Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Gla

    Suorittava: ”Ratkaisevin tekijä hirvikannan kasvuun on alunperin  ravintotesurssien lisääntyminen. Näin on ollut aina ennenkin ja tulee olemaan vastakin. ”

    Omituista, että laitat metsänomistajat tallomaan metsästyslakia ja hirvikannan hoitosuunnitelmaa, vaikka toisaalla vannot noiden nimeen.

    Otapa lakikirja esiin ja kertaa sieltä pykälä 26.

    ”Metsästäjien pyyntihalukkuus voi olla jatkossa oma haasteensa kannanhallinnassa.”

    Näin tapahtuu, jos edunvalvonnassa psyykataan porukka tällaiseen käytökseen. Olisiko jo aika valita uudet kasvot MMM:n johtoon ja aloittaa asennemuutos sieltä.

     

     

    suorittava porras

    Jos Gla ystävällisesti vaivautuisi tutustumaan ohjeisiin ja suosituksiin ,joita tänä päivänä riistahallinnon taholta annetaan metsästäjille. Ei pitäisi olla epäselvää ,mihin pyritään. Hallintoa muuttamalla tilanne tuskin muuttuu ainakaan parempaan suuntaan. Lopulliset päätökset syntyvät siellä metsän siimeksessä yksityisten metsästäjien ja seurojen piirissä.

    Edunvalvontakin kehottaa nudattamaan suosituksia. Tästä huolimatta tilanne ei tunnu tyydyttävän kaikkia. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli kuitenkin tiheimmän hirvikannan alueella tehdyn kyselyn tulos, jossa yli puolet masnomistajista piti hirvien määrää sopivana tai liian pienenä.

    Tomperi

    Se onkin ihmeellistä, hirvi kun syö ja paskoo mettiin niin se on tappio hiilinielulle, mettän raivaaja ku yhteiskunnan varoilla raivaa ja jättää tuotokset mettään niin siinä nielu kasvaa….

     

    mehänpoika

    Samaa asiaa on uutisoitu muuallakin kuin Metsälehdessä. Silti hirvien metsästystä pyritään huhupuheiden avulla nyt vähentämään.

    Yle/uutiset.fi  19.5.2021″Metsien kuusettumisesta tulee iso riski ilmaston lämmitessä – metsänhoidon professori pitää uhkana tuhopuiden pakkomyyntiä”

    ”Kuusi on vallannut metsät ja se kasvaa paikoissa, joissa se voi olla kuivumassa pystyyn. Kuusen tilalle kaivataan mäntyä ja lehtipuuta. Lehtipuiden lisäys ei tutkimusten mukaan vähentäisi kasvua ja turvaisi metsien hiilivarastoja tuhojen pienentyessä.”

    Kari Ikävalko

    ”Metsänomistajien into istuttaa kuusen taimia jopa lajille väärään paikkaan voi koitua isoksi tappioksi niin metsäalalle kuin luonnolle.

    Tutkimusten mukaan laajat alueet Suomessa kärsivät jatkossa lisääntyvästä kuivuudesta ja kasvituholaisista. Riskiä lisää merkittävästi se, että suomalaiset metsät kuusettuvat vauhdilla ja kuusi on suomalaisista puista se, joka tulee kärsimään ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta kuivuudesta.                                         —-

    Luken tekemän laajan tutkimuskatsauksen mukaan jo nyt tiedetään, että lehtipuiden kasvatus hillitsee mahdollisia tuhoja. Lehtipuiden yleistymisen esteenä ovat kuitenkin liian vahvat hirvi- ja peurakannat.” Lainaus päättyy

     

    mehänpoika

    Jatkoa edelliseen viestiin:

    Samassa uutisoinnissa oli Itä-Suomen yliopiston metsänhoitotieteen professori Heli Peltolan näkemys asiasta:

    ”Hänen mukaansa metsäalan perusoppi oikeaan kasvupaikkaan kasvatettavasta oikeasta puulajista ei hirvituhojen takia enää toimi.

    – Tiedetään, että pyssyä tarvittaisiin. Siinä on sitten kysymys siitä, kuka tekee päätökset ja millä alueilla, Peltola tiivistää hirvien, peurojen ja kauriiden aiheuttamat paineet.   —-

    Professori Heli Peltola näkee nykykehityksen johtavan mahdollisesti siihen, että kuusten kärsiessä erilaisista tuhoista metsänomistajat voivat joutua polkuhintaisiin tuhopuiden pakkomyynteihin.” Lainaus päättyy

    – Näyttäisi siltä, että Luken tutkijat tietävät mitä pitäisi hirvipolitiikalle tehdä, mutta MMM:n johdossa olevat hirvestystä harrastavat henkilöt haluavat mennä ilmastokriisistä ja luontokriisistä huolimatta aina vuosi kerrallaan eteenpäin kohti eläköitymisiä.

    – Nyt ohjeissa painotetaan kuusentaimikoihin jätettäväksi koivua sekapuustoksi. Onpa tutkittu jopa ulkomaisten lehtipuulajien, kuten tammen, käyttöä metsiä uudistettaessa. Hirvikannan hoitosuunnitelmaan ei tiettävästi ole vielä koskettu. Ihmeellistä!

     

    Visakallo

    Palstalla on koolla kattava hirvitietämys, mutta yksi kysymys on jäänyt vastausta vaille:

    Mikä romahdutti Suomen hirvikannan yhdessä vuodessa?

    mehänpoika

    Ilmeisesti hirvikanta ei ole romahtanut mihinkään. Aikaiseen tullut paksu lumi on jonkunlainen este metsästykselle laajoilla salomailla, missä ei teitä säännöllisesti aurata. Metsästys siis vaikeutuu. Näin ainakin Lapissa. Mielellään ei panna rahaa kiinni aurauskuluihin.

    Toinen asia lienee se, kun paineet ilmastollisista ja luontokadosta johtuen lisäävät paineita hirvien vähentämiseksi, on taktisesti nyt viisasta kasvattaa kantaa.

    suorittava porras

    Eiköhän sitä hirvikantaa ole rommautettu jo useampi vuosi. Ei tullut yllätyksenä. Kaikki loppuu aikanaan.  Tarvitsee vilkaista vain havaintomäärien kehitystä luken tilastoista viimeisen viiden vuoden ajalta.

    On tietysti muutama hirvitalousalue ,joilla halutaan pitää yllä vähän isompaa hirvikantaa ,mutta se on heidän asiansa. Kovin suuresta määrästä niissäkään ei ole kysymys ,jos verrataan lukemia vuosituhannenvaihteen lukuihin.

    Täällä ainakin on turha valittaa hirvien paljoutta. Yhtään ei ole saatu jyvälle kuukauteen. Keväällä saa koetun perusteella istutella metsiinsä ihan mitä lystää…… Tietysti kannattaa pitää huolta siitä ,ettei uusi kasvu tukehdu koivuvesakkoon.

    Visakallo

    Ihmettelen vaan, kun viime vuonna ei kukaan vielä valittanut hirvien vähyyttä.

    Metsäkupsa

    Täällä vasat vähissä, kun karhut ovat ruokailleet. Neljä isoa hirveä viikolla letkassa jolkotteli hakkuu työmaan poikki. Joidenkin seurojen mailta hirvet metsästäjien mukaan vähissä, lupia jäljellä.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 711)