Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Gla

    ”Metsänomistajat ovat todenneet ,että kuusella on helpomi tehdä tulosta.”

    Onhan ero koivuun ja mäntyyn ja hirvieläintuhoriskin torjuntaan verrattuna melkoinen.

    ”Kiertoaika lyhempi ja hehtaarisaanto isompi ,kun männyllä ja kantohinta parhaimmillaan sama.”

    Kantohinnan eroja on turha verrata uudistamisvaiheessa. Mutta vertaatko kiertoaikaa ja saantoa samalla kasvupaikalla eli mt-omt:llä?

    ”Kuusta yritetään tästäkin syystä kasvattaa niissäkin olosuhteissa ,joissa mänty olisi parempi vaihtoehto.”

    Voihan vaivattomuus olla yksi syy. Toinen se, ettei tulevista tuotoista (esim. laho, kirjanpainajat jne.) välitetä, kun metsät myydään ennen seuraavaa hakkuuta. Mutta älä nyt vaan unohda hirvieläinriskiä, mikä on varmasti eniten päätökseen vaikuttava tekijä.

    ”Liian rehevälle maapohjalle istutettujen männiköiden  kehittyminen huonolaatuisiksi räkämänniköiksi on edesauttanut valintaa kuusen suuntaan. Luonnollinen valinta räkämännikön uudistamisessa on kuusi.”

    Tai koivukin olisi hyvä vaihtoehto, ellei riski olisi niin kova. Mäntysukupolven jälkeen tuoreelle kasvupaikalle kuusi voi olla ihan hyvä vaihtoehto.

    ”Tällä hetkellä männyn ja koivun osuus on selkeässä kasvussa ja hyvä niin. Tilanne kehityy oikeaan suuntaan. Tätä kehitystä ei ole syytä uhata hirviä demonisoimalla.”

    Ei tarvitse demonisoida, muttei myöskään tapasi mukaan vähätellä.

    Suurin syy männyn ja koivun suosion kasvuun on varmasti kuivuus, kuumuus, ilmastonmuutoksen myötä kasvava tuholaisriski ja juurikääpä.

     

    suorittava porras

    Kuivuus ja laho vaikuttavat koivuihin samallatavoin ,kun muihinkin puulajeihin. Lisäksi tukkisaanto on heikko. Lumituhoille koivu on erityisen herkkä. Laiha tulos ei suosi koivunkasvatuksen yleistymistä. Kuusi tarjoaa suuremman tilin . Sekapuuna ja luontaisesti kasvaneena koivu on ok.

    Hirven vaikutuksia puulajivalintoihin ei ole syytä erityisesti korostaa ,koska muita enemmän valintaan vaikuttavia tekijöitä on olemassa. Lumen totaalisesti murtama nuori männikkö tai koivikko kannustaa varmasti valitsemaan kuusen seuraavalla kierroksella. Sama tapahtuu pistiäistuhon tai versoruosteen aiheuttamien tuhojen seurauksena.

    Gla

    Tai monenkirjavista neuvoista huolimatta sorkkaeläinten tuhoama männikkö tai koivikko. Jopa kallis torjuntaketju pienen virheen seurauksena voi pettää ja vuosien työ + kustannukset valuu hukkaan. Tuloksena on kuusivaltainen puusto kuviolle, jonne juurikäävän takia on yritetty saada puulaji vaihtumaan.

    Koivun kasvatuksen yleistymistä suosiikin nimenomaan sen kuusta parempi stressinsietokyky muuttuvia olosuhteita vastaan. Kun paikalta on todennäköisesti hakattu kuusivaltainen puusto, maaperän hyvinvointikin puoltaa rehevälle kasvupaikalle koivua. Tuloksen laihuus selviää kymmenien vuosien kuluttua, kun tiedetään puutavaralajien hinnat ja sen hetkinen ilmasto, millä kasvupaikoilla kuusi enää järeänä tukkipuuna pärjää. Itse vältän kuusen istutusta muualle kuin selkeästi kosteille kasvupaikoille. Mt-kasvupaikka, mutta kesällä kuivuudesta kärsivä moreenimaa on nykyään koivun ja männyn maata.

     

    suorittava porras

    Kuusissa lahoa esiintyy biologisesti iäkkäillä yksilöillä ja boorin puutteesta kärsivillä alueilla erityisesti. Koivussa näkyi lahoa vähintään yhtä paljon kun kuusissa ,jos suhteutetaan käsittelemieni puiden lahoisuus käsiteltyjen puulajien määrään. Koivun osalta tukkiosuus jäi selvästi jälkeen keskimääräisiin havupuihin verrattuna. Näitä taustoja vasten kusen kasvattaminen onnistuu varmimmin. Puhtaat koivikot on jo viimeisten tutkimusten mukaa todettu huonoiksi vaihtoehdoiksi. Maltillinen sekapuustoisuus on ok.

    Puuki

    Kuusella esiintyy lahoa yleisesti varsinkin alikasvoskuusikoissa (jk-metsät). Muutenkin juurilahon takia kuusi on huonompi vaihtoehto laholle alttiilla paikoilla kuin koivu, jos on edellytykset koivun kasvatukseen.   Ra-koivu varsinkin kasvaa nuorena niin nopeasti, että jo e-puuna tai kuitupuuna myytynä se antaa nykyhinnoilla suunnilleen saman lopputuloksen kuin kuusikko. Pieni laho ei pudota kantohintaa yhtään. Tukilla asia on toisinpäin.

    Gla

    Toki laho yleistyy kuusen ikääntyessä, mutta ei nyt taas aleta kasvattaa metsätalouskeskustelussa lahokuusikoita. Hoidetaan puustoa ja tehdään päätehakkuu ennen rapistumista.

    Koivun tukkiosuuden pienuudelle löytyy paljon selittäviä tekijöitä. Kun kuitenkin puhutaan juurikäävän välttämisestä ja täällä tyypillinen lahoprosentti päätehakkuussa on n. 15-20 ja pahimmillaan jopa 30, seuraavassa sukupolvessa lahoa on 1,5-kertainen määrä edeltävään verrattuna. Tuo laho tarttuu kuusiin jo taimivaiheessa juuriyhteyksien kautta toisin kuin aiempien sukupolvien kesähakkuiden tai laidunmaiden juuristovaurioiden takia. Alkaa siinä koivun kilpailukyky parantua ja ylipäätään on edellytys myöhempien vaiheiden kuusen kasvattamiselle. Eihän me nyt sentään niin lapsellisia olla, että metsän voisi luovuttaa seuraavalle omistajalle huonommassa kunnossa kuin se on saatu.

    Samaa mieltä olen siitä, että sekapuusto on paras vaihtoehto. En minäkään pyri puhtaisiin koivikoihin. Kunhan vain saisi kuusen tuomaan peitteisyyteen koivut ja männyt säilymään hirviltä. Taisitpa sinäkin pitää tätä ongelmallisena asiana.

    Nostokoukku

    Joko Suorittava kävi uusimassa hirvikokeen ? Minäpä kävin, taas on pari vuotta jatko-aikaa.

    suorittava porras

    Tuli käytyä. Haulikon piiput ovat olleet lisäksi kuumana kerran pari viikossa. On mielenkiintoista havaita ,että ikä ei ole este kehittymiselle silläkään puolella….vai johtuisiko kehittyminen siitä ,että hiipivä dementia auttaa unohtamaan virheelliset tottumukset.😁 Tämän vuoden olen keskittynyt pelkkiin tuplakiekkoihin. En voinut kuvitella kuusikymppisenä ,että vielä setsemänkymppisenäkin saa joskus hajalle yli 20/25 kiekkoa ja vieläpä tuplina.

    Hirvilupia näytti tulevan enemmän ,kun viime kaudella. Saa nähdä ,paljonko saadaan nurin ,kun edellisellä kerrallakin lupien käyttöaste jäi 80%:iin ja tavoitehaarukka kasvoi tälle kaudelle 0,2 yksilöllä ylöspäin.

     

    Nostokoukku

    Eli syksyllä taas passissa palellaan, vaikka Suorittava talvella arveli lopettavansa. Minähän sanoin, ei sitä niin vain koira kirpuistaan pääse. Nuorena sitä tuli ammuttua kiekkoja paljonkin, saatakin laukausta illassa. Ja kiekot myös särkyivät, eivät pelkästään pudonneet. Viimeiseen kahteenkymmeneen vuoteen olen ampunut yhden kiekon. Pojanpoika houkutteli kokeilemaan, arveli saavansa papan naurunalaiseksi. Oli vähän hämmästynyt ilme, kun kiekko pölähti palasiksi. Lentävää lintua en ole ampunut viimeiseen kymmeneen vuoteen, ainoastaan istuvaa lintua. Ja näinkin on paisteja kertynyt. Usein kuulee sanottavan, että riistallekin täytyy antaa mahdollisuus. Olen sitä mieltä, että kun varmistin on lykätty eteen, niin silloin ampumapäätös on tehty eikä siinä vaiheessa riistalle saa antaa enää mitään mahdollisuutta, laukauksen on oltava varmasti tappava. Siksi en ammu enää lentoon.

    suorittava porras

    En minäkään hupa linnuille ole. Yksi per vuosi ja aina ei edes sitä. Metsoa en ole ampumut 20 vuoteen.

    Pojanpojikien edessä pystyn säilyttämään jotenkuten kasvoni ampumaradalla. Tasatahtiin edetään radalla suorituspaikalta toiselle nuorempien ampujien kanssa. Moni heistä suuntaa askeleensa jo taukopaikalle ennen kasipaikkaa ja katselevat muualle ,kun ”pappa” sipaisee kaikki viisi kiekkoa hienoksi ja niistä neljä tuplana. Mutta helppoahan se on ,kun saa ampua läheltä. Sillä paikalla onnistumisprosentti on yli 80. Ja vielä ,kun painaa itse taskussa olevan lähettimen napista, tietää ,että kiekko on jo liikkeellä 😊. Nenänkaiveluun ei jää aikaa eikä tule mieleen miettiä mitään ylimääräistä.

Esillä 10 vastausta, 701 - 710 (kaikkiaan 711)