› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvet ja luonnontaimet

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 100)
1 2 3 … 8 9 10

  • Hirvet ja luonnontaimet

    Lähetetty: 25.12.2017, 17:56

    Merkitty: 

    ”On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin”. Makasini 8/2017 erkoistutkija Juho Mattila. Samaa ajatusta tarjosin metsälehteen aijemmin Mutta asiaa ei julkaistu.

    Ilmeisesti asiaan sisältyy nyt tieteellistä eleganssia, kun saman asian ilmaisee erikoistutkija.

    Lieneekö muilla käytännön metsureilla vastaavia kokemuksia.

    Hyvää Uutta Vuotta!

    sa-ta

    Tekijä
    sata
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • suorittava porras 29.12.2017, 20:53

    Palataanpas asiaan…

    “On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin”.

    On todettu , mutta onko tutkittu tarpeeksi ?

    On myös todettu , että varjossa kasvava taimi ei kykene tuottamaan maistuvuutta heikentäviä vasta-aineita . Voisiko tilanne olla sama muutenkin huonokuntoisten tai kituvien taimien kohdalla? Ison metsän välittömässä läheisyydessä kituen kasvavat taimet ovat ainakin selvästi hirville mieleistä evästä .

    Mikä vaikutus taimen maistuvuuteen mahtaa olla sillä , että taimen juuret ovat ehtineet kärsiä(=mennä klimppiin) käytettäessä 2-vuotiaita ruukkutaimia . Kasvuun kyseisellä seikalla on ainakin MG:n metsäasiantuntijan mielestä selvä vaikutus . 1-vuotinen taimi kehittyy edellä mainittua nopeammin . Tämän vuoksi ollaankin siirtymässä nuorempaan vaihtoehtoon .

    Olisikin mielenkiintoista tietää (tehdä tutkimus) , välttyykö nuoremmalla taimiaineksella istutettu taimikko elinvoimaisempana paremmin mahdollisilta hirvivahingoilta.

    Toinen tutkimisen arvoinen asia olisi talvisten mäntyä sisältävien hakkuualojen käyttäminen hirvien ravintolähteenä . Niistä neulasmassaa löytyy huomattavan paljon . Kyseisillä kohteilla hirvien vierailuista ei olisi haittaa ja laidunnuspaine taimikoihin vähenisi . Olen jo saanut metsänomistajilta ohjeita nostella männyn ja lehtipuiden latvukset sivuun hirvien syötäväksi  , mikäli ajouria ei tarvitse kantavuuden parantamiseksi havuttaa .

    mehänpoika 29.12.2017, 22:19

    Kyllä harvennushakkuissa kaikki oksa- ja latvusmassa tarvittaisiin ajourille jätettävien puiden juuristoja varjelemaan, vaikka maa kantaisikin. Tänä vuonna lumi auttaa asiassa, mutta samalla peittää nopeasti havutkin.

    Palataanpas asiaan…

    Jatkuvat lisätutkimusten esittäminen hirvimiesten toimesta on heille tervetullutta siksi, että tarpeelliset muutokset vaikuttaviin metsästyskäytäntöihin unohtuisivat, ja lisäaikaa entisellä tuhoisella mallilla tulisi aina vuosi-vuodelta jatkuen kuten tähänkin asti.

    Mielestäni tutkimuksia on tehty jo tarpeeksi. Tiedetään hirvien aiheuttamat turmat maantieliikenteessä. Samoin tiedetään hirvien aiheuttama Suomen metsien jatkuva kuusettuminen sekä lisäkustannukset metsien uudistamisessa.

    Sekin on nähty, että istutustaimikossa luonnontaimet säästyvät paremmin hirviltä kuin istutustaimet. Lisätieto tässä asiassa on toissijaista. Tärkeintä on kaikkien ymmärtää, että hirvieä pidetään kertakaikkiaan liian paljon.

    Tähän ongelmaan on vain yksi ratkaisu: hirvenmetsästys tulee vapauttaa vuosittain haettavista pyyntiluvista ja metsästystä rajoittavista pinta-alavaatimuksista.

    Gla 29.12.2017, 22:23

    Juuri näin. Ministeri Leppäkin puhui näennäisistä aikalisää tarjoavista asioista, ei ongelman ratkaisusta. Sipilä aikanaan jostain asiasta (en muista mistä) sanoi, että tutkittu on tarpeeksi, nyt on tekojen aika. Toivottavasti viesti menee Lepän osastollekin.

     

    suorittava porras 29.12.2017, 22:27

    No.. jatketaan odottelua tumput suorana vuosikymmen tai kaksi.

    oksapuu 29.12.2017, 22:51

    Eipä se istutettu männyntaimi seuraavaa kevättä nää…

    Täällä etelässä olen nyt noita totaalituhottuja männyntaimikkoja istuttanut uudestaan kuuselle, valtion ja metsästäjien varoilla…

    Viimeksi kysyin tarkastajalta että laitetaanko uudestaan männylle, ”EI” oli vastaus. Oltiin tietysti selkeästi männyn maalla…

    Visakallo 30.12.2017, 06:57

    On melko turhaa kehitellä hirville maistumattomia taimia, sillä ei yksikään hirvi itseään vapaaehtoisesti nälkään tapa. Se syö naapurin taimikon tai opettelee nälissään syömään myös sen pahemmalle maistuvan. Ainoa toimiva ratkaisu on hirvien määrän pitäminen riittävän alhaalla. Siihenkin löytyy jatkossa ikääntyvien hirvenmetsästäjien avuksi hyviä vaihtoehtoja. Ei täällä suinkaan toimettomina odotella.

    Gla 30.12.2017, 07:00

    Suorittava porras: ”No.. jatketaan odottelua tumput suorana vuosikymmen tai kaksi.”

    Vihdoin olen samaa mieltä Suorittavan kanssa yhdestä asiasta. Ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista. Toiveesta tulevaisuuden suhteen olen taas päinvastaista mieltä, kuten jo edellisestä viestistänikin selvisi.

    Luonnon taimi vs istutettu taimi ei minulla niin kattavaa omakohtaista kokemusta ole, että sen perusteella toimintaa alkaisin ohjata. Rehevään kuusikkoon kasvaneen luontaisen männyn hirvi löytää uskomattoman hyvin, mutta kiinnostaa niitä aukossakin kasvaneet taimet. Ainoaksi käyttökelpoiseksi tavaksi ohjata syöntiä on osoittautunut Trico. Muu on epävarmaa puuhastelua, jonka tulos on kiinni lähinnä tuurista.

     

    sata 30.12.2017, 21:20

    Niinkuin alussa totean, Metsälehti ei aikaisemmin hyväksynyt kirjoitustani luonnon/ kylvötaimien paremmuudesta hirviä vastaan. Yhteiskunnalla on tänäpäivänä merkittävä tarve sanella, millä nimikkeillä esim. kotimaisia torjunta-aineita tulee puhutella.

    Esimerkiksi sana”karkote” on julistettu pannaan. Kyseinen sana ei saa esiintyä ohjeissa eikä mainoksissa. Olemme valtaosa keskustelijoista yhtämieltä siitä, että käytännön ratkaisut metsänomistajien eduksi odottavat tulemistaan.

    Kaukainen haave tässävalossa lienee myös ratkaisu, että ”yli rajojen” käytäisiin ammattilaisten toimesta asentamassa pääluku metsän kannalta kohdalleen. Näitä toimia odotellessa pyritään käyttämään kotimaisia, vanhoja ja uusia tuotteita, mitkä pitävät märehtijät loitolla. Mainittakoon, että yksityismetsien hakkuuaukon keskikoko on n. 1,5 ha, jotenka riittävän hajukentän rakentaminen ei ole kohtuutonta. Tosin työlästä ja turhauttavaa.

    Metsäisten tuotteiden suoramyynti tuntuu olevan nykyään vaikeampaa kuin maidon myynti, jotenka toiveita täällä riittää.

    mettämiäs 1.1.2018, 21:09

    ”Kymmenen vuotta sitten täällä palstalla aloittaessani monille asioille vielä silloin naurettiin, mutta ne ovatkin tänä päivänä totta.”

    Näistä Visakallon viisauksista olisi ihan hyvä saada yhteenvetolistaus, jotta me alle 10 vuotta lukijoina olleetkin voisimme oppia jotakin.

    Visakallo 1.1.2018, 21:55

    Kymmenen vuotta sitten palstalla vilisi jos jonkinmoista poppa-metsänhoitajaa, pihlajien kasvattajaa ja muuta shamaania. Jotkut eivät tainneet olla nähneet motoa kuin kuvissa.

    Mölisevä sonnilauma rymisti  yli, jos mainitsit vaikkapa puukerrostalot, kloonitaimet tai jalostetut siemenet. Joku riehaantui jopa metsänlannoituksesta tai koneellisesta energiapuuharvennuksesta. Maapohjilla ei tuntunut olevan mitään väliä puunkasvulle ja puulajille, eli kasvu- ja tuottovertailuja esitettiin täysin mielivaltaisesti. Kesähakkuista puhuminen taisi olla synneistä pahin. Kaikkein eniten taisi kuitenkin tulla kuraa nutulle, kun erehdyin mainitsemaan kuusisahavaran kasvavasta viennistä Kiinaan. Jatkan listaa myöhemmin kun muistan lisää aiheita.

Esillä 10 vastausta, 91 - 100 (kaikkiaan 100)
1 2 3 … 8 9 10