Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Ola_Pallonivel

    Se on kuitenkin jokaisen oma valinta, millä autolla ja missä ajaa. Ei ole pakko mennä nelostielle kuraan ajamaan.

    Vertaisin systeemiä lähinnä vakuutukseen ja kuluttajaneuvontaan. Ei sieltä tule laskua, jos korvaushakemus on aiheeton.

    Ja sitten lisäksi se, miten vahinko määritellään. Jos olet istuttanut mäntyä ja tilalle tullut luontaisesti kuusta tai koivua, niin vahinko ei olekaan niin suurta. Ei, vaikka alue ei olisi noille soveltuva esim. kuivuuden takia.

    Samoin jos kerran syöty mänty toipuu, niin vaikuttaa vahingon suuruuteen. Unohtuu kuitenkin, että latvassa saattaa olla myöhemmin kaksi haaraa tai tyvitukissa mutka.

    Makarov

    Mihin mutuun se perustuu jos on tutkittu että ainoastaan 10% maanomistajista hakee korvauksia hirvituhoihin? Kerro suorittava

    A.Jalkanen

    Hirvituhojen korvausarvio pitäisi olla ilmainen. Mutta silti korvausmäärien aleneminen ja liikenneonnettomuuksien väheneminen kertovat tarinaa että oikeaan suuntaan ollaan menty. Riistavahinkolain arviointia ajaa MTK. Samassa yhteydessä pitäisi arvioida miten hoidetaan suurpedot ja metsästyksen edellytykset.

    Näistä voisi koplata lehmänkaupat: metsästäjät saavat tehostetun suurpetojen kannan hallinnan ja maanomistajat saavat ilmaiset hirvivahinkoarviot sekä enemmän vaikutusvaltaa alueellisen hirvieläinten tavoitekannan määrittelyssä.

    Luonnonsuojelijat saisivat pedoille lisää elintilaa jos nostettaisiin poronhoitoalueen eteläraja pohjoisemmaksi. Harvempi tiheys mutta alueellisesti tasaisempi kanta ja suurempi suden kokonaismäärä. Poronhoitoalueellekin tarvittaisiin jotain täkyjä; pienempää määrä poroyrittäjiä tuettaisiin hyvin.

    Rukopiikki

    Muutaman vuoden päästä on taas ennätysmäiset hirvikannan alentamistalkoot. Hirvien määrä näyttää lähteneen kasvuun.

    Nostokoukku

    A.J:n kanssa olen kyllä samaa mieltä, että tuhon korvausarvio pitäisi olla ilmainen, samoin oikeudenmukainen korvaus. Keräähän valtio metsästäjistä melkoisen rahasumman vuosittain, ei se saisi mennä pääasiassa byrokratian pyörittämiseen. Luontoon kuuluu kuitenkin muutakin kuin hirvet. Milloin saadaan riistatuholain lisäksi esim. myyrätuho- ja kuoriaistuholaki? Metsänomistajien vaikutusvaltaa hirvieläinten kannanhoidossa on vaikea lisätä, lähes ainoa keino on lisätä päätöksentekijöiden määrää. Lopulliset päätöksethän hirvikannasta tehdään paikallistason toiminnassa, paljonko anotaan ja paljonko kunkin porukan annetaan kaataa. Lisäksi kaikki porukat eivät pyrinkään kastamaan kaikkia saamiaan lupia hirvien esiintymisestä riippuen. Hyvä niin, ei metsästä pidä viimeistä pyrkiä hakemaan, eikä metsä sitä viimeistään anna. Alueellinen päätöksenteko antaa suuntaviivat, paikallinen ratkaisee toteutuksen. Kummallakin tasolla metsänomistajat ovat jo nyt ”yliedustettuina”. Päätosvallan lisääminen edellyttäisi päätöksentekijöiden lisäämistä, ja valintaprosessin ja perusteet tuntien, mukaan tulisi entistä enemmän metsänomistsjia.

    A.Jalkanen

    Olet Nostokoukku tietenkin oikeassa: ei narusta työntämälä voi pakottaa, jos metsästys ei paikallistasolla maistu.

    Ehdotukseni on edelleen se sama kuin aikaisemminkin, eli kiepauttaisin hirvitalousalueen tasolla päätöksenteon tavoitetasosta toisin päin. Nythän kuullaan kyllä ennen päätöksentekoa sidosryhmiä, mutta heidän ehkä kannattaisi olla riistaneuvoston jäseniä, niin pääsisivät päätöksentekoon mukaan.

    Yksi vaihtoehto olisi että ht-alueen riistanhoitoyhdistykset (tai jokin muu valmisteleva elin) yhdessä sopisivat ja esittelisivät toivomansa kantatasot arn:lle, joka tekisi niistä päätöksen. Seurat toteuttaisivat sitten tavoitteen parhaan kykynsä ja halunsa mukaan.

    suorittava porras

    Kannattaa tutustua ensin siihen ,mitkä tavoitteet on annettu metsästäjille nykyisillä eväillä. Asetetut tavoitteet ovat olleet jo pitkän aikaa kunnianhimoisempia siihen nähden ,mitä metsästäjät kykenevät tai haluavat toteuttaa. Organisaatioiden viilaaminen on edellä mainitusta syystä täysin turhaa. Lupia kyllä saa riittävästi. On vain metsästäjistä kiinni ,paljonko he näkevät tarpeelliseksi ottaa. Eilen kelpasi suoraan 65% siitä lupamäärästä ,mitä tarjottiin. Lupapankkia paisutettiin ,että päästäisiin lähemmäs tarjottua määrää. Pari lupaa per seura on käytössä pankin kautta ,mikäli tarvetta ilmenee.

    Valkohäntiin kohdistuva  lupamäärä pidettiin ennallaan ,vaikka viime kaudella käytettin vain kolmannes tarjolla olleista luvista. Ilmassa oli jo ajatus pudottaa lupamäärää reilusti ,kun talviset havainnot ovat jääneet niukoiksi edellisiin vuosiin verrattuna. Saalismäärä on laskenut tasaisesti viimeiset vuodet ja on tällä hetkellä tasoltaan 0,7 yksilöä/ 1000ha. Valkohäntä ei ole ongelma ei siksi muodostu.

    Salonpoika

    Meillä täällä on ollut tapana jakaa hirviluvat sitten kun ne on saatu, nythän on vasta lupahaku menossa. Ja on melkoinen ihme mikäli kaikki haetut luvat myönnetään, sitähän ei ole tapahtunut vuosiin. Voisitte, Suorittava ja kumppanit jo lopettaa nuo perättömät puheet luvansaannista. Viime syksyn rhy:n kaatoprosentti oli 93,6 ja havaintomäärät huipputasolla. Riistakeskus ”tiesi” paikallisia paremmin oikean lupamäärän ja kanta jäi runsaaksi. Nyt on kuulunut huhuja että lupia voisi lisätä mutta eiköhän sille tässä kevään ja alkukesän aikana jokin este taas keksitä.

    suorittava porras

    Kaikki tiedot löytyvät rhy:n tilastosta. Neljä vuotta sitten lupien käyttöaste 82. Kahtena seuraavana 70 ja kuluneella kaudella 75%. Kyseessä yhteislupa pina-alaltaan 44 000ha. Kun toteaa asiat omariistasta ,ei tarvitse arvailla.

    Eilen lupapotti (luken kana-arvioon perustuva) jaettiin hyvässä hengessä osakasten kesken. Kaikki saivat sen määrän lupia , mitä esittivät.( toki jokainen voi hakea harkintansa mukaan).

    Paikkakunnan kattava yhteislupa on ollut käytössä 35 vuotta eikä koskaan ole ollut ongelmia lupien saannin kanssa. Pankkikin on avautunut puhelinsoitolla ja uuden luvan on saanut minuutissa. Viime kaudella käytettiin yksi pankkilupa mutta osalla seuroista on jäänyt myönnettyjäkin lupia käyttämättä.

    Nostokoukku

    Päätettin paljonko hirvilupia haetaan, ja todennäköisesti saadaan. Kaikki pääsevät metsälle ja saavat sen verran lupia kuin halusivat. Pientä, tai ei niin pientäkään, varoituksen sanaa tuli taas metsänomistajista koostuvalta hallitukselta. Alueellinen riistaneuvosto oli päättänyt sidosryhmineen esittää hirvitiheyden nostamista tulevalla kaudella.

     

Esillä 10 vastausta, 591 - 600 (kaikkiaan 711)