› Keskustelut › Metsänhoito › ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 69 70 71 72

  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Sent on: 5.12.2021, 15:26

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

    Tekijä
    mehänpoika
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Gla 10.5.2024, 11:01

    Ja kun tuodaan mukaan kaupallisuutta, silloin tarvitaan saalisvarmuutta. Sopii huonosti yhteen hirvikannan leikkauksen kanssa.

     

    mehtäukko 10.5.2024, 11:15

    ”..Metsästysseurat eivät toimi kaupallisin perustein..” ei ollut ajatuskaan, sillä se ei ole seurojen velvollisuus. Taho, joka niin petoja kuin hirviä hallinnoi, kuuluu loppupelissä tasapainon löytäminen ja toteuttaminen.

    Moni koiransa,lampaansa tai taimikkonsa menettänyt viittaa kohta kintaalla koko metsästystouhulle.

    Nostokoukku 14.5.2024, 19:17

    Yksi suurimmista metsänomistajista A.Ahlström ehdottaa hirvikannan kasvattamista vähintään 4 hirveen/ 1 000 ha. Perusteluna maaseudun hyvinvoinnin ja vetovoiman lisääminen.

    Finsilvan johtaja esittää uutta ajattelua metsätalouteen. Hänen mukaansa ekosysteemipalveluista huolehtimisesta maanomistajalle tulisi maksaa korvausta. Palveluja ovat mm. virkistyskäyttö ja veden puhtaana pysymisestä huolehtiminen. Aikalailla uutta ajattelua, että veden puhtaana pitämisestä täytyisi maksaa korvausta. Eiköhän siitä huolehtiminen pitäisi olla itsestään selvää. Vai onko vallalla käsitys, että kaikki mikä ei ole kiellettyä on sallittua. Metsä Group aikoo tosin hävittää täyttämällä Raumalla kokonaisen kolmen hehtaarin järven.

    A.Jalkanen 14.5.2024, 20:32

    Oliko Ahlströmillä jotain perusteluja, miksi pitäisi kasvattaa mieluummin hirviä kuin puuta? Jos on tarpeeksi metsäpinta-alaa itsellä niin mikä ettei, kunhan ei levitä ongelmaa ympäristöönsä.

    Nostokoukku 14.5.2024, 20:59

    Ei kai hirvikannan maltillinen kasvattaminen estä puunkasvatusta. Eivät ole mielestäni toisiaan poissulkevia tavoitteita. Ei ole ainakaan ennen ollut, jos katsotaan vaikkapa 20-40 vuotta taaksepäin. Hirvestä on tullut yksi suurimmista kansantalouden vihollisista viimeisen kymmenvuotisjakson aikana, kun hirvikanta on ollut koko  ajan laskeva ja nyt pienimmällään pitkään aikaan.

    Ola_Pallonivel 14.5.2024, 22:44

    Hirviä ja huoria lisää maaseudulle, pitää peräkammarinpojan mielen virkeänä.

    mehänpoika 10.6.2024, 08:49

    Hirvenruokaa, eli taimitarhoilla kasvatettuja männyn- sekä koivuntaimia, on viimevuosikymmeninä viety suhteellisen vähän uudistusaloille. Liikahirvistä johtuen melkein poikkeuksetta on jo vuosikymmenien ajan jouduttu uudistettavaksi puulajiksi valitsemaan kuusi. Tästä johtuen myös hirvien luonnollinen talviajan ruoka on ollut hupenemassa.

    Metsänomistajat ovat jo pitkään olleet täysin turtuneita hirvien talvisiin männyntaimikoiden tuhoihin, eivätkä jaksa enää valittaa. Tästä johtuen hirvikantojen koosta vastaavat tahot ovat nostamassa hirvitiheystavoitteita.

    Hirvien talviravinnon jatkuva väheneminenkään ei vaikuta heidän suunnitelmiinsa. Hirvikolaritilastot tahtovat unohtuvan, vaikka tiedetään, että hirvikolareiden määrä korreloi hirvien määrän kanssa.

     

    Nostokoukku 10.6.2024, 09:00

    Hirvikolareiden määrä korreloi vielä todennäköisemmin autojen määrän kanssa. 60-luvulla hirvikolarit olivat hyvin harvinaisia.

    Visakallo 10.6.2024, 09:16

    Kuinkahan paljon nykyisillä liikennemäärillä mahtaisi olla hirvikolareita, jos hirviaitoja ei oltaisi rakennettu?

    suorittava porras 10.6.2024, 11:07

    Metsänomistajat ovat todenneet ,että kuusella on helpomi tehdä tulosta. Kiertoaika lyhempi ja hehtaarisaanto isompi ,kun männyllä ja kantohinta parhaimmillaan sama. Kuusta yritetään tästäkin syystä kasvattaa niissäkin olosuhteissa ,joissa mänty olisi parempi vaihtoehto.

    Liian rehevälle maapohjalle istutettujen männiköiden  kehittyminen huonolaatuisiksi räkämänniköiksi on edesauttanut valintaa kuusen suuntaan. Luonnollinen valinta räkämännikön uudistamisessa on kuusi.

    Tällä hetkellä männyn ja koivun osuus on selkeässä kasvussa ja hyvä niin. Tilanne kehityy oikeaan suuntaan. Tätä kehitystä ei ole syytä uhata hirviä demonisoimalla.

Esillä 10 vastausta, 691 - 700 (kaikkiaan 711)
1 2 3 … 69 70 71 72