Puoli milliä maksettuja korvauksia vuodessa ei oikein anna kuvaa kovin massiivisista tuhoista. Viisi milliä oli tarjolla ,puolikas kelpasi ja vuosi vuodelta anomuksia on tullut vähemmän. Eikö se ole merkki muiden samaan suuntaan osoittavien idikaattoreiden ohella ,että hirvikanta on laskenut?Talvehtimisalueilla vahingot eivät lopu koskaan. Kokonaisia talvehtimisalueita on kuitenkin viime vuosien tehometsästyksen vuoksi lakannut olemasta kokonaan.

Jos suorittava ihan ajatuksen kanssa perehdyt nykyisiin hirvivahinko-korvausten ehtoihin, et ihmettelisi lainkaan korvausanomusten vähäisyyttä! Korvausehtoja laadittaessa on johtoajatuksena ollut vahinko-hakemusten vähentäminen, ei se, että metsänomistajille korvattaisiin vahingot. Lisäksi ne korvaukset, jotka lopulta läpäisevät seulan, ovat naurettavan pienet todellisiin vahinkoihin nähden.

Metsävahinkoja koskevat korvaushakemukset eivät ole ainoat tekijät ,jotka kertovat hirvien vähenemisestä . Kolaritilastot näyttävät kehityksen suunnan. Metsästyksen yhtydessä tehdyt havainnot ovat myös laskeneet vuodesta 2018 vuoteen 2022. Vasoja sai pari vuotta sitten hakemalla hakea. Vahingot tunuvat koettelevan vain harvoja ja valittuja ihmisiä , vaikka tapahtuisi mitä. Hirvikanta on kuitenkin ollut näin alhaalla viimeksi lähes 30 vuotta sitten.

Jos Gla on jäänyt siihen käsitykseen ,että minä koen hirven ongelmattomaksi , on päätelmä väärä. Olen kokenut hirvikannan hallinnan varsin haastavaksi. Suomen runsaat ravintovarat antavat kannan kasvulle loistavat edellytykset . Luonnontilaisella Isle Ryalen saarella hirvikanta vaihtelee 7-44 /1000 ha haarukassa vasatuoton ollessa vain kolmannes verrattuna Suomen vasatuottoon. Ravintovarat ovat maassamme huomattavasti paremmat Isle Royaleen verrattuna.

Monesti on ihmetelty , mistä hirviä oikein sikiää ,kun ne tuntuvat olevan välillä paikallisesti ihan loppu. Ruotsalaistutkimuksista löytyi tähänkin valaistusta. Tutkimuksissa suljetulla alueella kahdeksan hirven lauma kehittyi 60 hirven tokaksi viidessä vuodessa ,kun ravintoa oli runsaasti tarjolla!

Metsästystä ja metsästäjiä on helppo arvostella. Edellä kertomani toivottavasti valaisee hieman ,miten ison haasteen edessä hirvien suhteen ollaan. Kanta pystyy hyvin nopeasti kasvamaan hallitsemattomiin mittoihin ,jos ote vähänkin herpaantuu. Olemme olleet onnekkaita ,että tilanne on saatu haltuun tähän saakka. Uusien järjestelmien ja toimintatapojen avustuksella kannan kehitykseen on voitu reagoida huomattavasti nopeammin verrattuna esim. aikaan kymmenen vuotta sitten. Pedot ja metsästäjien ikääntyminen voivat kuitenkin muuttaa kehityksen suunnan. Metsänomistajien omat toimet  voivat pelastaa pahimmalta. Juhlapöytää hirville ei kannata pitää jatkuvasi katettuna. Se ,että hirvivahingoista päästäisiin jollakin keinolla kokonaan eroon, on epärealistinen toive. Ei päästy 50 vuodessa eikä päästä jatkossakaan.

Uuden hiilinielun perustaminen on täällä loppusuoralla. Huomenna pitäisi mennä loput koivuntaimet maahan. Hieman huonolta tosin ennuste näyttää, kun joka aamu on alueella ollut uudet hirvenjäljet. Alueen kahdella vastakkaisella sivulla on naapureina varttuneet kuusikot, ja toisilla sivuilla varttuneet koivikot, eli kyllähän alueelle metsän saa tulemaan, mutta harmittaa tietysti, jos puulajiksi muuttuukin hirvien ruokailujen takia kuusi. Kun viimeksi perustin muutaman sadan metrin päähän nykyisestä alueesta koivikon, piti alueelta ampua viisi hirveä, jotta syöntipainetta saatiin rauhoitettua.