Keskustelut Metsänhoito ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 711)
  • ”HIRVET HOTKIVAT HIILINIELUA”

    Merkitty: 

    Kyseinen artikkeli julkaistu metsälehdessä 25.3.2021, mutta kommentointi on jäänyt vähäiseksi. Erikoisesti hirvipolitiikan vaikutus metsien hiilinieluun ja ilmaston lämpenemiseen, sekä myös luontokatoon talousmetsissä, kaipaisi uusia ajatuksia.

    Artikkelin julkaisusta on aikaa yli 8 kk, mutta uutisoinnin sisältö on juuri nyt ajankohtainen. Tuore ympäristöministeri Emma Kari TV-keskustelussa painottaa ilmastokriisin ja luontokriisin torjunnan tärkeyttä. Hänen mukaan esimerkiksi luontokriisin (luontokadon) ratkaiseminen on kokonaan meidän omissa käsissämme. Se ratkeaisi EU:ta myötäillen 30%:n suojelulla vanhoista metsistä alkaen.

    Ainakin minusta tuntuu siltä, että ikääntyneet hirvestystä harrastavat ”jäärät” EU:n ilmastopaneelissa eivät halua vähentää hirvikantojaan ja metsästysmahdollisuuksiaan niin vähäisiksi, että myös lehtipuilla ja männyllä olisi paremmat onnistumisen mahdollisuudet metsiä uudistettaessa.  Sehän olisi selvä vaihtoehto tuollaisille ylisuurille suojelupinta-aloille. Koivumetsät kestäisivät paremmin terveinä ilmaston lämmetessä.

     

     

  • Visakallo

    Makarov ja puutuomas ovat asian ytimessä. Metsissä liikkuminen on todellakin romahtanut, hirvien määrät ei niinkään. Suuri osa nykyisistä metsänomistajoista ei käy säännöllisesti metsissään, osa ei edes löytäisi palstaansa. Jos joku kulkija yleensäkään metsään menee, niin tuskin kuitenkaan sen ikäiseen taimikkoon, missä voisi hirvituhoja nähdä. Jos joku käy vielä tänä päivänä rajaamassa hoito- tai hakkuualueen, hän useimmin kulkee vain kuvion rajaa pitkin, ei kuvion läpi. Kattava metsätieverkosto on tehnyt sen, että liikutaan halutulle kohteelle niitä pitkin, eikä metsän läpi. Ennen pidettiin rajalinjatkin säännöllisesti auki, nyt on sekin työ käynyt aika harvinaiseksi.

    suorittava porras

    Selityksiä riittää. Aktiivisuus korvauksien hakemisessa on kuitenkin tähän asti seurannut varsin tiiviisti hirvikannan kehitystä. Luvut joista edellä mainitsin olivat peräisin luken suoraan  tilastoista runsaan 30 vuoden ajalta. Ilmoitetaanko muka hirvikolareistakin laiskemmin ,kun ihmiset asuvat kaupungeissa eivätkä käy metsissään? Likenne on kasvanut koronan jälkeen ainakin yhtä vilkkaaksi ,kun ennenkin , mutta kolarien määrä on vähentynyt 60%:iin vuoteen 2018 verrattuna.

    Yksittäisen ihmisen kohtaamis hirvivahinkoja en toki kiistä , mutta niitä ihmisiä ,joita vahinko on kohdannut on tällä hetkellä merkittävästi vähemmän verrattuna vuoteen 2018. Jotkut elävät edelleen tuossa ajassa välittämättä muutoksista siitä ajasta tähän päivään.

    Paikkakunnan hirvimiehet pitivät eilen yhteisen palaverin. Käytiin läpi verotussuunnitelma mukaan lukien hirvivahingoista kertovat tilastot,jonka pohjalta luvat haettiin. Läheskään kaikki luvat eivät kelvanneet , mutta ylimääräiset päätyivät pankkiin , joka on nyt lupamäärältään neljänneksen edellisvuosia suurempi. Seurojen käyttöön suoraan pätynyt lupamäärä oli viimevuosien tasoa.

     

    Ola_Pallonivel

    Unohtui kertoa, että korvausjärjestelmä on muuttunut ja korvausten sijaan saattaa seurata lasku. En minäkään ilmoittanut vahingosta, vaikka melkein kaikkien männyntaimien latva oli napsastu poikki alle vuoden sisään istutuksesta.

    Nykyään tehdään etätöitä enemmän, kuin ennen. Rekkaliikenne on vähentynyt verrattuna tilannetta ennen Ukrainan sotaan.

    Uskooko joku vielä suorittavan tarinoita?

    suorittava porras

    Tälläkin kertaa esittämäni asiat perustuvat suoraan tilastoista löytyviin lukuihin , ei vahvaan mutuun ,joka tuntuu olevan vallitseva suhtautuminen hirviasioihin tällä palstalla.

    Hirvien määrä voi toki kasvaa nopeastikin , kun koirien käyttö vähenee ja metsästäjämäärä supistuu tämän seurauksena. Onneton petopolitiikka on jo johtanut hirvikannan tavoitekehyksen nostamiseen ylöspäin. Kohta koirat jäävät seurakoiriksi ja ohjaajat kotimiehiksi.

    Ola_Pallonivel

    Uusi hirvivahinkojen
    korvausjärjestelmä as-
    tui voimaan keväällä
    2017.

    Mikäli
    korvauskynnys ei täyty, ar-
    viointikustannus jää met-
    sänomistajan maksettavaksi.

    suorittava porras

    Viimeisin piikki korvausluvuissa oli vuonna 2018 , jossa vaiheessa hirvikantaa alettiin systemaattisesti leikata 4 yksilön tasolta nykyiseen n. 3:een/ 1000ha.

    Nostokoukku

    Eikös turhan arvioinnin kustannukset kuuluukin metsänomistajan maksaa. Jos arvioitaan asunnon tarkastajalla olipahan hometta tai ei, minä maksan.

    Visakallo

    Jos minun karjani söisi ja sotkisi naapurin kaurapellon, ja kävisin tarkastamassa vahingon, ja antaisin tarkastuksesta laskun vahingon kärsineelle naapurille, saattaisi tulla turpajuhlat.

    Alaneva

    Riistakeskus voisi tehdä tilastoja siitä miten nopeasti minäkin vuonna hirviluvat saadaan käytettyä niillä alueilla, missä luvat käytetään vähintään 90 prosenttisesti. Se kertoisi mielestäni paremmin mihin suuntaan kanta on menossa.
    Oma tuntuma on, että ainakin Etelä-Pohjanmaalla hirvijahdit kestää enää 3 – 4 viikonloppua.  Sen mitä itse ollut muutaman vuoden mukana hirvijahdissa, niin joka vuosi on vain helpottunut jahti. Hirvistä ei todellakaan ole ollut pulaa. Ainoastaan vasattoman naaraan löytäminen tuottaa ongelmmia. 10 000 ha:n alueelta ammutaan 20 hirveä kolmessa tai neljässä viikonlopussa. Ekana viikonloppuna kaatuu noin 10, kun ei ole vielä rajoitettu mitä ammutaan. Sitten hidastuu hiukan kun aletaan katsoa seuraavina viikonloppuina sukupuolijakaumaa ja vasojen määrää.

    Nostokoukku

    Turhan arvioinnin kustannuksista oli kysymys. Valtio suolaa yleisen turvallisuuden vuoksi talvisin teitä. Rauta ja suola eivät kuulu yhteen. Eikö valtion tulisi kustantaa kaikkiin autoihin ruostesuojaus joka toinen vuosi?

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 711)