu kuusikko on sopivalla kasvupaikalla oikeinkin tuottoisa. ,,,,,,,,Uskon sen Meilläkin kasvaa kuusi hyvin oikeassa maaperässä. Samoin mänty kankaalla, Mutta jos viljellään kuusta hirvipelossa kaikkialla. Minusta silloin kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Onko pelko vai usko taustalla.?

Planter 27.12.2017, 15:14

En minäkään saa sitä kuvaa pdf-dokumentista liitettyä tähän keskusteluun, mutta tässä toinen kuva. 1980 hirvihuippu oli noin 120 000. Luken viime vuoden arvio oli 90 000 ja tyypillisesti se on takaisinlaskennassa muutaman vuoden kuluttua korjautunut noin 20 % ylöspäin, joten hirvikanta lienee nyt samaa luokkaa kuin 80-luvulla. Talviruokaresurssi on kuitenkin enää noin 1/4….1/3 sen ajan tilanteesta (alin käyrä). Siksi mäntytaimikoihin hyökkäykset ovat ainakin kolmikertaistuneet.