Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Ola_Pallonivel

    MHY

     

    Koealoilta mitataan kasvatettavaksi tarkoitettavat taimet. Jos hirven katkoman taimen välittömässä läheisyydessä, enintään metrin päässä, on korvaava taimi, vahingoittunutta runkoa ei oteta laskelmaan mukaan.

    Taimien vikaluokittelussa pitää olla tarkkana

    Taimet jaetaan kahteen luokkaan. Vaurioluokassa 1 ovat ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet. Jos taimikosta löytyy vain lievästi vaurioituneita taimia, korvausta ei makseta.

    Kun ylimmästä latvakiehkurasta on tuhoutunut sekä latvakasvu että kaikki sivuversot tai kun neulasista on syöty yli 75 % tai puun kuorta on järsitty rungon ympäri yli 25 % osuudelta, taimi määritetään vaurioluokkaan 2.

    Taimikon on oltava ennen hirvien syöntiä kasvatuskelpoinen eli havupuutaimikoissa runkoluvun on oltava yli 1500 kappaletta hehtaarilla ja lehtipuutaimikoissa 1100 kappaletta. Korvattavaa vahinkoa ei katsota syntyneen silloin, jos taimikossa on 2000 kasvatuskelpoista mäntyä ja tuhat syötyä.

    suorittava porras suorittava porras

    Kolaritilastokäyrä osoittaa vakaasti kaakkoon koronan aiheuttaman notkahduksen jälkeenkin.  Metsästyspäivää kohden tehtyjen hirvihavaintojen määrä on alentunut tasaisesti ainakin kolmen viimeisen vuoden ajan. Kaikki indikaattorit joidenkin vailla täyttä ymmärrystä olevien luuloista piittaamatta osoittavat hirvikannan alentuneen sovittuihin raameihin.

    Ola_Pallonivel

    Eli jos hirvi napsasee männyn latvan pois, korvausta ei saa. Taimikko on kuitenkin pilalla, pensaita tulee ja paljon. Samoin monihaaraisia puita.

    Miksi hakea korvausta, kun lasku tulee perässä?

    mehänpoika mehänpoika

    Arto rohkaisee panemaan ”hirvenruokaa” uudistusalalle, jos maapohja sitä vaatisi. Aivan oikein, jos kaikki tekisivät samoin. Kun olisi 1-5 metrisiä männyntaimikoita (hirvenruokaa) istutettuna kuten 30-40 vuotta sitten, niin ehkä jonkinlaisesta metsästä olisi paremmin toiveita. Kun nykyisin talvinen hirvenruoka on jatkuvien hirvisyönnösten vuoksi vähentynyt, ovat hirvituhot jäljelle jääneissä männyntaimikoissa totaalisemmat.

    Kuusen taimet kuitenkin lienee jo kasvatettu tilausten mukaisesti viime kesänä, joten tilanne jatkunee ja tulevaisuuden hiilipäästöt sen mukana.

    Puuki

    Ei koronan vaikutus liikennemääriin ole loppunut.  Nythän on sahattu eestaas pakotteiden kanssa.  Ei voi paljon mitään päätellä sen perusteella kolaritilastoistakaan.   Mutta voihan se olla (ja niin onkin) että hrviä on suht. vähemmän ja muita hirvieläimiä enemmän varsinkin E-Suomessa.

    Visakallo Visakallo

    Vähemmälle huomiolle on tainnut jäädä myös hirvikolarien tilastointi. Koska poliisit eivät enää tule hirvikolaripaikoille niin kuin aikaisemmin, etenkään lievemmät tapaukset eivät välttämätä tilastoidu, eivätkä näy kolariuutisissakaan. Tämä on arkipäivää ainakin täällä 4-tien varrella.

    arto arto

    mehänpoika.   No onko sitten kuusi oikea valinta väärällä alueella. Tulee lahoa ja kasvu olematon. Sekö tuo onnen. Kasvu muutama sentti vuodessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ruotsissahan kokeiltiin sellaista konsensuspakettia, jossa metsästäjät lupautuivat pitämään hirvikannan niin alhaalla että vähintään 70 % taimista säilyi kasvatuskelpoisina, ja metsänomistajat sitoutuivat uudistamaan mäntymaat männylle. En osaa sanoa millaisia ovat kokemukset.

    Ola_Pallonivel

    No jos em. propaganda on tuota luokkaa, niin tuskin täällä kukaan tuohon sitoutuu. Saatikka uskoo noihin lupauksiin.

    Että ihan vahingot vähentyneet, kun korvauksia ei haeta…

    mehänpoika mehänpoika

    Arto, jopa yhteismetsässä yli 20 vuotta sitten paikallinen mhy joutui istuttamaan hirvituhon pelossa  huomaamani n. 5 ha:n VT-kuvion (ent. ohut kitukuusikko)  avohakkuun jälkeen kuusen taimilla. Totesin marjareissulla.  En ole käynyt katsomassa sen jälkeen. Siitä ei hiilinielua juurikaan tullut!

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 711)