Keskustelut Metsänhoito Hirvet ja luonnontaimet

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 100)
  • Hirvet ja luonnontaimet

    Merkitty: 

    ”On myös todettu, että nimenomaan istutetut taimet maistuvat paremmin verrattuna luonnontaimiin”. Makasini 8/2017 erkoistutkija Juho Mattila. Samaa ajatusta tarjosin metsälehteen aijemmin Mutta asiaa ei julkaistu.

    Ilmeisesti asiaan sisältyy nyt tieteellistä eleganssia, kun saman asian ilmaisee erikoistutkija.

    Lieneekö muilla käytännön metsureilla vastaavia kokemuksia.

    Hyvää Uutta Vuotta!

    sa-ta

  • Korpituvan Taneli

    Kelpaa se lounnontaimikin hirvelle. Minun käsitykseni asiasta on se että tuo höpötys että istutustaimi olisi mieluisampi hirvelle johtuu siitä että luonnon taimikossa ja kylvötaimikossa on aina enemmän taimilukua. On siis vara lyödä maahan ne hirven vikuuttamat. Istutustaimikossa tuho näkyy toisella tavalla, kun ei ole varataimia.

    Hirviin auttaa vain lyijy, mitään poppakonsteja ei ole!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Varsi

    Toissa talvena hirvet tuhosivat minulta kuuden hehtaarin istutus alueen, vähintään puolet taimista poikki. No, itse metsästän ja alueella ammuttiin alkusyksystä kaikki hirvet pois tai ainakaan ei enää löydetty. Metsästys kohdennettiin taimikko valtaisiin alueisiin. No ei auttanut, joulun alus viikolla lumi jälkiä laskettiin ja ainakin 10 hirveä 400 hehtaarin alueella. Tulivat sitten talvehtimaan naapuri seurojen alueelta. Harmittaa, mutta ei metsästäjiä voi osoittaa jos kaatolupa/kaadot 100%. Myös siellä naapurin puolella kiintiöt ammuttu.

    Varsi

    Kannatan Viron mallia hirven metsästykseen. Määrätään minimi määrä mikä on käytännössä pakko ampua. Metsästäjät saisivat kuitenkin harkintansa mukaan ylittää kiintiön omaan kanta-arvioon perustuen. Tämä malli toimii Virossa hyvin ja vastuullisuutta elinvoimaiseen kantaan on riittänyt.

    Jätkä

    Mutta: Kun hirvi napsii mäntyjä, on niitä sitten vain istutustiheydessä, taikka luontaisesti syntynyt melko täyteen, niin MIKSI IHMEESSÄ ensimmäiseksi kaadetaan ne taimet, joita hirvi on vikuuttanut?

    Olen joskus tehnyt omassa metsässä, sellaisen päätöksen, että hirvien pahastikin vikuuttamat taimet jätän ”syöntipuiksi”. Ehjiä mäntyjä tavoitetiheyteen, eli 1800 – 2000 r/ha ja pureskeltuja ehkä jopa enemmän.

    Voisin melkein vannoa, että kehittymään jätettyjä ei ole syöty, vaikka muuten on nypitty tarkoin – jopa niin, että enskan edellä ei ole tarvinnut niitä poistaa, koska ne ovat jo kuolleet ja kumossa.Oli pari sellaista suojaista loukkoa, joissa hirvet asuivat talvet.

    Syksyisin hirvijahdissa kävivät aina ne hätyyttämässä liikkeelle, koska tiesivät, että siellä niitä on. Paikka oli kuitenkin sangen työllistävä, jos sinne hirvi kaatui. Olisi pitänyt traktorissakin olla korkea maavara, että sinne pääsisi. Toinen paikka olisi helpompi, vaikka sinne piti mennä pehmeikön yli, jossa oli lisäksi poikki oja ja vetelät reunat. Maasto ei ole tyypillistä pohjalaista aakeeta laakeeta, vaan tiheässä ”Vuori”-nimikkeellä karttaan merkittyjä nyppylöitä.

    jees h-valta

    Kyllähän tuo huomattua on tullut etä samat taimet joutuvat vuosittain syönnin kohteiksi. Ja kun se haaroittuu niin taas uudet latvat syödään. Kyllä tuossa jätkän touhussa ideaa on että jättää sinne tosiaan niin kauaksi ne syöntipuut kun muut kerkeää yli syönti-iän. Saman huomion olen tehnyt ja jostain kumman syystä se hiukan säästää taimikossa ehjiä edelleen ehjinä. Mutta tekeehän se todella aika ruman näköiseksi taimikon kun nykysuuntaus näyttää olevan että puistoa tehdään jo taimikosta.

    sata

    Kyllä lyijymyrkytys on tehokkain mutta se ei ole riittävissämäärin käytettävissä. Olen todistettavasti onnistunut myös istutustaimikon varjelussa hajusteiden avulla.

    Epäilijöille olen ilmoittanut maksavani km. korvaukset jollen pysty todistamaan puheitani.

    Muutamat ovat käyneet, itse ovat kyytinsä maksaneet.

    Hajusteiden käytössä on se varjopuoli, että valvonta on aluksi jatkuva se ei ole, että syksyllä viritetään ja keväällä tarkastetaan. Kun aikoinaan tri. teki näin te joukolla taputitti, kun tulos oli kelvoton, hirvet makasi koealalla.

    Kansaa ei kiinnostanut, oliko tri. toiminut ohjeen mukaan. Vaartaja 52 ”Jäävä taimi on aina edellä istutettua”. Otetaan aikanaan tyvestä 2m.tumppi.

    Kivääri, luonnontaimi/kylvö ja luonnonmukainen hajuste.

    Taatusti kotimaista.

    sa-ta

    Korpituvan Taneli

    Jätkä:

    ”Mutta: Kun hirvi napsii mäntyjä, on niitä sitten vain istutustiheydessä, taikka luontaisesti syntynyt melko täyteen, niin MIKSI IHMEESSÄ ensimmäiseksi kaadetaan ne taimet, joita hirvi on vikuuttanut?”

    Toki jätän ne vikuutetut taimet sinne, ellei nyt ihan niiden alla ole kehityskelpoinen luonnontaimi.

    Tämä, niin kuin karkoitteitten levitys, koivun ja pajun poisto metsästä yleensä yms, ovat vain poppakonsteja, joilla siirrellään syöntiä sinne sun tänne.

    Oikea lääke on lyijy!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    jees h-valta

    Tanelikin oikeassa, ehdottomasti mutta omia tuhoja mielestäni hiukan saa ohjailtua jopa ongelma-alueilla juuri jätkän tavalla. Itse jätän kyllä lehtipuutakin mäntytaimikkoonkin mutta se on riskialtista, onnistuessaan ne syönnit kohdistuvat pääasiassa pihlajiin ja pajuihin. Epäonnistuessaan menee kaikki jos sattuu isompi lauma kohdalle.

    Gla

    Kärkkäinen sanoi joskus näyttäneensä luennolla kuvaa puusta, jossa kasvu on muutaman vuoden ajan ollut kovaa verrattuna aiempiin vuosiin. Samoihin aikoihin oli tehty lannoitus. Oppilaille esitetty kysymys oli, mitä kuva esittää. Suurin osa vastasi, että lannoitus on kiihdyttänyt kasvua. Vastaus oli kuitenkin väärä, koska tuollaista päätelmää ei noilla lähtötiedoilla voinut tehdä. Toki vastaus voi olla oikeakin ,mutta se olisi puhdas arvaus.

    Sama pätee havaintoihin hirvistä. Joku toimenpide saattaa vähentää tuhoja tai sitten kyse on sattumasta, koska hirvien aiheuttamissa vahingoissa muuttujien määrä on valtava. Vain Tanelin menetelmä on pitemmän päälle varma keino vähentää tuhoja ja siksi on erityisen surullista, että ministeri Lepän vastauksessa vahvistettiin aiheen ympärillä pyörivä puuhastelu. Itse puuhastelen pääasiassa Tricon kanssa, mutta sekään ei tuhoja yhtään vähennä. Se vain siirtää ne muualle. On huikea tilanne, että yhteiskunta tukee tällaista taloudellisen toiminnan terrorisointia.

    sata

    Kyllä käytännön ihmiset tietää ne oikeat keinot mutta, kun niitä ei nyt eikä ilmeisesti tulevaisuudessakaan ole mahdollista käyttää.Lepän tulee olla samaa mieltä kuin Eurooppa.Ilmeisesti on niin, että teollisuus ei kaipaa tulevaisuudessa mäntyä, jos kaipaisi niin uskoisin niiden tekevän enemmän asian eteen.Kun teollisuus ja eduskunta eivät piittaa nykyistä enempää niin lienee turhaan meidän paperilla ampua.Seuraava taimikko 3 ha. on kuusella.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 100)