Ymmärrän jotenkin rukopiikin huolen. Mutta kuinka luulet että metsäpeura on selvinnyt tähän saakka ? Sehän ei ole mitään tuontitavaraa. Se on kyllä totta että sudet ja muutkin pedot hidastavat kannan kasvua tai jopa pysäyttää mutta tuskin kokonaan hävittävät. Yleensä petopaine on silloin pahimmillaan estämässä kannan kasvua kun olemassa oleva kanta on alhainen. Mutta onko metsäpeuran osalta enää näin ?

”Olisi hyvä jos joku (vaikka mhy) järjestäisi gallupin: ovatko metsänomistajat alueella tyytyväisiä ja onko miten paljon talvilaidunongelmia.”

Jokin kyselyhän taannoin oli. Itsekin vastasin ja kritisoin suuria sorkkamääriä. En muista mikä kysely se oli ja kuuluiko sen tuloksista koskaan mitään.

Joku toinenkin kysely oli, mutta se oli niin huonosti laadittu, että jätin vastaamatta.

Koskahan näämme otsikon ,jossa kerrotaan tulevalle syksylle jätettyjen lupahakemusten mahdollistavan yli kolmanneksen lisäyksen kaadettavien hirvien määrään kuluneeseen metsästyskauteen verrattuna Keski-Suomessa? Tämä oli todettavissa Metsä-lehteen jätetyssä riistaneuvoston vastineessa hirvituhoja käsittelevään uutiseen. Hirviä kaatui kaudella 2023-24  2800kpl ja tulevana syksynä olisi mahdollista kellistää 4000.

Vielä noihin hiilinieluihin sen verran , että peilistä löytyy se suurin syyllinen nielujen katoamiseen. Hirvellä ei asiaan ole osaa eikä arpaa. Se syö vain elääkseen. Moni ihminen kuluttaa luontoa toistenkin edestä .

Hirvilaumat suurenee ja ”metsästäjälaumat ” pienenee. Merkit ovat jo ilmassa. Korpilahden esimerkkitapauksessa saattaa olla kysymyksessä hirvien laumaantuminen mäkien päälle susien hyökkäysten hankaloittamiseksi. Vihollisen voi havaita kaukaa ja almäkeen pääsee liukkaasti karkuun. Tämä on yksi syy ,miksi hirvet hakeutuvat mielellään korkeille paikoille.

Hirvet valitsevat mäkien päällykset turvallisuuden ja mukavuuden takia. Mäen päältä havaitsee lähestyjät ja mäen päällä on kylmillä ilmoilla lämpimämpää kuin viereisessä notkossa. Helteellä hirvet oleskelee yleensä soilla ja vesien lähellä.