Turha kuvitella että kuusentaimikkoon ei tule hirvituhoja. Tuo on tiedonpuutetta, menkää tekemään ensiharvennus moottorisahalla niin näette tuhot.

Oiskohan näennäistietoa mänty on valtapuu Suomessa, sitä kasvaa isommalla pinta-alalla kuin kuusta ja aina tulee näin olemaan.

Samaa mieltä tutkijan kanssa, että istutusmännyntaimi lienee herkempi hirvituholle kuin siemenestä suoraan kasvanut.  Mistä sitten johtuneekaan.  Ainakin niin kävi naapurin istutusmännyille.

Toinen havainto, mistä näillä palstoillakin on usein kirjoitetuu, on se, että aluskaasvillisuusmännyntaimet ovat herkempiä hirvituholle kuin vapaana kasvavat.

Tuohon Kärkkäisen kommenttiin vielä.  On totta, että kuusen istuttaminen liian karulle paikalle on tuhoisaa.  Siitä olen samaa mieltä.   Miksi sitten istutetaan?  Yleensä mielestäni syynä ovat metsäammattilaiset, jotka pelkäävät sitä, että metsänomistaja alkaa syyttää heitä, jos joku taimi on katkottu.  Ei nähdä metsää puilta.  Meillekin eräs ammattilainen esitti aikanaan kuusta karulle paikalle.  Alettiin kuitenkin kasvattaa sillä mäntyjä, jotka ovat jo kasvaneet niin suuriksi, ettei hirvistä ole vaaraa.  Kärkkäinen tuhopuheineen, jotka johtavat karujen maiden kuusenkasvatukseen,  on siis eräs eniten Suomen metsätaloudelle hallaa tekevä.  Siinä mielessä vaarallinen tyyppi, että hänellä on arvovaltaa, kuten Taneli tuolla edellä osoitti.

Samaa mieltä Timpan kanssa. Metsäammattilaiset ovat syypää hirvituhoihin, vaihdetaan matsäammattilaiset, niin voidaan vaikka nostaa hirvikantaa ja tuhot pienenevät.

Miksi turhaan sensuroimaan (hirvituhopuhetta), tuo timpan linjahan on yhtä kolmen ämmän ministeriön, MTK:n tiirolan ja metsästystalousministeri lepän kanssa (ja metsälehden). Metsälehteenhän johtaa suora komentoketju metsästystalousministeri, hirvitalousaluepäällikkö lepästä.